Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon kohdeiden puhtaanapidossa tarvitaan?
01.04.2025
Hyvinvointialueiden muodostamisen myötä yksi merkittävimmistä haasteista on ollut puhtaanapidon toimintatapojen yhtenäistäminen.
– Jokaisessa kunnassa oli aiemmin oma tapansa toimia. Kun isoja hyvinvointialueita muodostettiin, toiminnan yhdenmukaistaminen on varmasti ollut kaikkialla Suomessa se suurin haaste, Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalveluiden kehityspäällikkö Marita Koskinen pohtii.
Yhtenäistämistyö on kuitenkin edennyt alun paineen ja kiireen jälkeen hyvin.
– Nyt hiotaan yhteisiä palvelukuvauksia ja jaamme keskenämme hyviä käytäntöjä. Suurelta osin linjaukset on jo tehty, näin on ainakin meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella, Koskinen toteaa.
Taloudelliset haasteet näkyvät arjessa
Hyvinvointialueet ovat kaikkialla Suomessa ajautuneet heti kättelyssä vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin, jotka heijastuvat myös puhtauspalveluihin.
– Nyt kun tiedämme mitä kohteissa tehdään, seuraava kysymys on, tehdäänkö jotain turhaa ja mistä voidaan mahdollisesti tinkiä, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan palveluverkon tiivistäminen ja osasta tiloista luopuminen vähentää siivoustarvetta. Lisäksi hyvinvointialueilla saatetaan karsia työtunteja esimerkiksi viikonloppusiivouksista, sillä ne ovat kustannuksiltaan kalliimpia. Myös työtehtävien rajapinnat ja vastuut ovat tarkastelussa. Kenen vastuulla mikäkin tehtävä on?
– Sote on käsitteenä todella laaja ja kohteet ovat hyvin erilaisia, siksi haasteet ovat kohteissa hivenen erilaisia. Eri toimintaympäristöissä pohditaan nyt yleisesti, kenen kannattaa tehdä mitäkin eli kuka tekee, mitä tekee ja koska tekee. Rajapintoja tarkastellessa mietitään esimerkiksi osastojen ateriapalvelutehtäviä ja niihin sisältyvien tehtävien jakoja ja vastuita, Koskinen lisää.
Hygieniaosaaminen on yhteinen asia
Koskinen korostaa, että sote-alueilla puhtaus ei ole koskaan pelkästään puhtausalan ammattilaisten vastuulla. Kaikilla kohteissa toimivilla on yhteinen vastuu puhtaudesta. Siksi kaikilta ammattiryhmiltä vaaditaan osaamista ja ymmärrystä siitä, mitä puhtaus tarkoittaa.
– Korona-pandemia ja erilaiset epidemiat kuten norovirukset ovat jo osoittaneet, kuinka tärkeää puhtaus on. Sen merkitys ymmärretään kaikkialla. Sen sijaan olisi hyvä keskustella siitä, mitä puhtaus tarkoittaa? Mikä on puhdasta ja mikä ei? Joku haluaa ylilaatua ja toinen on sitä mieltä, että vähempikin riittää, Koskinen haastaa.
Koskinen heittää ilmaan ajatuksen puhtauden ja hygienian peruskoulutuksesta kaikille sote-kohteissa työskenteleville.
– Koska puhtaus on yhteisvastuullista, olisi hyvä, että kaikki ymmärtäisivät, miten riittävä puhtaus on mahdollista saavuttaa näissä kohteissa.
Hyvät hygieniakäytännöt kuten käsihygienia ja käsineiden oikeanlainen käyttö ovat myös asioita, joita kaikkien pitää sote-kohteissa noudattaa. Samoin kaikille on oltava selvää, että eritetahrat poistetaan välittömästi ja miten eritetahradesinfektio tehdään.
– Joskus voi käydä niin, että joku pyyhkäisee eritetahran enempää ajattelematta paperilla pois. Se ei tietysti ole riittävä puhdistustapa, konkretisoi Koskinen ja jatkaa:
– Ohjeet pitää olla helposti saatavilla. Silloin kaikki voivat tarkistaa, että miten eri tilanteissa ja varotoimissa ylipäätään pitikään toimia. Esimerkiksi miten suojaudutaan ja milloin käytetään desinfioivaa ainetta tai milloin sitä ei tarvita?
