Siivooja tuottaa turvallisuutta allas-ja märkätiloissa
06.08.2024
Suomessa on noin 200 uimahallia, 50 kylpylää ja näiden lisäksi lukematon määrä kooltaan pienempiä uima-allastiloja esimerkiksi hotellien ja majoitustilojen yhteydessä. Allas- ja märkätilojen suuret käyttäjämäärät, erilaiset käyttäjät sekä kosteat ja lämpimät olosuhteet aiheuttavat haasteita tilojen tekniikalle ja huollolle. Siksi allas- ja märkätilojen puhtaanapidossa vaaditaan vaativaa hygieniatasoa, mikä on huomioitu myös lainsäädännössä.
– Terveydensuojelulaissa sanotaan, että allas- ja märkätilojen puhtaanapitoon osallistuvalla henkilöstöllä on oltava riittävät tiedot siitä, miten tilojen hygienia vaikuttaa allasveden laatuun sekä riittävä osaaminen näiden tilojen siivoukseen. Kirjaus on yleisluontoinen, mutta hyvin selkeä, kertoo Valviran ylitarkastaja Lotta Kivikoski.
Osaaminen vaihtelee Yli 20 vuotta valvontatehtävissä olleen Kivikosken kokemuksen mukaan laissa vaadittavaa osaamista on Suomessa sijaitsevissa allas- ja märkätilakohteissa vaihtelevasti.
– Suomessa toimijat ovat hyvin erilaisia ja osaamiseltaan eritasoisia. Osalla on hyvinkin tarkat menettelyt ja määrittelyt siitä, mitä riittävä tieto ja osaaminen on ja kuinka se todennetaan. Osa toimijoista taas on tietämättömiä siitä, millaisia vaatimuksia lainsäädäntö asettaa allas- ja märkätilakohteiden puhtaanapidolle.
Kivikoski muistuttaa, että osaamisvaatimus koskee myös ostopalveluna hankittua puhtaanapitoa.
– Toimija ei voi ulkoistaa omaa vastuutaan. Puhtauspalveluja ostavan on huomioitava osaamisen taso sopimuksessa ja määritettävä, miten osaaminen todennetaan. Jos toimijalla ei ole itsellään riittävää osaamista, voi olla, että on ostettu vain jotain palvelua jostain ja toiminnan taso on kokonaan määrittelemättä.
Riittävän allas- ja märkätilojen puhtausosaamisen voi Kivikosken mukaan varmistaa erilaisilla koulutuskokonaisuuksilla, joissa terveydensuojelulain vaatimukset on otettu huomioon.
– Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Puhtausala ry:n hyväksymien kouluttajien pitämät uima-allas- ja märkätilojen puhtausosaaminen -koulutukset. Koulutuksen jälkeen osaaminen todennetaan testillä, jonka avulla voi osoittaa omaavansa kohteen vaatiman osaamisen, Kivikoski toteaa.
Tietoja ja osaamista liian vähän
Kunnan tai valvontayksikköjen tehtävänä on valvoa, että allas- ja märkätilojen hygienia on riittävällä tasolla. Veden laatu ja tilojen hygienia tulee valvonnan piiriin, kun toimija tekee allas- ja märkätiloihin liittyvästä toiminnastaan ilmoituksen kunnalle. Valviran tehtävänä on ohjata ja neuvoa kuntia tai valvontayksikköjä toimijoiden valvonnassa.
– Yleisimpiä puutteita ovat, ettei siivouksen laatua ole seurattu mitenkään tai siivoustilat ovat toimintaan nähden riittämättömät. Kun siivoustilat ovat liian pienet, ei allas- ja märkätilojen puhtaanapitoa ole käytännössä mahdollista toteuttaa niin hyvin kuin pitäisi. Laitteet vaativat paljon tilaa.
Puutteet johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, ettei toimijoilla ole riittävää tietoa ja osaamista puhtaanapidosta ja sen vaikutuksesta allashygieniaan. Tiedon puute voi johtua esimerkiksi siitä, että allas- ja märkätiloihin liittyvä toiminta on selvästi sivuliiketoimintaa, kuten esimerkiksi hotelleissa.
– On hyvin yleistä, ettei tällaisissa pienissä kohteissa ole mietitty asioita siivouksen näkökulmasta, vaan muut asiat, kuten esimerkiksi talous, määrittävät, miten ja milloin tiloissa siivotaan, Kivikoski lisää.
Pintahygieniamittaus on välttämätön
Kivikosken mielestä Suomessa ei tarvitse olla huolissaan allasveden laadusta, se on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Sen sijaan hän toivoisi, että pintahygieniaan kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota ja että tilan puhtaanapito suunniteltaisiin tilan käytön ja kävijämäärän mukaan.
