Etusivu » Tietoa alasta » Kriteerit

Clean Card -arviointikriteerit

  

Clean Card -kirteeristön avulla yritys voi parantaa palvelun tarjontaa sekä kehittää toiminnassaan oikeita asioita. Kriteerit ohjaavat täsmälaatuun, mikä luo jatkuvuutta tilaajan ja toimittajan yhteistyöhön, kun palvelutarpeet voidaan kohdentaa.

Clean Card –kriteerit pohjautuvat teknologiateollisuuden käyttämään Green Card –kriteeristöön, jonka pohjalta vuonna 2015 julkaistiin kansallinen toimittaja-arviointistandardi PSK 8404. Kriteeristö on sovitettu puhtauspalveluihin yhteistyössä Suomen Siivousteknisen liiton kanssa. Asiantuntijoina kriteeristöä ovat kommentoineet Senaatti-kiinteistöt, Palmia, Puolustushallinto, Espoon kaupunki ja Tampereen kaupunki.

Clean Card –kriteerit sisältävät yritystoimintaa ja palvelutuotantoa koskevat osiot, joissa kummassakin on seitsemän pääotsikkoa. Alla on kuvattu osioiden ja pääotsikoiden keskeiset arviointiperusteet:

Yritystoiminta

Tässä osiossa arvioidaan toimintoja, joita yritys organisaationa toteuttaa ja joiden kautta liikeidea näyttäytyy yhteiskunnassa.

1. Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtamisen tuomaa toimituskykyä arvioidaan sen suhteen, millä toimintaperiaatteilla yritys toteuttaa liikeideaansa ja miten se suunnittelee, organisoi ja johtaa toimintaansa.

 2. Asiakassuuntautuneisuus

Asiakassuuntautuneisuudessa arvioidaan toimittajan tapaa huolehtia asiakkaistaan, selvittää ja täyttää heidän tarpeensa sekä seurata ja reagoida heidän tyytyväisyyteen. Arvioitavia asioita ovat myös toimittajan kyky toimia tilaajan kumppanina toiminnan ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä

3. Henkilöstön johtaminen

Toimituskyky on suoraan riippuvainen toimittajan henkilöstön perehdytyksestä, koulutuksesta ja osaamisesta. Lisäksi on tärkeää, että työkuormat hallitaan, resurssit ovat riittävät ja henkilöstöstä pidetään huolta. Työelämän laatu on keskeinen toimituskykyyn vaikuttava asia.

 4. Työturvallisuuden johtaminen

Työsuojelun ja työturvallisuuden keskeisiä aiheita ovat tapaturmat, vaaratilanteet, työsuojelun organisointi sekä työturvallisuuteen liittyvä koulutus. Työturvallisuuden kehittäminen, riskien arviointi ja erilaisten haitta- ja vaaratekijöiden poistaminen lisäävät toimituskykyä.

5. Laadun johtaminen

Tunnusomaista laadun johtamiselle on suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, vastuista sopiminen, sovittujen toimintatapojen noudattaminen, asioiden varmistaminen, oma valvonta ja katselmointi. Kyvykkyyttä arvioitaessa huomioidaan myös, miten tehokkaasti yritys korjaa poikkeamat ja toipuu niistä.

6. Ympäristöjohtaminen

Toiminnan ympäristövaikutusten tunnistaminen, jätteiden lajittelu sekä ympäristöön liittyvässä toiminnassa havaittujen poikkeamien hallinta ovat tärkeitä. Lisäksi arvioitavina aiheina ovat sidosryhmien huomioiminen ja viestintä.

7. Hankinnat

Hankintojen strategia ja sen vaikutukset omaan ja toimitusketjun toimintaan arvioidaan kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaan

 

Palvelutuotanto

Palvelutuotannon osiossa arvioidaan tuotannon suunnittelua ja ohjausta, toimitukseen liittyviä tavoitteita ja mittareita sekä toimittajan omia hankintoja.

1. Palvelutuotannon suunnittelu ja ohjaus

Prosessimainen lähestymistapa, tilaus-toimitus-ketjun hallinta sekä palvelutuotannon suunnittelu ja ohjaus arvioidaan tärkeinä toimituskykyyn liittyvinä asioina. Lisäksi arvioidaan teknologioiden ja työmenetelmien tasoa ja lopputuloksen laatua.

2. Toimitukseen liittyvät tavoitteet ja mittarit

Palvelun toimituskykyä arvioidaan palvelujen jatkuvan parantamisen periaatteella. Jotta se toteutuisi, tarvitaan tavoitteita ja niiden onnistumista kuvaavia mittareita.

3. Osaaminen ja pätevyydet

Toimituskyky on suoraan riippuvainen toimittajan henkilöstön työn opastuksesta, koulutuksesta ja osaamisesta.

4. Tuotteen ja palvelun suunnittelu

Tuotteen ja palvelun suunnittelua tarkastellaan seuraavista näkökulmista:

a Tuotevaatimusten määrittäminen
b Suunnitelmien oikeellisuuden todentaminen
c Dokumenttien hallinta

5. Laadunhallinta

Laadunhallintaa tarkastellaan seuraavista näkökulmista:

a Laatutietojen keruu ja jäljitettävyys
b Työohjeet
c Työnaikainen laadunvalvonta
d Toimituksen laadunvarmistus
e Poikkeamien havainnointi ja raportointi
f Tuotannolliset laatutavoitteet ja mittarit
g Saapuvan toimituksen laadunvarmistus

6. Tuotehallinta

Tuotteen- ja palvelunkehitystä tarkastellaan seuraavista näkökulmista:

a Vaatimusten täyttyminen
b Kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen
c Uuden tiedon hankinta ja jalostaminen
d Resurssit ja vastuut
e Tavoitteet
f Tuotemuutosten hallinta

7. Hankintojen toteutus

Toimitusketjussa tehtävät toimittajavalinnat vaikuttavat merkittävästi lopputuloksen onnistumiseen. Arvioidaan toimittajan kykyä hallita omaa toimittajaverkostoaan.

 

Tilaajafoorumi

SSTL Puhtausala ry on kutsunut koolle tilaajafoorumin, joka osallistuu Clean Card -kriteerien kehittämiseen sekä sitoutuu ostotoiminnassa hyväksymään Clean Card –sertifikaatin osoitukseksi laaduntuottokyvystä.

Tilaajafoorumin perustamistilaisuudessa mukana olleet organisaatiot:

Eduskunta
Espoon kaupunki
Hansel Oy
Itella Oyj
Kansaneläkelaitos
Nordea
Palmia
Sampo Oyj
Senaatti-kiinteistöt
Valio Oy