Miten työperäinen hyväksikäyttö estetään puhtausalalla?

Puhtausala on suomalaisen yhteiskunnan näkymätön selkäranka. Se pitää tilat kunnossa, ihmiset terveinä ja arjen pyörimässä. Mutta työn merkitys ulottuu pintaa syvemmälle – meillä on vastuu myös sosiaalisesta turvallisuudesta. Yksi vakavimmista haasteistamme on työperäinen hyväksikäyttö ja siihen kytkeytyvä ihmiskauppa. Vastuu sen torjumisesta on meidän kaikkien yhteinen.

Palveluiden ostajilla on keskeinen rooli ongelman ennaltaehkäisyssä. Yrityksen on syytä varautua jo etukäteen ja sisällyttää hyväksikäytön torjunta osaksi riskienhallintaa. Kyse ei ole pelkästään maineriskistä, vaan vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta.

Ostavan yrityksen on kuultava palveluntarjoajan työntekijöitä arjessa esimerkiksi auditointien tai kyselytyökalujen avulla, jotta voidaan varmistua siitä, että palveluntarjoajat noudattavat lakeja ja työehtoja. Myös ilmoituskanavien luominen on tärkeää, jotta työntekijät voivat kertoa epäselvyyksistä turvallisesti. Sopimuksiin on kirjattava vaatimukset, jotka estävät hyväksikäyttöä, ja niiden toteutumista on seurattava käytännössä, ei vain paperilla. Näin ostajasta tulee vastuullinen kumppani, joka huolehtii koko arvoketjun läpinäkyvyydestä.

Palveluntarjoajan vastuu alkaa rekrytoinnista, joka on toteutettava eettisin periaattein. Rekrytointiprosessissa ei riitä pelkkä lähiesihenkilön läsnäolo, vaan mukana täytyy olla myös henkilöstöhallinto, jotta prosessi pysyy läpinäkyvänä ja työntekijöiden oikeudet turvataan. Liian nopea tarve saada työvoimaa ei saa johtaa oikoteihin, jotka altistavat hyväksikäytölle. Tämä on erityisen tärkeää maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kohdalla, sillä heille työntekijän oikeudet ja velvollisuudet saattavat jäädä helposti epäselviksi. Työnantajan on varmistettava, että ketään ei missään vaiheessa painosteta maksamaan työpaikastaan – ei lähtömaassa, ei Suomessa eikä minkään välikäden kautta.

Myös perehdytys ja jatkuva ohjeistus ovat ratkaisevia työntekijöiden turvan kannalta. Ne varmistavat, että työntekijä tietää paitsi omasta roolistaan myös siitä, miten toimia, jos kohtaa hyväksikäyttöä. Jokaisella työntekijällä täytyy olla mahdollisuus kertoa huolistaan turvallisesti ja saada apua esimerkiksi viranomaisilta tai tukipalveluista. Tärkeässä roolissa ovat myös arjen työkaverit – esihenkilöt, kollegat ja asiakkaat – jotka näkevät työntekijän tilanteen lähietäisyydeltä. Heidän vastuullaan on huomata, jos siivooja on jatkuvasti väsynyt, aliresursoitu, alipalkattu tai kohtaa epäasiallista käytöstä. Näihin merkkeihin on puututtava heti, sillä hiljaisuus on hyväksikäytön paras kasvualusta.

Onneksi lainsäädäntö tukee muutosta. EU:n yritysvastuudirektiivi velvoittaa jo nyt yrityksiä huomioimaan ihmisoikeudet ja kestävän toiminnan koko arvoketjussa. Suomessa valmistellaan parhaillaan uusia lakeja, joissa työperäisestä hyväksikäytöstä rangaistaan aiempaa ankarammin. Uudet lait astuvat voimaan aikaisintaan keväällä 2026, mutta vastuullinen yritys ei jää odottamaan, vaan toimii jo nyt.

Työperäinen hyväksikäyttö loppuu, jos teemme yhdessä muutoksen eteen hartiavoimin töitä. Kun tilaaja valvoo vastuullisuutta, palveluntarjoaja huolehtii työntekijöistään ja jokainen työyhteisön jäsen uskaltaa nostaa esiin epäkohtia, ei hyväksikäytölle jää tilaa. Silloin puhtausala voi tarjota turvallisuutta jokaisella työpaikalla.

Aino Aho, Puhtausala ry:n hallituksen puheenjohtaja