– Mikrobeja ei voi havaita aistinvaraisesti ja siksi allas- ja märkätilojen puhtaanapidon valvonnassa kannattaa käyttää sopivaa pintahygieniamittausmenetelmää. Ilman mittauksia osa toimijoista voi olla virheellisessä käsityksessä tilojen pintahygieniasta. Mittaukset antavat myös siivoustyöntekijöille palautetta työstä ja sen avulla työtä voidaan kehittää.
Kivikoski suosittelee tiivistä yhteistyötä kaikkien kiinteistössä toimijoiden kanssa siivouksen suunnittelussa.
– Yksi yhdessä sovittavissa oleva asia on esimerkiksi se, että tilojen perusteellinen siivous tehdään päivittäin mahdollisimman pian tilojen käytön päättymisen jälkeen. Tällä todettu olevan iso merkitys allas- ja märkätilojen pintahygieniaan.
”Mitä vähemmän likaa, sitä vähemmän sitä tarvitsee puhdistaa”
– Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat ovat varmasti tulevaisuudessakin tärkeitä teemoja. Ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä, kuinka keskeisessä roolissa puhtaanapito on allas- ja märkätiloissa, kasvaa varmasti. Se tuo painetta myös allas- ja märkätilojen toimijoille. Asiakkaiden odotukset ovat korkealla ja niihin on kyettävä vastaamaan, Kivikoski pohtii.
Laiminlyönneistä voi aiheutua pahimmillaan tarttuvia infektioita ja uimaveteen voi päätyä jotain sellaista, mikä sinne ei kuulu.
– Laiminlyönneistä voi tulla isojakin liiketoiminnallisia menetyksiä ja kolauksia toimijan maineelle. On kaikin puolin järkevämpää huomioida puhtaanapito aikaisessa vaiheessa. Mitä vähemmän veteen menee likaa, sitä vähemmän sitä tarvitsee puhdistaa. Kivikoski kannustaa erityisesti organisaatiokooltaan pieniä toimijoita hankkimaan lisää osaamista allas- ja märkätilojen puhtaanapidosta.
– Yrityksen koko ei ole este sille, ettei puhtaanapitoa voisi suunnitella, toteuttaa ja seurata ammattitaitoisesti. Tarvittavan osaamisen voi myös ostaa. Osaamista on myös se, että tietää, mistä tarvittavan osaamisen tai tiedon voi hankkia, Kivikoski päättää.
Siivoojan on oltava moniosaaja
Urheiluhallit Oy:n siivouspäälliköllä Elina Lähdeaholla on monipuolinen kokemus allas- ja märkätilojen puhtaanapidosta sekä työhön liittyvästä koulutuksesta. Lähdeahon mukaan allas- ja märkätiloissa siivoavan olisi oltava puhtausalan moniosaaja, jolla on takataskussaan hyvä siivoustyön osaaminen eli vähintään alan perustutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot.
– Perustietojen lisäksi allas- ja märkätilojen siivoojan on hallittava aseptinen eli hygieeninen työskentely, hygieniavaatimusten mukainen siivouksen lopputulos, pintapuhtauden mittaaminen, tulosten tulkinta ja mahdollisten poikkeamien korjaaminen, Lähdeaho luettelee.
Siivoojalta kaivataan myös hyvää fyysistä kuntoa, sillä kuumat ja kosteat tilat tuovat työhön jatkuvasti lisähaastetta.
– Allas- ja märkätiloissa työskennellään yleensä kahdessa vuorossa. Se vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Ihmisiä vilisevässä uimahallissa siivooja on usein myös asiakaspalvelija.
– Uimahallissa siivoojalta edellytetään hyviä asiakaspalvelutaitoja ja myös kykyä ohjata tiloissa toimivia oikeisiin hygieniakäytäntöihin sekä uskallusta puuttua häiriökäyttäytymiseen, Lähdeaho jatkaa. Lähdeahon kuvaamia moniosaajia ei aina puhtausalalla tule vastaan.
– Suurimmalla osalla siivoojista on vähän tai ei ole ollenkaan siivousalan työkokemusta, ja vain pienellä osalla alan perustutkinto, kun he tulevat uimahalliin töihin siivoojiksi. Lisäksi suuri osa siivoojista on nykyisin maahanmuuttajataustaisia, jolloin siivoojan kielitaito voi olla puutteellinen. Perehdytykseen ja opastamiseen on näistä syistä varattava enemmän aikaa, Lähdeaho perustelee.
– Allas- ja märkätilojen puhtausosaaminen -koulutus on siivoojalle välttämättömyys, mutta sen lisäksi työnantajan vastuulla on, että työntekijällä on myös muut työn vaativat taidot kuten esimerkiksi riittävä osaaminen ergonomiasta ja asiakaspalvelusta.
Lähdeaho muistuttaa, että työnantajan on myös seurattava siivoojan työskentelyä käytännössä ja varmistettava näin, että siivooja kykenee pitämään yllä allas- ja märkätiloissa vaadittavaa laatua puhtaudelle.
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2024. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
