Hiljainen tieto ei saa jäädä eläkkeelle

Hiljainen tieto on kokemukseen, intuitioon ja sormituntumaan perustuvaa osaamista, jota on vaikea pukea sanoiksi, kirjoittaa ohjekirjaan tai tallentaa tietokantaan. Puhtausalalla, jossa tehdään fyysistä työtä, sen tunnistaminen on Keuda Koulutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kallungin mukaan vaikeampaa kuin datapohjaisessa työssä.

– Hiljainen tieto on tilannetajua ja ymmärrystä siitä, mitä missäkin tilanteessa tehdään – varsinkin silloin, kun tilanne muuttuu nopeasti, Kallunki kuvaa.

Tarkasti automatisoidussa prosessissa ihminen ei välttämättä tarvitse hiljaista tietoa, mutta muuttuvat tilanteet ovat kuitenkin toinen juttu.

– Kun asiat eivät menekään niin kuin pitäisi, korostuu ammattimaisuus ja pitkän kokemuksen syvä rintaääni. Juuri silloin ratkaistaan, eskaloituuko tilanne ja miten se vaikuttaa asiakaskokemukseen, Kallunki sanoo.

Timantit piiloutuvat arkeen

Kallunki muistuttaa, että varsinkin pitkissä asiakkuuksissa organisaatioihin kertyy tietoa, jota ei löydy ohjekansiosta. Miksi asiat toimivat juuri nyt hyvin? Kuinka paljon onnistumisesta lepää eläköityvän osaajan harteilla?

– Monesti ajatellaan, että kentällä olevan kokemusperinnön voi helposti korvata. En usko, että asia on näin. Kun osaajat eläköityvät, joudutaan opettelemaan ja kokemaan virheiden kautta. Ja se maksaa, hän sanoo.

Siksi hiljaisen tiedon timantit pitäisi Kallungin mukaan purkaa auki ja analysoida.

– Näin voidaan huomata, että juuri ne timantithan ovat tietyn kohteen tai asiakkuuden arvokkainta pääomaa.

Tallenna, analysoi, arvosta

Miten osaaminen saadaan talteen? Kallunkilla on konkreettinen ehdotus: eläköityvä ammattilainen voisi kertoa työpäivänsä aikana ääneen tallenteelle, mitä hän tekee, miksi tekee ja mihin se vaikuttaa.

– Dataa keräämällä ja analysoimalla voimme päästä kiinni siihen, mitkä asiat ovat merkityksellisiä onnistumisen kannalta. Näin voidaan päästä kiinni hiljaisen tiedon timantteihin, hän sanoo.

Kallunki on testannut menetelmää myös itse. Hän on taltioinut omaa osaamistaan ja päässyt tekoälyn avulla pitkälle sen jäljille, mitkä asiat ovat vaikuttaneet hänen omaan tekemiseensä.

– Ajattelen, että on minun vastuullani kertoa nämä asiat eteenpäin. Ammattilaisia ei pitäisi päästää irrottautumaan organisaatioista kokonaan, vaan eläköityvien tulisi kulkea vähintäänkin hetki uusien tekijöiden rinnalla.

Oppipoikamalli kunniaan

Tekoälyn aikakaudella on helppo ajatella, että vanhat asiat menettävät merkitystään. Kallunki on eri mieltä.

– Systeemi ei muutu, vaikka tekoäly haastaa kaikkea. Meillä on ollut historiassa malleja, jotka ovat toimineet erinomaisesti.

Yksi niistä on mestari-kisälli-malli, jonka Kallunki haluaisi palauttaa käytäntöön. Hän muistelee kiitollisena omaa opiskeluaikaansa ammattilaisen rinnalla.

– Sain itse tehdä työtä kokeneen puuseppämestarin rinnalla ja imeä samalla ylpeyttä siitä, miten ja miksi asiat tehdään. Tällä hetkellä olemme mielestäni aika kyvyttömiä siirtämään tällaista asennetta eteenpäin.

”Ei ole aikaa” on hölynpölyä

Monella alalla puhutaan jatkuvasti resurssipulasta, näin on myös puhtausalalla. Kallunki ei sitä hyväksy, vaan haluaa haastaa yrityksien ja organisaatioiden johtoa.

– Se, ettei ole aikaa, on hölynpölyä. Esihenkilöt ovat varmasti tiukilla, mutta monissa organisaatioissa ollaan vielä pihalla tekoälyn todellisista tehoista. Meillä on käytössämme kaikki mahdollinen teknologia, jonka avulla voisimme tehostaa omaa työtämme, hän tokaisee.

Kallungin mukaan esimerkiksi tekoälyä käytetään tällä hetkellä melko rajallisesti tekoälyn todellisiin mahdollisuuksiin nähden.

– Toistojen tekemisen voi jättää esimerkiksi tekoälyagenteille tai -apureille, jolloin esimerkiksi esihenkilölle voisi säästyä enemmän aikaa ihmisen kuuntelemiseen ja läsnäoloon, Kallunki lisää.

Johdon vastuu ja kilpailuetu

Hiljaisen tiedon vaaliminen on Kallungin mukaan ennen kaikkea osaamis- ja johtamiskysymyksiä. Ja siihen liittyvä koulutus on sijoitus, jolle on raivattava aikaa.

– Meillä Keudassa eläköityy 130 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Tähän olemme onneksi havahtuneet, ja mallinnamme parhaillaan eläkkeelle siirtyvän kehitysjohtajan osaamisperintöä.

Tiedon tallentamisen lisäksi Kallunki kannustaa yrityksiä laajentamaan ajatusta perehdytyksestä.

– Hiljaisen tiedon kerääminen ja vaaliminen alkaa jo perehdytyksestä. Arvostuksella ja kuulluksi tulemisella on suuri merkitys siihen, miten henkilö pysyy yrityksessä ja lopulta siihen, millaista tarinaa eläkkeelle jäävä yrityksestä kertoo. Kun työntekijän osaamista arvostetaan, hän myös välittää mielellään oman osaamisperintönsä tulevaisuuden tekijöille. Hiljaista tietoa vaalimalla voidaan vaikuttaa Kallungin mukaan myös suoraan organisaation tulokseen ja palvelun laatuun.

– HR-yksikkö osaa laskea hinnan rekrytoinnille ja uuden osaamispääoman hankkimiselle. Yhtä lailla voidaan laskea, mitä maksaa, kun pitkän linjan osaaja lähtee ja vie tietonsa mukanaan, hän huomauttaa.

Kallunki kannustaa puhtausalalla toimivia yrityksiä toimimaan nyt, riittävän kauan ennen eläkekahveja.

– Ne yritykset, jotka ensimmäisenä oivaltavat hiljaisen tiedon merkityksen ja saavat sen hyödynnettyä omassa liiketoiminnassaan, saavat valtavan kilpailuedun. Se, joka nyt tekee kotiläksyt, ottaa seuraavaksi isommat loikat, Kallunki summaa.

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2026. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​