Perehdytys ja koulutus avainasemassa
Koskinen korostaa sote-kohteissa perehdyttämisen tärkeyttä. Sillä varmistetaan henkilöstön osaaminen.
– Mitä paremman perehdytyksen teet, sitä paremmin toinen onnistuu, Koskinen painottaa.
Koskinen korostaa esihenkilöiden ja ohjaajien roolia – heidän tulee tuntea toimintakonsepti perusteellisesti voidakseen perehdyttää muita.
– Kiire on usein ongelma myös perehdyttämisessä. Joskus joudutaan ottamaan kokemattomia työntekijöitä, kun osaajia ei yksinkertaisesti ole. Jos perehdyttämiseen ei ole aikaa, on järkevää sijoittaa kokeneet työntekijät siivoamaan vaativamman hygienian tiloja ja kokemattomammat vähemmän vaativampien hygienian tiloihin, Koskinen neuvoo.
Apua koulutukseen ja perehdytykseen voi saada Puhtausala ry:n Sote-puhtausosaaminen-verkkokoulutuksesta. Koskisen mukaan se tarjoaa hyvän perustiedot sote-alan puhtaanapidosta.
– Sote-koulutuksen moduulirakenne mahdollistaa sen, että osaamista voi kartuttaa vähitellen. Mielestäni on näppärintä, että hankkii koulutuslisenssin koko tiimille. Silloin materiaalin voi palata ja kerrata asioita tarpeen mukaan.
Digitalisaatio ja teknologia muuttavat alaa
Uusi teknologia liukuu käyttöön pikkuhiljaa myös sote-alan kohteisiin, mutta teknologiaa hyödynnetään vielä vaihtelevasti.
– Meillä ei ole vielä yhtään robottia käytössä, sillä ne eivät ole vielä osoittautuneet kustannustehokkaiksi ratkaisuiksi vanhoissa kiinteistöissä, Koskinen kertoo. Haasteina ovat esimerkiksi palo-ovet, kynnykset ja käytävillä säilytettävät apuvälineet.
Vaikka robotit eivät vielä Sastamalassa käytävillä pyöri, digitalisaatio näkyy kuitenkin Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalveluilla vahvasti muissa toiminnoissa.
– Meillä on muun muassa sähköinen kemikaalirekisteri, sähköiset lomakkeet esimerkiksi laadunarvioinneissa ja sisäisillä auditoinneissa ja kaikki ohjeistukset ovat sähköisessä muodossa. Työntekijät pääsevät näihin käsiksi älylaitteilla. Tekoälyn mahdollisuuksia tutkitaan myös aktiivisesti.
Lisää laadunvalvontaa sote-kohteisiin
Koskisen mukaan sote-kohteiden puhtauden laadunvalvontaan on herätty verrattain myöhään.
– Laadunarviointi ja -valvonta on edelleen vähäistä monissa kohteissa. Laatua pitää kuitenkin jatkuvasti seurata, jotta tiedämme, saavutammeko sovitun lopputuloksen, hän toteaa.
Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia myös laadunvalvontaan.
– Laadunarvioinnit ja pintahygienian mittaustulokset voidaan nykyään siirtää suoraan pilveen kaikkien asianosaisten nähtäväksi. Avoimuus on tärkeää, vaikka huonoja tuloksiakin voi tulla. Silloin pitää pohtia, miksi näin on ja miten tilannetta voi parantaa, Koskinen selittää.
– Yleensä se menee niin, että sitä saa mitä tilaa, Koskinen summaa siivouksen tilaamisen ja laadunvalvonnan merkityksen. Hänen mukaansa laadunvalvontaa ei pidä nähdä ylimääräisenä kustannuksena vaan välttämättömänä osana laadukasta ja turvallista puhtaanapitoa.
– Vaikka mittaukset maksavat, niiden avulla voidaan välttää muita kustannuksia ja varmistaa samalla, että laatu pysyy sillä tasolla kuin tarvitaan. Tässäkin voidaan yhtyä Robert Kaplanin sanoihin ”mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa – ja mitä ei voi johtaa, sitä ei voi kehittää”.
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 1/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
