Liiton säännöt

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 §
Yhdistyksen nimi on SSTL Puhtausala ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.
Liiton kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

TARKOITUS JA TOIMINTA

2 §
Liiton tarkoituksena on puhtausalan ammatillisena keskusjärjestönä edistää puhtausalan kaikinpuolista kehittämistä, toimia alalla tarvittavan ammattitiedon ja -taidon lisäämiseksi ja koota yhteistoimintaan puhtausalan kehittämisestä kiinnostuneet yhteisöt ja yksityiset henkilöt.

3 §
LIITTO TOIMII ASETTAMIENSA PÄÄMÄÄRIEN SAAVUTTAMISEKSI
harjoittamalla puhtausalan neuvontaa ja ohjausta järjestämällä kokouksia, koulutuksia, tutustumiskäyntejä yms. toimintaa, hyödyntäen toimihenkilöittensä ja jäsenistönsä puhtausalan asiantuntemusta ja osaamista, järjestämällä puhtausalan näyttelyitä, harjoittamalla julkaisutoimintaa ja tiedottamalla alasta, osallistumalla puhtausalan opetuksen kehittämiseen ja käynnistämällä alan tutkimusta, antamalla lausuntoja ja toimimalla puhtausalan asiantuntijana, edustamalla jäsenkuntaansa keskusjärjestönä kotimaassa ja ulkomailla sekä työskentelemällä yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa liiton ja sen jäsenistön tavoitteiden toteutumiseksi.

4 §
Toimintansa tukemiseksi liitto voi hankkia ja omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja ja harjoittaa julkaisutoimintaa sekä järjestää asianomaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia yms. Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen toimintaan osallistuville. Toiminta ei muutenkaan saa muodostua pääasiassa taloudelliseksi.

5 §
Liitto ei ota kantaa puolue- eikä ammattiyhdistyskysymyksiin.

JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 §
Liiton varsinaisia jäseniä ovat henkilö- yhdistys-, yritys- ja yhteisöjäsenet, jotka liittohallitus hyväksyy jäseniksi. Henkilöjäsen voi olla myös opiskelija- tai eläkeläinen. Eläkeläisjäsenyyttä voi hakea eläkekortin omaava henkilö.
Jos yhdistysjäsenen toiminta lakkaa, sen jäsenet siirtyvät liiton henkilöjäseniksi.
Liitolla voi olla kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä. Liittokokous voi kutsua hallituksen esityksestä kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseniksi henkilöitä, joilla katsotaan olevan erityisen merkittäviä ansioita liiton toiminnan edistämisessä. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.

7 §
Liitto perii varsinaisilta jäseniltä syysliittokokouksen määräämän jäsenmaksun ja maksaa yhdistysjäsenille niiden osuuden.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat jäsenmaksuista vapaat.
Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen henkilö-, yhdistys-, yritys- ja yhteisöjäsenille. Jäsenmaksun määräytymisperusteet ja arvon seuraavalle toimintakaudelle päättää vuosittain syysliittokokous.

8 §
Varsinaisen jäsenen eroaminen liitosta tapahtuu ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti tai kirjallisesti liittokokouksen pöytäkirjaan. Jäsensuhde lakkaa seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan kolmen (3) kuukauden kuluessa eräpäivästä, katsotaan eronneeksi.
Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, ei alistu liiton päätöksiin, eikä täytä liiton sääntöjen määräämiä velvollisuuksia. Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole oikeutta liiton omaisuuteen.

Erotettu jäsen voi kirjallisesti valittaa erottamispäätöksestä seuraavalle liittokokoukselle toimittamalla liittohallitukselle valituskirjelmän kolmenkymmenen päivän kuluessa erottamistiedon saatuaan. Erotetulla jäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenillä, kunnes liittokokous on vahvistanut erottamispäätöksen tai mikäli jäsen ei valita asiasta liittokokoukselle, kunnes valitusaika on kulunut umpeen.

9 §
Liiton toimintakausi on kalenterivuosi. Liiton toimielimiä ovat liittokokoukset ja liittohallitus.

Liittokokoukset

10 §
Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous.

11 §
Varsinaisia liittokokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevät- ja syysliittokokous. Kevätliittokokous järjestetään huhtikuussa. Syysliittokokous pidetään marraskuun 15. päivään mennessä.
Liittokokousten ajan ja paikan määrää tarkemmin liittohallitus. Kevätliittokokous voidaan järjestää tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Syysliittokokoukset pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään eri puolilla liiton toiminta-aluetta.

