Voiko stressi voimaannuttaa?

Huomaan, kuinka jotkut näpräävät kännyköitään tärkeällä luennolla. Mietin, eikö aihe kiinnosta, kun kaikki eivät koukutu asian ääreen. Ehkäpä koulutustilanne on joillekin pakotettu pysähtymisen hetki, jossa ylikierroksilla käyvät aivot julistavat hätätilan. Sen seurauksena mieli kääntyy tekemistä odottavien asioiden ääreen, jolloin puhelimeen tarttumisen kiusaus käy ylivoimaiseksi.

Tulkintani vahvistuvat Laura Sokan Hyvää työtä aivoillesi -luennolla. Sokka on neuropsykologi, joka on väitellyt työuupumuksen vaikutuksista aivojen toiminnan muutoksiin. Häntä kiinnostaa erityisesti stressin vaikutukset aivotoimintaan.

Suomessa vallitsee yleisesti työkulttuuri, jossa stressiä pidetään työhyvinvointiuhkana. Väheksymättä stressin negatiivisia vaikutuksia, tarkastelen stressiä hetken uusin silmiin. En ajattele sitä kaikin keinoin vältettävänä haitallisena asiana. Tunnistan stressitekijät tässä hetkessä ja otan ne vastaan. Kiinnitän huomioni kuormitusta aiheuttavien rakenteellisten seikkojen lisäksi siihen, mitä ajatuksia ja tunteita stressi minussa herättää. Kysyn itseltäni, mitä odotan stressiltä sen sijaan, että stressaan itse stressiä.

Laura Sokka sanoo, että kun tarkastelee stressiä mahdollisuutena saman aikaisesti sen herättämien tunteiden kanssa, kuormittavasta tilanteesta saa kokonaiskuvan ja stressistä tulee voimavara eikä uhkatekijä. Esimerkiksi esiintymisjännitys kertoo, että asia on sen esittäjälle tärkeä. Pieni jännitys jopa parantaa suoritusta ja vähentää virheherkkyyttä. Myös pitkäaikaisessa stressitilanteessa positiivinen hallinnan tunne kasvaa, kun stressin kohtaa kehon liittolaisena.

On huomion arvoista, että jos kuormitustilanteen tunnereaktiot jäävät käsittelemättä, tulee kielteisille äänenpainoille tilaa. Esimerkkinä asiakkaan korjaava palaute. Jos palautteen nostama harmitus jää käsittelemättä, jää herkästi huomaamatta palautteen tarjoama kehittymisen mahdollisuus. Pahimmillaan todellista ongelmaa ei kuulla ja vanha toimintatapa jatkuu.

Stressin tunnistaminen ja kohtaaminen ei vähennä sen määrää, mutta tutkimukset todistavat, että henkilöillä, jotka suhtautuvat stressiin positiivisesti, ilmenee vähemmän siitä tyypillisesti aiheutuvia fysiologisia oireita. Voimaannuttavaksi lopuksi oivallus, että voimme oppia valitsemaan suhtaudummeko stressiin negatiivissävytteisenä kuormitustekijänä vai eteenpäin vievänä voimana.

Kirjoittaja Jutta Koivuniemi on toiminut pitkään puhtauspalvelualan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.