SSTL Puhtausala Ry
Etusivu » HUSin kaltainen sairaala ei toimisi päivääkään ilman laitoshuoltoa

HUSin kaltainen sairaala ei toimisi päivääkään ilman laitoshuoltoa

   
 

"Laitoshuolto ja siivous ovat keskeinen osa hoitotyötä", sanoo Husin infektiosairauksien osastonylilääkäri ja Suomen sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtaja Veli-Jukka Anttila HUSin uuden Kolmiosairaalan tiloissa.
”HUSin kaltainen sairaala ei toimisi päivääkään ilman laitoshuoltoa. Norovirus, suolistobakteerit ja uutena vastustuskykyiset suolistobakteerit, kuten ESBL E.coli-bakteerit leviäisivät hetkessä ja kontaminoisivat tilat ja välineet. Erityisen kriittisiä ovat leikkaussalit, teho-osastot ja veritautien ja elinsiirto-osastot”, kuvaa Anttila kokonaisuutta.        

Tilat hohtavat uutuuttaan - on korkeutta, on avaruutta. Vaikka sairaalan toimivuutta ja puhtaanapitoa on suunniteltu yhteistyössä lääkärien kanssa, kaikki ratkaisut esimerkiksi siivouksen kannalta eivät Anttilaa miellytä. Rakennukseen aulaan jäi liikaa arkkitehtonisesti kauniita ulokkeita, pölyä kerääviä yläpintoja korkeisiin paikkoihin, joihin on vaikea päästä. Hyvä puhtaus edellyttää siivouksen helppoutta ja tilojen toimivuutta.

Laitoshuoltajan työ osa kokonaishoitotyötä 

 
Välineet ja työtavat ovat siivouksessa avainasemassa, niin myös laitoshuoltajan omat arvot ja osaaminen: järjestelmällisyys ja huolellisuus. Anttila korostaa laitoshuoltajien ammattitaitoa osana kokonaishoitotyötä: ”Asiat voivat olla pienestä kiinni”.
Anttilan mukaan huolimaton siivous useamman kuin yhden henkilön huoneessa voi johtaa esimerkiksi oksennus/ripuli epidemiaan, joka leviää potilaista hoitohenkilökuntaan ja osastolta toiselle. Vanhukselle sairastuminen C.difficilen tai noroviruksen aiheuttamaan infektioon voi olla kohtalokas. Sairaalassa epidemiat näkyvät hoitoaikojen peruutuksina ja moninkertaisina uudelleenjärjestelyinä. Kyse on silloin tuotannon keskeytymisestä, tulon menetyksistä ja lopulta veroeuroista.
”Suomessa hoitoon liittyvistä infektiokuolemista, joissa taustalla ei ole välittömästi henkeä uhkaavaa perussairautta, voidaan noin neljännes ehkäistä. Noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja siivoamalla laitokset huolella  voidaan estää noin 200 kuolemaa”, Anttila kuvaa siivouksen merkitystä. 

Haasteellisia tiloja ovat teho-osastojen monen potilaan avotilat. Ne säästävät henkilökuntaa, mutta ovat hankalia siivouksen kannalta. Tila ei ole koskaan tyhjä, laitoshuoltajat joutuvat siivoamaan vuoteiden välissä ja kulkemaan potilaalta toiselle. Pitää olla nopea ja tehokas työssään ehtiäkseen siivota tilan ennen kuin uusi potilas saapuu – työn tarkkuutta unohtamatta.  Kolmiosairaalan päiväsairaalassa hoitoa saa 29 hoitopaikalla noin 80 potilasta päivän aikana. Se on paljon, mutta tunnelma on silti rauhallinen niin sairaanhoitajien kuin laitoshuoltajienkin keskuudessa. Kaikki tuntevat tehtävänsä ja vastuunsa potilaiden terveydestä sekä koko sairaalan toimivuudesta.    

Siivouksesta tinkiminen on lyhytnäköistä
 
Anttila vaatii vastuullista laitoshuollon suunnittelua, riittävää taloudellista ja laitoshuoltohenkilöstöresurssointia. Siivoukselle on annettava riittävästi aikaa. Monet infektiot leviävät pisaratartuntana, ja mikrobit elävät kuivilla pinnoilla jopa vuorokausia. Ne ovat näkymätön uhka, jonka vain ammatti-ihminen osaa hoitaa. Anttilan mukaan yhden ainoan oksennuksen norovirukset pystyvät tartuttamaan puolet Suomen väestöstä. Wc:t ja vuoteet ovat kriittisiä paikkoja, samoin potilasvuoteen ympärillä puolentoista metrin alue ja kaikki pinnat, joihin potilas koskee.

Anttilan mukaan laitoshuolto toimii parhaimmillaan, kun käytettävissä oleva laitoshoitohenkilökunta on vakiohenkilökuntaa. Osaaminen karttuu ja ammattitaito syventyy. Tehdään yhdessä - ollaan osa kokonaisuutta. Alan arvostus on kuitenkin heikko ja laitoshuoltohenkilökunnan vaihtuvuus suuri. Tehokkuuden nimissä laaditaan säästöbudjetteja.  ”On rappion alkua, jos siivousbudjetteja pienennetään ja laitoshuoltajien määrä vähenee tai he ovat epäpäteviä. Se on kallista säästämistä”, sanoo Anttila ja jatkaa, että sairaalainfektion hinta saattaa olla kymmeniätuhansia euroja ja lisäksi kaikki ne fyysiset ongelmat ja henkinen rasitus mitä infektiosta on seurauksena potilaalle.    

”Puhtaus ja hygienia ovat avainsanoja suomalaisessa sairaanhoidossa. Sairaala ei saa koskaan olla likainen”, sanoo Anttila. Ja hyvin on tähän mennessä onnistuttu – Suomi on yksi niistä harvoista maista, jossa kiusallinen haavainfektioita aiheuttava sairaalabakteeri MRSA on hyvin kurissa – kiitos hyvän peruspuhtauden ja käsihygienian. Ammattimainen laitoshuoltaja on hintansa väärti.