12 §
Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on julkaistava vähintään kahta (2) kuukautta ennen kokousta kaikki jäsenet tavoittavassa mediassa. Kokouskutsussa ilmoitetaan kokouksen päivämäärä, paikkakunta ja ilmoittautumisen määräpäivä. Kokousmateriaali toimitetaan sähköisesti määräaikaan mennessä ilmoittautuneille kaksi viikkoa ennen kokousta.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Asiasta, jonka varsinainen jäsen haluaa ottaa käsiteltäväksi kokouksessa, on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle kahta kuukautta ennen liittokokousta.

13 §
Liittokokouksissa äänioikeutettuja ovat kyseisen toimintavuoden jäsenmaksun maksaneet liiton henkilöjäsenet, yhdistysjäsenten henkilöjäsenet, yritys- ja yhteisöjäseniä edustavat henkilöt, jotka ovat ilmoittautuneet kokoukseen kokouskutsussa kerrotulla tavalla määräaikaan mennessä.
Liittokokouksessa on jokaisella äänioikeutetulla henkilöllä äänestyksessä yksi (1) ääni.

14 §
Kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteerit.

Valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Päätetään läsnäolo- ja puheoikeudesta.

Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.

Esitetään liittohallituksen laatima liiton toimintakertomus edelliseltä toimintakaudelta.

Esitetään liiton tilikertomus sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot.

Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Käsitellään muut liittohallituksen esittämät asiat.

Käsitellään näiden sääntöjen 12 § edellyttämällä tavalla liittohallitukselle esitetyt asiat.

Syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteerit.

Valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Päätetään läsnäolo- ja puheoikeudesta.

Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.

Hyväksytään liiton toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle.

Päätetään liiton varsinaisten jäsenten jäsenmaksun määräytymisperusteet ja arvo sekä yritys- ja yhteisöjäsenten jäsenmaksuun sidottu edustajien määrä..

Päätetään yhdistysjäsenille maksettava osuus jäsenmaksusta.

Päätetään liittohallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan palkkioista.

Vahvistetaan liiton tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle.

Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja (joka toinen vuosi).

Valitaan liittohallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle uudet jäsenet ja kaksi (2) varajäsentä

Valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa.

Käsitellään muut liittohallituksen esittämät asiat.

Käsitellään näiden sääntöjen 12 § edellyttämällä tavalla liittohallitukselle esitetyt asiat.

Liittokokouksen tarkistetut pöytäkirjat on viipymättä toimitettava sähköpostitse kaikille äänioikeutetuille liittokokousosallistujille

15 §
Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos yksi kolmasosa (1/3) varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Ylimääräisessä liittokokouksessa saadaan päättää vain kokouskutsussa mainituista asioista.

16 §
Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus.
Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on julkaistava kaikki jäsenet tavoittavassa mediassa vähintään kuukautta ennen kokousta.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäviksi aiotut asiat.

17 §
Ylimääräisessä liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat kyseisen toimintavuoden jäsenmaksun maksaneet liiton henkilöjäsenet, yhdistysjäsenten henkilöjäsenet, yritys- ja yhteisöjäseniä edustavat henkilöt, jotka ovat ilmoittautuneet kokouskutsussa kerrotulla tavalla määräaikaan mennessä. Mikäli ylimääräinen liittokokous pidetään helmikuun loppuun mennessä, riittää edellisen toimintavuoden maksettu jäsenmaksu.
Ylimääräisessä liittokokouksessa on jokaisella äänioikeutetulla henkilöllä äänestyksessä yksi (1) ääni.

18 §
Päätökset liiton kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa nämä säännöt tai yhdistyslaki määräävät määräenemmistön. Äänten mennessä tasan ratkaisee avoimen äänestyksen puheenjohtajan ääni vaalin ja muun lippuäänestyksen arpa.
Äänestys on suoritettava suljetuin lipuin tai vastaavin elektronisin menetelmin, jos yksikin jäsen sitä vaatii.

Liittohallitus

19 §
Liiton asioita hoitaa syysliittokokouksessa valittu liittohallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja kuusi (6) varsinaista jäsentä.
Mikäli valituksi tullut liittohallituksen jäsen eroaa kesken kauden, hänen paikkansa liiton hallituksessa ottaa liittokokouksessa valittu varajäsen. Samoin toimitaan, jos yritys- tai yhteisöjäsentä edustanut henkilö siirtyy toisiin tehtäviin (esim. toisen yritys- tai yhteisöjäsenen palvelukseen).

