Puhtauden helmetPuhtausala-lehti

Tilkan toinen elämä

Entinen Keskussotilassairaala Tilkka on nyt terveydenhoitoalan vuokralaisen käytössä. Kulttuurihistoriallisessa kiinteistössä keksitään luovia ratkaisuja ja toimitaan suojellun rakennuksen ehdoilla.
Tilkan toinen elämä
Teksti Irma Tapaninen kuvat Johanna Erjonsalo

08.05.2024

Arkkitehti Olavi Sortan suunnittelema funkkisrakennus valmistui Helsingin Ruskeasuolle vuonna 1936 ja toimi Keskussotilassairaalana aina vuoteen 2005 asti. Sen jälkeen kiinteistö on siirtynyt omistajavaihdosten kautta varainhoito- ja sijoitusalalla toimivan eQ-konsernin omistukseen. Tällä hetkellä Tilkassa on viisi vuokralaista, jotka kaikki järjestävät toimitilojensa siivouksen itse.

– Tilkka on asemakaavoituksella suojeltu rakennus, mikä on huomioitava kaikissa kiinteistössä tehtävissä korjaus- ja muutostöissä, kertoo kiinteistöpäällikkö Annamari Kankainen Newseciltä. Hänen mukaansa Tilkan tekniikkaa on modernisoitu.

Tilkan neljä leikkaussalia on remontoitu Pihlajalinnan toimintaa varten.

Suojelu rajoittaa tilamuutoksia

Yksi Tilkan vuokralaisista on Pihlajalinna ja heidän yksikössään tehdään niin sanottua pehmytkirurgista leikkaustoimintaa. Siivouksesta vastaa Siskon Siivous Oy, joka toimii Pihlajalinnan yhteistyökumppanina myös heidän toisessa Helsingin toimipisteessään.

Tilkan leikkausosastolla on neljä leikkaussalia, joihin kaikkiin on sisäänkäynti samasta aulasta. Aulassa ovat käsienpesualueet, joissa leikkaussalin henkilökunta valmistautuu toimenpiteitä varten. Pihlajalinnan käyttöön on tällä hetkellä kunnostettu kaksi leikkaussalia ja loput kaksi toimivat varatiloina toiminnan laajenemista varten.

– Tilkan leikkaussalit remontoitiin toimintaamme varten. Niistä poistettiin muun muassa käsienpesualtaat ja viemäröinnit, joita leikkaussaleissa ei nykysäädösten mukaan saa olla, kertoo palveluvastaava Sari Terho Pihlajalinna Tilkasta.

– Muihin tiloihin voitiin suojelun vuoksi tehdä vain vähän muutoksia. Heräämöön lisättiin tilanjakajaksi lasiseinä. Näin siitä saatiin monitoimitila, jossa hoidetaan lapsipotilaita ja tilassa voi tarvittaessa vaikka yöpyä. Käytävän päätyyn lisättiin kevytseinärakenne, jonka avulla eriytettiin tulevan tavaran liikenne korkeamman puhtaustason tiloista, Terho taustoittaa.

Palvelupäällikkö Sari Terho (vas.) Pihlajalinnasta, palvelupäällikkö Tiina Timonen (kesk.) Siskon Siivouksesta ja kiinteistöpäällikkö Annamari Kankainen (oik.) Newseciltä kehuvat Tilkan tunnelmaa.

Luonnonvalosta hyvinvointia kaikille

Pihlajalinna toimii Tilkassa jo toistamiseen, sillä välillä toiminnat keskitettiin toiseen yksikköön, mutta kasvaneen kysynnän vuoksi takaisin palattiin vuonna 2023. Paluumuutto kertoo tyytyväisyydestä tiloihin.

– Nämä ovat kauniit tilat, joissa vallitsee vanhan rakennuksen hyvä henki, Terho sanoo ja kehuu erityisesti valoisuutta:
– Meillä on leikkaussalissakin ikkunat, mikä on melko harvinaista. Heräämö on valoisa ja lämpimään vuodenaikaan sieltä pääsee jopa parvekkeelle, vaarantamatta leikkausosastomme hygieniatasoa. Valoisuus edistää tutkitusti potilaiden toipumista ja on tärkeää myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta.

Vanhan kiinteistön haittapuolista kysyttäessä Terho viittaa puutteellisiin huoltotiloihin, kuten esimerkiksi siivouksen huoltotiloihin.

Palvelupäällikkö Tiina Timonen Siskon Siivouksesta kertoo, että siivouksen järjestämisessä suurin haaste liittyy jätelogistiikkaan. Siivouskoneiden vaatimien huoltotilojen puute vaikuttaa siivousmenetelmien valintaan ja pyykkihuoltoon on kehitetty ratkaisu käytettävissä olevien tilojen ehdoilla.

Asemakaavalla suojellun Tilkan parkkihallissa on näkyvillä alkuperäistä kalliota. Kuvassa Newsecin kiinteistöpäällikkö Annamari Kankainen.

Leikkaussalisiivous on tiimityötä

Pihlajalinna edellyttää siivouspalvelulta leikkaussaliosastojensa standardien mukaista puhtaustasoa. Terho kertoo, että Tilkan toimipisteessä noudatetaan Pihlajalinnan siivoustyön laatuvaatimusten mukaisia toimintamalleja: laatukierrokset, laatu ja yhteistyöpalaverit sekä ATP-mittaukset leikkaussalissa, joiden tulosten perusteella tarvittavia toimenpiteitä päästään suunnittelemaan yksityiskohtaisesti.

Timonen kertoo, että vanhojen tilojen erityispiirteet otetaan siivouksen suunnittelussa huomioon. Hänen mukaansa terveydenhoitotiloissa on tärkeää kartoittaa muun muassa kaikki mahdolliset rajapinnat, niin että tiedetään varmasti, kenen vastuulle mikäkin laite tai pinta kuuluu.

Pihlajalinna Tilkassa työskentelee maanantaista perjantaihin kaksi osa-aikaista laitoshuoltajaa, joista toinen on töissä päivällä ja toinen illalla. Päivällä tehdään välisiivouksia ja tilanteen salliessa loppusiivouksia, jotka yleensä kuuluvat iltasiivoukseen. Hiljaisina aikoina toteutetaan määräaikais- ja perussiivouksia.

Päiväsiivoojalla on laitoshuoltajan ammattitutkinto. Laitoshuoltaja on suoraan vuorovaikutuksessa leikkaussalihenkilökunnan kanssa ja tärkeä osa Pihlajalinnan tiimiä. Terho kertoo arvostavansa sitä, että Siskon Siivous hoitaa sijaisjärjestelyt siirtämällä leikkaussalisiivouksen osaavaa henkilöstöä yksiköiden välillä.

– Meillä asiakaskohteet on jaettu ammatillisiin segmentteihin, joten vastuullani ei ole mitään muuta kuin terveydenhuollon tiloja, Timonen kertoo. Se helpottaa sekä perehdytystä että sijaisuuksien järjestelyä, sillä leikkaussaleihin ei voi ottaa sijaisia terveydenhoitotilojen ulkopuolelta.

 

---------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 1/2024. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

  1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
  2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
  3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​
Puhtausala ry