Elämyksellinen siivouskohde
12.03.2025
Suomen luontokeskus Haltiassa ei uskoisi, että Helsingin keskusta on vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä. Arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema rakennus on ulkoapäin kuin järven rantaan vatsalleen laskeutunut sotka. Sisätiloissa on risteyskohtia, joissa luonnonvalo pääsee sisään eri suunnista ja ikkunoista voi nähdä lähiluonnon: peruskallion, järven ja metsän.
– Haltia on suunniteltu ja rakennettu ympäröivään luontoon sopivaksi hiilineutraaliksi kiinteistöksi. Tämä on Suomen ensimmäinen rakennus, jossa myös kantavat rakenteet ovat puuta, Haltian johtaja Harri Karjalainen kertoo.
Kiinteistö otettiin käyttöön 11 vuotta sitten. Hiilineutraaliuteen pyritään kaikissa Haltian ja kiinteistön toiminnoissa.
Metsähallitus vastaa Haltian toiminnasta, joka toteutetaan yhteistyössä eri sopimuskumppaneiden kanssa. Retkipaikka huolehtii asiakaspalvelusta, tapahtumatuotannosta ja kokoustilojen myynnistä. Ravintola Haltia on Delicatessenin vastuulla ja Lassila & Tikanoja vastaa tilojen puhtaudesta.
Haltian puhtaanapito on siirtynyt vastikään Lassila & Tikanojan palvelumestari Aivar Jögisoon vastuualueelle, joten haastattelussa on mukana myös palvelumestari Janika Parts, joka tuntee kohteen vaatimukset pidemmältä ajalta.
Lasten luontokasvatuksen paikka pääkaupunkiseudulla
Haltiassa käy vuosittain lähes 200 000 vierasta nauttimassa ulkoilusta, näyttelyistä ja hyvästä ruuasta. Vieraita on eniten päiväsaikaan ja toiminta on vilkkaimmillaan touko-lokakuussa.
– Noin kolmasosa vieraistamme on lähiluonnossa liikkuvia retkeilijöitä. Lisäksi meillä käy paljon kokousasiakkaita ja koululaisryhmiä sekä niitä, jotka pistäytyvät ravintolassa pelkästään syömään, Karjalainen kertoo ja toteaa Haltian olevan lasten tärkein luontokasvatuksen paikka pääkaupunkiseudulla.
Kouluvuoden aikana tiloissa pidetään päivittäin eri koulujen opetustunteja ja lisäksi Haltiassa käy kymmenittäin muita koululaisryhmiä. Perusnäyttelyn lisäksi kävijät pääsevät tutustumaan erilaisiin vaihtuviin näyttelyihin, kuten esimerkiksi vuoden luontokuvanäyttelyyn.
Siivottava pinta-ala on yhteensä reilut 2300 neliömetriä. Sisääntulokerroksessa on yleisiä tiloja sekä näyttelytilat ja auditorio. Yläkerroksessa on ravintola ja kesäkaudella käytössä oleva terassi. Pohjakerroksesta löytyvät kokous- ja opetustilat, toimistot, sosiaalitilat ja varastot. Sisustusmateriaalina on käytetty pääasiassa vaaleaa kuusipuuta ja lattiat ovat parkettia.
– Osa puhtaanapidon piiriin kuuluvista töistä on rajattu siivoussopimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi varastojen siivouksen ja näyttelyesineiden puhdistuksen hoidamme itse, Karjalainen kertoo.
Lian kantautuminen huolenaiheena
Tilojen edustavuuden kannalta suurimpana haasteena on lian kantautuminen maastosta parkettilattioille. Kuraa kulkeutuu kenkien ja liikuntavälineiden mukana, sillä esimerkiksi arvokkaat sähkömaastopyörät joudutaan ajoittain säilyttämään sisääntuloaulassa.
– Retkeilijöiden nastakengät ovat hyviä ulkoillessa, mutta parkettilattioille ne tekevät tuhoa, Karjalainen huokaa.
Parketteja suojataan vaihtomatoilla, joista osa on Haltian väreissä. Sisääntuloaulan liikennettä pyritään ohjaamaan mattojen avulla. Lisäksi vierailijoille on aulassa tarjolla villasukkia ja tossuja. Parketit hiotaan ja kunnostetaan perusteellisesti noin viiden vuoden välein.
Haltian tilat ovat kuitenkin helppoja siivota. Rakennus on suunniteltu esteettömäksi tilaksi ja siellä on asianmukaiset huoltotilat, joten siivouskoneiden käyttäminen on vaivatonta.
Haltian elämyksellinen luontonäyttely on ainutlaatuinen paikka. Lähes pimeissä tiloissa pääsee kuuntelemaan luonnon monimuotoista äänimaisemaa. Eläinten pesäkoloja imitoivissa onkaloissa voi silitellä talviunille kömpinyttä karhua tai nähdä linnun pesäkoloon kurkkivan oravan.
– Siivoojien mielestä luontonäyttelyn tiloissa on kiva työskennellä. Käytössä on otsalamppu ja akkukäyttöinen reppuimuri. Akkukäyttöiset reppuimurit ovat nykyään tosi keveitä ja kaikki siivoojamme tykkäävät käyttää niitä, Jögisoo ja Parts kertovat.
Siivouksen organisointi on kuin palapeliä
Haltiassa tarvitaan osa-aikainen siivooja seitsemänä päivänä viikossa. Siivous tapahtuu aamuisin kuuden ja kymmenen välillä, ennen tilojen avautumista. Päiväsaikaan Haltiaan pääsee hyvin bussilla, mutta varhaisen aamutyön takia siivoojalla täytyy olla auto käytössään.
Arkisin Haltiassa on vakituinen osa-aikainen siivooja ja viikonloppuisin vakituinen sijainen.
– Yllättäen tulevia sijaistarpeita varten täytyy aina olla varasuunnitelma, Jögisoo painottaa ja korostaa tasaisen laadun merkitystä.
Jögisoon mukaan sijaisen löytää helpoiten niihin kohteisiin, jotka siivoojat kokevat mieluisana. Haltiaan siivoojat tulevat mielellään, koska tilat ovat edustavia ja työ on vaihtelevaa. Hänen vastuualueellaan on yhteensä noin 30 siivoojaa, joten siivouksen organisointi on kuin palapeliä.
Perehdytys siivoojan itsenäisyyden ehtona
Haltiassa siivoojan täytyy tuntea tilat ja tietää, mitä toimenkuvaan kuuluu, sillä aamuvarhaisella paikalla ei ole ketään, jolta kysyä ohjeita. Jögisoo ja Parts korostavat hyvän perehdytyksen ja opastuksen merkitystä siivoojan itsenäisen toiminnan pohjana. Heidän mukaansa digitaalisuus on viime vuosina helpottanut uusien siivoojien perehdyttämistä.
– Kaikki siivoojamme käyvät tietyn perehdytysohjelman sähköisen järjestelmän kautta, joka myös huomauttaa, jos jokin perehdytyksen osio puuttuu, palvelumestarit kertovat ja valottavat samalla työturvallisuuteen liittyviä toimintatapoja ja tiedonkulkua.
Haltiassa on perustettu WhatsApp-ryhmä, jossa viestitään päivittäisistä siivoustarpeista ja niiden muutoksista sekä annetaan palautetta siivouksesta. Lisäksi L&T:llä on omat tiimikohtaiset viestintäkanavansa tarviketilauksia ja muuta tiedonkulkua varten:
– Viestittely siivoojan kanssa on erittäin tärkeää, jotta hän ei tuntisi jääneensä yksin, Jögisoo ja Parts painottavat.
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 1/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