Varajäseniä valitaan kaksi (2). Varajäsenten kutsumisjärjestyksen määrää heidän valintakokouksessa saamansa äänimäärä eli eniten ääniä saanut kutsutaan ensin. Varajäsenen, joka siirtyy varsinaisen liittohallitusjäsenen paikalle, toimikauden pituus määräytyy alkuperäisen jäsenen toimikauden mukaan.

Em. tehtävissä voi toimia tai sinne voidaan valita ainoastaan jäsenmaksun suorittanut liiton henkilöjäsen, yhdistysjäsenen henkilöjäsen tai yritysjäsentä tai yhteisöjäsentä edustava henkilö, joka on henkilökohtaisesti tullut valituksi liittokokouksessa.

20 §
Liittohallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) toimintakaudeksi. Toimintakausi on yksi kalenterivuosi.
Puheenjohtajan peräkkäiset toimintakaudet ovat rajoitetut neljään (4) toimintakauteen.

21 §
Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Liittohallituksen toimintakausi on kalenterivuosi.

Liittohallituksen varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi (2) toimintakaudeksi ja varajäsenet yhdeksi (1) toimintakaudeksi kerrallaan. Varsinaisten jäsenten toimintakaudet ovat rajoitetut neljään (4) peräkkäiseen toimintakauteen.

Puolet varsinaisista jäsenistä on kerrallaan erovuorossa, mikä ensimmäisellä kerralla määrätään arvalla.

22 §
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai milloin vähintään puolet liittohallituksen varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti pyytää.

Kokouskutsu esityslistoineen ja muine liitteineen on lähetettävä liittohallituksen varsinaisille jäsenille vähintään yksi (1) viikko ennen kokousta.

23 §
Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

24 §
Liittohallituksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

25 §
Liittohallituksen tehtävänä on:

johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti sekä toteuttaa liittokokousten päätökset

tehdä aloitteita ja esityksiä liiton päämäärien saavuttamiseksi

vastata liiton taloudesta ja omaisuudesta

valmistaa ja esittää liittokokouksissa käsiteltävät asiat sekä kutsua koolle liittokokoukset

hyväksyä, erottaa ja kirjata eronneet liiton varsinaiset jäsenet

laatia toimintakertomus

laatia ehdotus toimintasuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi

nimetä avukseen määräajaksi tai erityisiä tehtäviä varten työryhmät ja vahvistaa niiden toimintaohjeet ja valvoa niiden tehtäviä

pitää yhteyttä jäsenistöön ja alalla toimiviin järjestöihin sekä kotimaassa että ulkomailla

ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja liiton toimihenkilöt ja vahvistaa heille tarvittavat ohjesäännöt sekä päättää heidän palkkauksestaan tulo- ja menoarvion puitteissa

edustaa liittoa sekä hoitaa muut toiminnan edellyttämät tehtävät

toimia omistajan edustajana liiton omistaman osakeyhtiön yhtiökokouksissa.

Liiton tilit ja tilintarkastus

26 §
Syysliittokokouksessa valitaan liiton seuraavan toimintavuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan yhdeksi liiton toimintakaudeksi kerrallaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain.

Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle viimeistään kuukausi ennen liittokokousta. Tilin- ja toiminnantarkastajien tulee antaa kaksi (2) viikkoa ennen liittokokousta liittohallitukselle lausuntonsa tileistä.

27 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

28 §
Ehdotuksen näiden sääntöjen muuttamiseksi voi tehdä liittohallitus tai liiton varsinainen jäsen. Muutosehdotuksen, joka on kokouskutsussa ilmoitettava, on saavutettava kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen liittokokous, vähintään 3/4 äänioikeutettujen liittokokousosallistujien äänimäärästä.

Kokousten välisen ajan tulee olla vähintään yksi (1) kuukausi.

29 §
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) vähintään yhden (1) kuukauden väliajoin pidettävässä liittokokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen liittokokous. Asiasta on kokouskutsussa ilmoitettava. Purkamispäätökseen vaaditaan vähintään 3/4 äänioikeutettujen liittokokousosallistujien äänimäärästä kummassakin kokouksessa.

Liiton purkautuessa käytetään sen omaisuus, sen jälkeen kun mahdolliset velat on maksettu, sillä tavoin kuin viimeisessä liittokokouksessa on päätetty sääntöjen 2 §:ssä mainitun tarkoituksen edistämiseksi.

30 §
Muuten noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.

Puhtausala ry