Turvallisuus ei synny sattumalta
03.07.2025
Elämme monella tavalla epävarmuuden aikaa: Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, olemme käyneet läpi maailmanlaajuisen pandemian, ja uudet kriisit ovat mahdollisia. Tammikuussa 2025 julkaistu Valtioneuvoston turvallisuusstrategia haastaa koko yhteiskunnan – puhtausalan mukaan lukien – varautumaan poikkeusoloihin entistä paremmin.
Turvallisuusstrategiassa nostetaan esiin kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset toimivat yhdessä kriisinkestävän yhteiskunnan puolesta. Puhtausala on tässä kokonaisuudessa avainasemassa.
– Ammatillinen puhtausala on kriittinen toimiala, jonka merkitys korostuu erityisesti kriisitilanteissa. Puhtaus ja hygienia eivät ole vain mukavuustekijöitä – ne ovat ehdoton edellytys yhteiskunnan toimivuudelle ja kansalaisten terveydelle, korostaa Puhtausala ry:n toiminnanjohtaja Sari Mattila.
”Varasuunnitelma valmiiksi”
Kokonaisvaltainen varautuminen vaatii huolellista suunnittelua. Jokaisen puhtausalan yrityksen tulisi laatia yksityiskohtainen varautumissuunnitelma erilaisten kriisitilanteiden varalle. Suunnittelussa on tärkeää tunnistaa kriittiset asiakaskohteet ja niiden erityistarpeet.
– Yhtä olennaista on miettiä valmiiksi varajärjestelyt niin henkilöstön, kaluston kuin tarvikkeidenkin osalta. Ja lisäksi suunnitelmien toimivuutta on testattava säännöllisesti käytännössä. Kaikilla olisi hyvä olla plan B eli varasuunnitelma takataskussa poikkeustilanteita varten, Mattila lisää.
Tärkeintä on kyky toimia poikkeustilanteessa
– Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on poikkeustilanteissa tärkein voimavaramme, Mattila muistuttaa.
Henkilöstön valmiutta toimia poikkeustilanteissa kannattaa kehittää säännöllisellä koulutuksella, ja uhkaavia tilanteita voi aina harjoitella etukäteen.
– Yritykset voivat harjoitella poikkeustilanteissa toimimista monella tavalla. Evakuointiharjoitukset ovat meille kaikille tuttuja paloharjoituksista. Evakuointiharjoitukset auttavat myös siivoushenkilöstöä toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti todellisessa tilanteessa.
Evakuointi- ja desinfiointiharjoitusten lisäksi Mattila nostaa esiin harjoitukset, joissa pyritään hallitsemaan esimerkiksi työturvallisia menetelmiä.
– Desinfiointiharjoituksessa voidaan harjoitella esimerkiksi desinfiointiaineiden käyttöä ja suojavarusteiden pukemista tilanteessa, jossa on biologinen uhka. Kemikaalivuotoihin voidaan varautua harjoittelemalla vuodon rajoittamista, suojavarusteiden pukemista ja sitä, miten vuoto siivotaan turvallisesti.
Mattila kehottaa yrityksiä miettimään mahdollisia poikkeustilanteita myös arkisemmissa työkohteissa. Miten siivoojan tulisi toimia esimerkiksi koulussa, kaupassa tai muussa julkisessa tilassa, jos kohteessa on tavalla tai toisella uhkaava tilanne? Mitkä asiat ovat välttämättömiä puhtaanapidon ja turvallisuuden kannalta?
Mattila korostaa, että tärkeintä on huolehtia siitä, että henkilöstön toimintakyky pysyy yllä kriisitilanteessa.
– Resilienssi eli kriisinkestävyys ei tarkoita vain teknistä varautumista. Kyse on ennen kaikkea henkisestä valmiudesta toimia poikkeusoloissa. Jos toimintakyky katoaa, ei osaamisesta tai harjoittelemisesta ole mitään hyötyä. Yritykset voivat vahvistaa henkilöstön kriisinkestävyyttä avoimella viestinnällä ja työyhteisön tuella.
Materiaalinen valmius turvaa toiminnan
Muutama vuosi sitten läpi eletty koronapandemia opetti, että kriittiset tarvikkeet voivat loppua kaikkialta hyvinkin nopeasti. Siksi myös materiaalinen varautuminen on välttämätöntä.
– Meillä on oltava riittävät varastot desinfiointiaineita ja suojavarusteita. Hankinnoissa on syytä varmistaa myös vaihtoehtoiset hankintakanavat. Myös energiahuollon varmistaminen ja kuljetusten toimivuus poikkeusoloissa vaativat ennakkosuunnittelua, Mattila listaa.
Yhteistyössä on voimaa
Turvallisuusstrategiassa korostetaan yhteistyön merkitystä.
– Puhtausalan yritysten kannattaa verkostoitua ja tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa jo normaalioloissa, Mattila kannustaa.
Verkostoituminen voi tarkoittaa osallistumista alueellisiin ELVAR-ryhmiin tai yhteisiin varautumisharjoituksiin. ELVAR-ryhmät ovat elinkeinoelämän alueellisia varautumisyhteistyö- ja -toimikuntia, jotka toimivat osana Huoltovarmuusorganisaatiota. Ne edistävät varautumista alueilla ja maakunnissa sekä tukevat elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.
Mattila kannustaa myös käymään avointa keskustelua muiden alan yritysten kanssa.
– On hyvä, jos jaamme puhtausalalla tietoa ja kokemuksia avoimesti keskenämme ja käymme vuoropuhelua myös asiakkaiden kanssa. Näin voimme rakentaa yhteistä ymmärrystä ja valmiutta toimia aktiivisesti kriisitilanteissa.
Turvallista tulevaisuutta rakennetaan tänään
– Emme voi tietää, mikä kriisi meitä kohtaa seuraavaksi, mutta voimme varmistaa, että kun se tulee, olemme valmiina, Mattila sanoo. Hän muistuttaa, että varautuminen on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen projekti.
Presidentti Alexander Stubbin sanoin: huoltovarmuus lepää suomalaisten korvien välissä.
– Tämä tarkoittaa, että meidän on pidettävä pää kylmänä ja toimittava järkevästi myös paineen alla. Siihen tarvitaan osaamista, harjoittelua ja oikeaa asennetta, Mattila kiteyttää. – Kun jokainen puhtausalan yritys kantaa vastuunsa varautumisesta, koko yhteiskunta on turvallisempi, Mattila päättää.
Lähteet
- https://turvallisuuskomitea.fi/yhteiskunnan-turvallisuusstrategia/
- https://turvallisuuskomitea.fi
-----------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
