"Puhtaanapito on irrallaan rakentamisen kokonaisuudesta"

Finnclean-messuilla järjestetty ensimmäinen puhtausalan koulutus arkkitehdeille avasi rakennusten suunnitteluun uusia näkökulmia puhtaanapidosta. Koulutuksen järjestivät yhteistyössä Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL, Puhtausala ry ja Tampereen Messut.

Koulutuksen ideointiin osallistunut HIMLA arkkitehtien Jussi Hietalahti myöntää, että puhtaanapidon näkökulma jää suunnittelussa usein liian vähälle huomiolle.

– Kun keskustelimme puhtausalan ammattilaisten kanssa koulutuksen sisällöstä, huomasin aika isojakin aukkoja omassa osaamisessani. Puhtausala kehittyy vauhdilla, emmekä me suunnittelijat oikeastaan tiedä siitä kehityksestä juuri mitään, Hietalahti kertoo.

Kustannuslaskelmat auttavat päätöksenteossa

Yksi merkittävimmistä oivalluksista Hietalahdelle koulutuksessa oli tieto kertoimista, joilla voidaan laskea eri materiaalien ja menetelmien puhtaanapitokustannuksia kiinteistön elinkaaren aikana. Tällä hetkellä suunnittelijat huomioivat puhtaanapidon lähinnä materiaalivalintojen kautta, mutta kokonaisvaltaisempi ymmärrys kustannusvaikutuksista puuttuu.

– Laskelmat ovat olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä suunnitteluvaiheessa. Jos yleissuunnitteluvaiheessa tehtäisiin puhtaanapidon kartoitus ja esimerkiksi 20 vuoden elinkaarilaskelma, pääsisimme paremmin kiinni todellisiin kustannuksiin. Kaikki ymmärtävät kustannuksia ja niiden pohjalta on helppo tehdä päätöksiä, Hietalahti painottaa.

Irrallisuus yllätti arkkitehdin

Hietalahden mukaan yllättävintä oli huomata, miten irrallaan puhtausala on rakentamisen kokonaisuudesta. Havainto on merkittävä, sillä rakennusten käyttökustannuksista huomattava osa muodostuu juuri puhtaanapidosta.

– Rakentamisessa toimijat puhaltavat monesta suunnasta yhteen hiileen. Kaikki mallinnetaan 3D:nä, yhdistetään ja tutkitaan moneen kertaan. Teemme tarveselvityksiä ja hankesuunnitelmia, ja kustannukset lasketaan moneen otteeseen hankkeen aikana. Puhtaanapito ei kuitenkaan ole integroitunut tähän kokonaisuuteen, vaikka alan ammattilaiset ovat tilojen loppukäyttäjiä – he työskentelevät päivittäin suunnittelemissamme kiinteistöissä.

Monikäyttöiset tilat haastavat puhtaanapidon

Hietalahti kertoo, että nykyaikaisessa tilasuunnittelussa pyritään tilojen tehokkaaseen käyttöön, mikä tuo omat haasteensa myös puhtaanapidolle.

– Tiloja suunnitellaan mahdollisimman monikäyttöisiksi ja käytettäväksi aktiivisesti myös iltaisin. Tämä tarkoittaa, että myös puhtaanapidon tarpeet ja aikataulut on huomioitava uudella tavalla, Hietalahti selventää.

– Esimerkiksi monessa uudessa koulurakennuksessa on päädytty ratkaisuun, jossa pääkeittiötä ei saa käyttää iltaisin tai viikonloppuisin. Sen sijaan kouluun on suunniteltu pienempi apukeittiö, jossa voidaan järjestää vaikkapa lasten syntymäpäiväjuhlia. Tilan siivouksesta huolehtivat käyttäjät itse.

Käytännön ratkaisuja siivottavuuden parantamiseen

Koulutuksessa annettiin konkreettisia esimerkkejä, joilla kiinteistöjen siivottavuutta voidaan parantaa. Hietalahti nostaa esiin esimerkiksi sisäänkäyntien suunnittelun.

– Koulutuksessa tuli esiin, että 95 prosenttia liasta voidaan pysäyttää ensimmäisellä kymmenellä metrillä. Tämä on oleellista huomioida esimerkiksi suurissa julkisissa rakennuksissa. Suunnittelemme parhaillaan suurlähetystöä Lontoossa, jossa esimerkiksi säätila asettaa erityisiä haasteita. Kun lauma ihmisiä kävelee pikkukengissään suoraan aulan läpi seminaarikeskukseen, on järkevämpää keskittyä lian pysäyttämiseen eteisessä kuin siivota jatkuvasti koko suurlähetystöä, Hietalahti havainnollistaa.

Koulutuksessa sivuttiin myös uuden teknologian mahdollisuuksia puhtaanapidossa.

– Kaipaisin jatkossa lisää tietoa myös siitä, miten nopeasti uutta teknologiaa otetaan käyttöön kohteissa ja miten se tehostaa työtä, Hietalahti pohtii.

”Otan asiakkaat mukaan keskusteluun”

Hietalahti näkee, että puhtaanapito pitäisi saada kiinteäksi osaksi rakennusten suunnitteluprosessia.

– Nyt puhtaanapito on kuin irrallinen lautta, joka pyörii rakennusprosessin ympärillä.

Lisäksi hän nostaa uudelleen esiin sen, että puhtaanapidon kustannukset pitäisi tuoda konkreettisesti laskelmien avulla esiin. Puhtausalan ja arkkitehtien yhteistyö kehittyisi konkretisoimalla ylläpito- ja elinkaarikustannuksia niin, että kaikki osapuolet ymmärtävät kokonaisuuden.

– Tiedämme, että voimme vaikuttaa suunnitteluvaiheessa tehdyillä valinnoilla sekä rakentamisen aikaisiin että ylläpitokustannuksiin. Sen lisäksi olisi tärkeää, että pystyisimme konkreettisesti osoittamaan, miten esimerkiksi rakennusvaiheessa kalliimpi ratkaisu tulisi kiinteistön elinkaaren aikana edullisemmaksi.

Hietalahti aikoo jatkossa ottaa puhtaanapidon näkökulman vahvemmin huomioon ja integroida asiakkaat mukaan keskusteluun jo varhaisessa vaiheessa.

– Aion osoittaa konkreettisesti asiakkaillemme, miten he voivat vaikuttaa siivouskustannuksiin huomioimalla nämä asiat jo suunnitteluvaiheessa, Hietalahti lupaa.

-----------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​