SSTL Puhtausala Ry
Etusivu » Siivoamattomuus aiheuttaa silmien ja hengitysteiden oireilua toimistoissa

Siivoamattomuus aiheuttaa silmien ja hengitysteiden oireilua toimistoissa

   
 

Silmät kirvelevät, nenä vuotaa ja yskittää – nämä ovat ensi oireita, kun toimistotilojen huolellinen siivous on laiminlyöty. Pöly nousee huoneilmaan pöydiltä ja lattioilta ihmisen liikkuessa työtiloissa.  Pitkään jatkuessaan pölyärsytys voi johtaa kroonisiin nuhaoireisiin, poskiontelontulehduksiin tai astmaan.  Kenen on vastuu ja kuka sairauden kustannukset maksaa?

”Kun työnantaja haluaa säästää, säästetään usein siivouksesta”, sanoo työterveyslääkäri ja sisäilmantutkija Kari Reijula Työterveyslaitokselta.  ”Säästön tulokset nähdään heti viivan alla, mutta seurauksia ei nähdä. Kutiavat silmät ja nuhaoireet eivät näy viivan alla, mutta näkyvät tuloksessa myöhemmin henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisenä ja oireilun lisääntymisenä." Halvin tarjous voi loppujen lopuksi olla yritykselle kaikkein kallein vaihtoehto, kun poissaolot lisääntyvät ja työviihtyvyys laskee. Pahimmillaan pölyärsytys voi johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. 

Reijula kertoo Työterveyslaitoksen Etelä-Suomen alueen toimistotyöpaikoissa tehdystä tutkimuksesta. Noin 11 000 toimistotyöntekijälle tehtiin kysely, jossa kysyttiin sisäilmaan liittyviä mielipiteitä. Kyselyyn osallistuneista joka viides ilmoitti siivouksen epäkohdat keskeisimpänä jatkuvana viikoittaisena haittana. Siivoamattomuus aiheuttaa silmien ja hengitysteiden oireilua, minkä vuoksi tästä kärsivät eivät voi suoriutua työstään parhaalla mahdollisella tavalla, mikä näkyy alentuneena tuottavuutena. Esimerkiksi puhelinpalveluyrityksessä tämä näkyy muun muassa yhdistettyjen puhelujen määrän selkeänä laskuna.  ”Siivouksen epäkohdat tuottavuuden laskuna voivat olla jopa 5-10 prosenttia. Isoissa yrityksissä se on euroissa paljon eikä yritysjohto tule katsomaan sellaista pitkään”, Reijula toteaa.

Mutta mistä uskottavat näytöt, kun siivouksen laatua ei valvota?
”Puhtausalalta  puuttuvat luotettavat yhdessä hyväksytyt siivouksen laadun määritysmenetelmät. Vaikka 40 vuotta sitten lennettiin kuuhun, objektiivista siivouksen laatumäärittelyä ei vieläkään osata tehdä”, Reijula sanoo ja jatkaa, että tieteellinen huoneilman hiukkaslaskentaan perustuva ja pintojen puhtauden objektiivinen määritysmenetelmä yhdessä ihmisen näkemän ja kokeman kanssa voisivat olla kriteeristönä/arviointiperusteet.  Jos laatumääritykset olisivat olemassa, tilaaja tietäisi mitä yritys tarjoaa sekä  pystyisi vertailemaan ja toteamaan, vastaako laatu luvattua tasoa. 

Suomen Siivousteknisen liiton ylläpitämä Clean Card -sertifikaatin, laaduntuottokykyä osoittavan todistuksen, arviointikriteereihin kuuluu kohteen laatu ja prosessin hallinta, mutta tämä ei riitä. Reijula kehottaa puhtausalaa kehittämään toimialalleen laatukriteeristön. Reijula mainitsee esimerkkinä Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeistuksen,  jonka avulla Suomen rakennus- ja asennusvaatimuksia on pystytty yhdenmukaistamaan ja tasoa parantamaan. Samalla Talotekniikka-toimialan arvostus on noussut huimasti kymmenessä vuodessa. 

”Yhteiskunnan menestys ei yksin riipu siitä, kuinka hyvässä kunnossa työntekijä on, vaan toinen työkykyisyyden tekijä on työympäristön tila”, sanoo Reijula. Me työntekijät pystymme itse vähentämään pölyn määrä ja parantamaan ilman laatua pitämällä pöytämme ja hyllymme mahdollisimman tyhjänä turhista papereista.  Turhasta paperista tyhjennetty pöytä mahdollistaa huolellisen siivouksen ja antaa muutenkin mielenrauhaa.