Tunnistatko työyhteisön takariviläiset?

Luin herättelevän artikkelin (HS 10.3.) Leea Lakan väitöstutkimuksesta Takarivin tekstikäytänteet. Lakka seurasi erityisesti yhdeksää takarivin ysiluokan oppilasta. Lakka kutsuu tutkimuksessaan takariviä koulun oppositioksi, paikaksi, josta voi asenteellaan ilmaista, ettei tue koulun arvoja eikä tavoitteita. Takarivi piiloutuu muiden selän taakse ja pyrkii pois opettajan vaikutuspiiristä. Aivojeni ponnahdusikkunaan ilmestyi kysymys, onko ilmiö tuttua myös työyhteisöissä.

Takarivi voidaan ymmärtää fyysisen paikan sijasta suhtautumistapana, jota kuvaa tiivistetysti vastustaminen, muutosvastarinta, uusien asioiden itsekäs hyödyn arviointi ja yrittämisen avoin mollaus. Takarivissä asuu myös alisuoriutuminen, jota vastustukseen väsynyt opettajakunta tukee tahattomasti. Lakka kutsuu tätä osuvasti laiskuuden palkitsemiseksi; kun ei noudata tehtävien aikarajoja, saa lisäaikaa, kun tarpeeksi vitkuttelee, vaatimustasoa lasketaan alkuperäisestä tavoitteesta.

Artikkelin edetessä olin valmis allekirjoittamaan Lakan ajatuksen, että ilmiö ei ole yläkoulujen yksinoikeus vaan takarivin jengiä on myös työpaikolla.

Tykitys jatkui: takarivissä osataan keventämisen ja välttelyn taito. Erikoistutaan sijaistoimintaan, puuhataan kaikkea muuta sen sijaan, että keskityttäisiin päivän teemaan. Lakan mukaan takarivistä on vaikea irrottautua, koska siellä vallitsee tiukka kontrolli ja tietty toimintatapa, joka ylläpitää koko ryhmän välttelevää ja välinpitämätöntä asennetta. Sitä, joka osoittaa jollain tavalla kiinnostusta tai yrittämistä pilkataan ja innostamisyritykset tyrehdytetään muiden takarivin jäsenten yhteisymmärryksellä. Vertaistuki toimii takarivissä passivoivana tekijänä.

Iloksemme ”takariviasenne” on selätettävissä. Opettaja Rauno Haapaniemi avaa työkalupakin artikkelissaan (HS 20.3.2024): hyvä perusturvallisuus, luottamus, eri taustoista tulevien oppilaiden kanssakäymisen tukeminen, ryhmäyttäminen ja opettajan hyvä pelisilmä. Lakka nostaa esille johtamisen merkityksen. Hän havaitsi, että myös takarivi opiskeli ja oppi, kun opettajat viestivät toiminnallaan, että heidän tunneillaan opiskellaan ja edetään. Positiivinen pakko, siinäpä kiinnostava sanapari.

Jälleen päästiin työhyvinvointijohtamisen ytimeen Haapaniemen listaa soveltaen: Tue psykologista turvallisuutta, osallista tiimiyttämällä, aseta selkeät tavoitteet, vahvista työyhteisön monimuotoisuutta, sitouta, kannusta, anna vaikuttamisen mahdollisuus, kiitä ja palkitse.