Uusi rahoitusmalli kannustaa työelämälähtöiseen koulutukseen
15.10.2025
Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistusta koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan ensimmäistä kertaa, kun rahoituksia myönnetään vuodelle 2026.
Merkittävin muutos uudistuksessa koskee rahoituksen rakennetta. Perusrahoituksen osuus laskee nykyisestä 70 prosentista 50 prosenttiin, kun taas suoritusrahoituksen osuus nousee 20 prosentista 30 prosenttiin. Suurin muutos tulee työllistymiseen ja jatko-opintoihin sijoittumiseen perustuvaan rahoitukseen, joka nousee nykyisestä seitsemästä prosentista jopa 18 prosenttiin. Työelämä- ja opiskelijapalautteen osuus rahoituksesta laskee 3 prosentista 2 prosenttiin.
– Tämä on selkeä linjaus, jolla kannustetaan oppilaitoksia järjestämään koulutusta aloille, joilla aidosti tarvitaan työvoimaa. Rahoituksen perusteina painottuisivat nykyistä enemmän tutkinnon osien suorittaminen, työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen, Pöntinen painottaa.
Puhtausala hyötyy uudistuksesta?
Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala ei ole Pöntisen mukaan vaaravyöhykkeessä uudistuksen myötä, sillä puhtausalalla suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrät ovat viime vuosina kasvaneet, ja nämä tutkinnot ovat perinteisesti nopeita suorittaa.
– Puhtausalalla suoritetaan paljon ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, usein oppisopimuksella. Uusi rahoitusmalli tukee juuri tällaisia koulutuksia, joissa tutkinnon suorittaminen tapahtuvat tehokkaasti ja nopeasti yhteistyössä työelämän kanssa.
Pöntinen korostaa myös, ettei uudistus estä toisen tutkinnon suorittamista. Hän kumoaa sitkeän julkisen väärinkäsityksen aiheesta:
– Missään ei ole sanottu, ettei toista tutkintoa voisi enää suorittaa. Tämä on täysin virheellinen käsitys.
Työelämäyhteistyö keskiössä
Uudistuksen keskeinen tavoite on suunnata koulutuksen painopistettä työelämän todellisiin tarpeisiin, siksi työllistymiseen ja jatko-opintoihin sijoittumiseen perustuva rahoitus nousee jatkossa seitsemästä prosentista 18 prosenttiin.
Pöntinen painottaa, että menestyvän koulutuksen perustana on vahva yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Oppilaitosten tulisi kartoittaa työelämän tarpeita aktiivisesti ja suunnitella koulutustarjonta sen mukaisesti. Tämä auttaa varmistamaan, että opiskelijat työllistyvät tehokkaasti valmistuttuaan.
– Kaiken koulutussuunnittelun pohjana pitäisi olla aktiivinen vuoropuhelu yritysten kanssa. Mitä paremmin paikallinen työvoimatarve tunnetaan, sitä realistisempaa ja tuloksellisempaa koulutustarjonta alueella on, hän toteaa.
Rahoitusuudistus tukee myös tehokkaampaa koulutuspolkua, joka ei aina edellytä koko tutkinnon suorittamista kerralla.
– Lyhyemmät ja täsmälliset koulutusmoduulit voivat vastata paremmin työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Jos työntekijä tarvitsee täsmäkoulutusta vain tiettyyn osa-alueeseen, niin onko silloin tarvetta opiskella koko tutkinto, jos tarve on vain yksi tai kaksi tutkinnon osaa? Tutkintoa voi opiskella osissa aina tarpeen mukaan ja tutkinto voi tulla vuoden sijasta esimerkiksi 5 vuoden aikavälillä, lisää Pöntinen.
Erityisryhmät ja matalan kynnyksen tuki
Puhtausalalla opiskelee paljon maahanmuuttajia ja erityistä tukea tarvitsevia. Myös heidän koulutukseensa kiinnitetään huomiota, Pöntinen lupaa.
– 1.8.2026 voimaan astuva oppimisen tuen uudistus velvoittaa oppilaitokset tarjoamaan matalan kynnyksen tukiopetusta integroituna osana normaalia toimintaa. Lisäksi maahanmuuttajat ja muut erityisryhmät huomioidaan uudistuksessa lähtötasokertoimen avulla, eli osa perusrahoituksesta määräytyy joka tapauksessa opiskelijoiden lähtötason mukaan, Pöntinen tarkentaa.
Digitalisaatio huomioidaan sisällöissä
Teknologian hyödyntäminen ja ympäristökysymykset ovat tulevaisuudessa tärkeä osa puhtausalan koulutusta. Uusiin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin on lisätty uudet valinnaiset digitaaliseen ja vihreän siirtymän osaamiseen keskittyvät tutkinnon osat. Esimerkiksi 1.8.2025 alkaen puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinnossa voi opiskella kehittyvien teknologien kokeilu -tutkinnon osaa, joka voi liittyä esimerkiksi siivousrobotiikan käyttöönottoon.
Kokonaan uusi elementti alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on paikallinen tutkinnon osa, jonka avulla oppilaitos voi ottaa huomioon paikallisen työelämän erityispiirteet.
– Uusi paikallinen tutkinnon osa mahdollistaa myös paikallisten tarpeiden huomioimisen esimerkiksi robotiikan tai muiden teknologisten innovaatioiden käyttöönotossa. Paikallinen tutkinnon osa mahdollistaa nopean reagoinnin alueen työelämän uusiin osaamistarpeisiin, Pöntinen kertoo.
”Nopea, tehokas koulutus ja vahva yhteys työelämään”
Vaikka rahoitusuudistus muuttaa koulutuskenttää, Pöntinen kannustaa alan ammattilaisia suhtautumaan muutoksiin luottavaisin mielin.
– Keskustelu rahoituksesta on toisinaan vääristynyttä ja se voi lietsoa pelkoa. Puhtausalan tutkintomäärät ovat kasvussa, ja työvoiman tarve on suuri. Kun koulutusta suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa, niin uusi rahoitusmalli toimii hyvin. Uusi rahoitusmalli tukee juuri niitä asioita, joissa puhtausala on jo nyt vahva: nopeaa, tehokasta koulutusta ja vahvaa yhteyttä työelämään.
Pöntinen kiteyttää, että uudistuksen tavoitteena on tehdä ammatillisesta koulutuksesta tehokkaampaa ja työelämälähtöisempää kaikille osapuolille – oppilaitoksille, yrityksille ja ennen kaikkea opiskelijoille.
------------------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 3/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
