Puhtausalan tutkimus – mitä, missä ja miksi?

Puhtausalan tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa luotettavaa ja objektiivista tietoa siivouksen vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön.

teksti Sanna Tapola Kuvat Shutterstock

12.02.2025

Tutkimus auttaa ymmärtämään siivouskäytäntöjen pitkäaikaisia seurauksia ja mahdollistaa niiden kehittämisen vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

– Tutkittu tieto on tärkeää, koska sen avulla voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä siivousmenetelmien ja -kemikaalien valinnasta sekä arvioida niiden vaikutusta esimerkiksi sisäilman laatuun ja työympäristön turvallisuuteen. Tutkittu tieto haastaa tuttuja käsityksiämme puhtaudesta, toteaa Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Leila Kakko.

Puhtauden merkitys ihmisten turvallisuuden ylläpitäjänä on viime vuosina korostunut, yksi syy tähän on ollut koronapandemia.

– Puhtauden merkitys on selvästi viime vuosina kasvanut, ja se tarkoittaa, että myös tutkimusta tarvitaan lisää, Kakko toteaa.

Tutkimusta tehdään laajalla rintamalla

Suomessa siivousta tutkitaan eniten yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on merkittävä siivoustutkimuksen keskus, ja Tampereella ovat myös Suomen ainoat puhtausalan lehtorit. TAMKissa tutkimusta tehdään muun muassa opinnäytetöiden ja hankkeiden muodossa.

– TAMKissa on tällä hetkellä käynnissä LAIVA-hanke, jossa tutkitaan laivojen sisäilman laatua ja optimaalista puhdistusta, sekä TyhyTeko-hanke, jossa tarkoitus parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta tekoälyn ja robotiikan avulla. Lisäksi tänä vuonna päättyy CleanSchool-hanke, jossa on tutkittu siivouskemikaalien vaikutuksia koulujen sisäilmaan, Kakko kertoo.

Yliopistot osallistuvat myös puhtausalan tutkimukseen usein osana laajempia projekteja.
– Esimerkiksi Aalto-yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Vaasan yliopisto ovat tehneet TAMKin kanssa yhteistyötä CleanSchool-hankkeessa. Lisäksi erityisesti pintahygieniatutkimuksessa olemme tehneet yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa.

Lisäksi yksittäiset tutkijat ja tutkimuslaitokset, kuten VTT, ovat mukana puhtausalan tutkimuksissa.

Mitä on tutkittu?

Puhtausalalla on tehty paljon tutkimusta erilaisten siivousmenetelmien tehokkuudesta, ergonomiasta ja kemikaalien vaikutuksista sisäilmaan. Esimerkiksi SEEK-hankkeessa on keskitytty siivouslaadun ja siivottavuuden parantamiseen, ja Saikapu-hankkeessa on tutkittu pölyn kertymistä sairaalaympäristöissä ja sen vaikutuksia puhdistuksen jälkeen.

Myös mikrokuitupyyhkeiden käyttö ja niiden vaikutuksia puhdistustuloksiin on tutkittu.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikrokuitupyyhkeillä voi saavuttaa erittäin hyviä tuloksia jopa pelkän vesijohtoveden avulla. Tällaiset tutkimukset ovat tärkeitä, sillä ne voivat osaltaan vaikuttaa puhdistusaineiden tarpeenmukaiseen käyttöön.

Mitä ammattilaiset kaipaavat?

Puhtausala ry. kysyi Esihenkilö- ja asiantuntijapäivillä 2024 osallistujilta mielipiteitä puhtausalan tutkimuksesta: Miten tärkeänä he pitävät tutkittua tietoa työnsä kannalta? Miten he tutkimustietoa hyödyntävät ja kuinka helppoa tutkittua tietoa on löytää?

Kyselystä kävi ilmi, että puhtausalan ammattilaiset pitävät alan tutkittua tietoa erittäin tärkeänä työnsä kannalta. Tutkittua tietoa myös hyödynnetään omassa työssä, mutta tiedon löytäminen on haastavaa.

Ammattilaiset käyttävät tietolähteinä muun muassa valmistajien sivustoja, puhtausalan uutiskirjeitä sekä sosiaalista mediaa. Tietoa hyödynnetään erityisesti puhdistusaineista, mikrokuiduista, kiertotaloudesta sekä siivousteknologiasta.

Vastaajat toivoivat, että tutkimusta tehtäisiin enemmän tekstiilimattojen, ympäristöasioiden sekä erilaisten vedellä tehtävien puhdistustoimenpiteiden vaikutuksista. Puhtausala ry:ltä toivottiin tukea tutkimustulosten jakamisessa ja esimerkiksi opinnäytetöiden koontia yhteen paikkaan. Yleisesti esille nousi, että tutkimustulokset tulisi saattaa paremmin ja helpommin ammattilaisten saataville.

Lisää tutkimusta vesipohjaisista tuoteratkaisuista

Paitsi että tietoa pitäisi koota tehokkaammin, puhtausalalla on Kakon mukaan jatkuvasti tarvetta uusille tutkimuksille.

– Luminometrin käyttö pintapuhtauden seurannassa on yleistynyt, mutta toisaalta sen avulla saadaan oikeastaan vain tietoa siitä, onko pinta puhdas vai ei. Mielestäni tavallisen hanaveden käyttöä mikrokuitupyyhinnässä pitäisi tutkia lisää. Kyseisiä tutkimuksia on tehty Kanadassa ja USA:ssa, mutta ne eivät sovellu käytettäväksi Suomessa erilaisen veden kovuuden vuoksi. Myös robotiikka ja tekoäly ovat varmasti nousevia tutkimusaiheita tulevaisuudessa. Lisäksi vesipohjaiset tuoteratkaisut ovat aihe, josta ala selvästi kaipaa lisää tutkittua tietoa, toteaa Kakko.

Lisäksi Kakko kaipaa lisää näkyvyyttä yrityksissä tehdylle kehitysprojekteille ja niistä saaduille tutkimustuloksille.
– Sekä opinnäytetyöt että yritysten omat tutkimukset jäävät helposti piiloon ja pienemmän piirin tietoon, jos niistä ei kerrota laajemmin.

Täältä löydät puhtausalan tutkimuksia

Ammattikorkeakouluissa tehdyt AMK- ja YAMK-opinnäytetyöt löytyvät Theseuksesta

Yliopistoissa tehdyt pro-gradut, väitöskirjat yms. löytyvät yliopistojen omista tietokannoista:

Lähteet:

Tutkittua puhtautta -esitys, Leila Kakko, Puhtausalan yhteistyöverkosto 2024
Tutkittua puhtautta -kyselyn tulokset, Esihenkilö- ja asiantuntijapäivät 2024

---------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 4/2024. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: