Yritysten kannattaa valmistautua CSRD-raportointiin
26.06.2024
Vuoden 2024 alussa voimaan astunut kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa yhä useampia yrityksiä arvioimaan ja raportoimaan aiempaa laajemmin toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön. Lisäksi yritysten raportoimat kestävyystiedot tulee jatkossa olla ulkopuolisen toimijan varmentamat.
– Direktiivin tavoitteena on tehdä EU:n alueella toimivien yritysten viestinnästä ja toiminnasta läpinäkyvämpää, kestävämpää ja helpottaa yritysten välistä vertailua. Aiemmin vain isot pörssiyritykset ovat olleet pakotettuja kertomaan toiminnastaan, eivätkä nekään tässä laajuudessa, kertoo haastatteluhetkellä FIBSissä työskentelevä yritysvastuuasiantuntija Heidi Melkas.
Velvoite raportointiin ei suinkaan käynnisty kaikilla heti.
– Vuonna 2024 yli 500 henkilöä työllistävät yritykset keräävät aineistoa ja raportoivat toiminnastaan ensi vuonna. Sen jälkeen raportointivelvollisuus laajenee koskemaan yrityksiä, joiden toiminta täyttää kaksi seuraavista raja-arvoista: 50 miljoonan euron liikevaihto, 25 miljoonan euron tase ja 250 työntekijää. Vuonna 2026 direktiivi tulee sovellettavaksi myös listattuihin pk-yrityksiin, Melkas kertoo.
Kestävyyteen liittyvä raportointi vertailukelpoiseksi
CSRD-direktiiviin liittyy tiiviisti kirjainlyhenne ESRS eli European Sustainability Reporting Standards.
– ESRS-standardit määrittelevät, mitä asioita yritysten tulisi toiminnastaan kestävyyden osalta raportoida, Melkas kertoo.
ESRS luo kehykset ja sisällön raportoinnille, jotta yritysten raportointi on keskenään vertailukelpoista. Valmista raportointimallia ei yrityksille kuitenkaan ole tarjolla.
– Yritysten on määriteltävä, mikä omalla toimialalla ja juuri omassa yrityksessä on olennaista ja tärkeää. Tätä varten yritysten on tehtävä olennaisuusanalyysi yhdessä sidosryhmiensä kanssa.
CSRD-direktiivin ja ESRS-standardien on tarkoitus ohjata yrityksiä tuntemaan tarkasti sen polun, jota toimitusketju yhdessä kulkee.
– Direktiivillä ohjataan yrityksiä miettimään omaa liiketoimintaansa ja sitä, miten toiminta on tulevaisuudessakin vastuullista ja kannattavaa. Myös ongelmakohdat on tunnistettava rehellisesti, Melkas lisää.
Yksi menestyksen avain on Melkaksen mukaan hyvä yhteistyö.
– Toimitusketjuilta vaaditaan tiivistä yhteistyötä ja avointa keskustelua, jotta direktiivin tavoitteet toteutuvat. Olisi hyvä, jos toimitusketju voisi kantaa vastuuta yhdessä ja huomata, että meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa. Parhaimmillaan direktiivi voi avata yrityksille jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yritysvastuuasiantuntija Heidi Melkas toivoo, ettei CSRD-direktiivistä tule yrityksille hallinnollista taakkaa, vaan hyvä tapa kertoa yrityksen vastuullisesta toiminnasta. Kuva: FIBS
Tietoa tarvitaan koko toimitusketjusta
Vaikka direktiivi tulee käyttöön asteittain yritysten koon mukaisesti, Melkas kannustaa pienempiä yrityksiä olemaan aktiivisia jo nyt.
– Vaikka velvoite koskee nyt heti vain isoja yrityksiä, on heidän tunnettava omat alihankkijansa ja toimintaketjunsa. Pienemmät alihankkijat ovat siis mukana raportoinnissa välillisesti jo nyt, sillä isot yritykset tarvitsevat tietoa koko toimitusketjusta.
Pienemmät yritykset ovat mukana välillisesti jo nyt, sillä isot yritykset tarvitsevat tietoa koko toimitusketjusta.
– Suuryrityksillä on velvollisuus auttaa alihankintakumppaneitaan, erilaisia raportointipyyntöjä ei siis voi vain lätkäistä eteenpäin. Siksi toimitusketjuissa on nyt hyvä avata keskustelut ja pohtia, miten voimme valmistautua tähän yhdessä.
Tulevaisuus CSRD-direktiivin ja ESRS-standardien käyttöönotossa ei Melkaksen mukaan ole suinkaan täysin selkeä. Seuraavina vuosina nähdään, miten direktiiviä ryhdytään noudattamaan. Myös raportoinnin varmennus kehittyy tulevaisuudessa.
– Suomessa on linjattu, että varmennus raportoinnille tehdään tilintarkastuksen yhteydessä tai sen rinnalla. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään vain rajoitettu varmennus, sillä tilintarkastajat vasta kouluttautuvat uuteen lisätehtäväänsä.
”Kestävä toiminta kannattaa aina”
– En usko, että Suomessa tulee hankaluuksia direktiivin käyttöönotossa. Suomalaisyritykset huolehtivat hyvin asioistaan ja ottavat matalalla kynnyksellä selvää siitä, mitä eivät tiedä. Meillä on mielestäni hyvät valmiudet, mutta toki tukea ja koulutustakin tarvitaan.
Melkas toivoo, ettei direktiivistä tule yrityksille valtavaa hallinnollista taakkaa, vaan hyvä tapa kertoa yrityksen vastuullisesta toiminnasta.
Kestävä toiminta kannattaa aina, niin työnantajana kuin asiakkaana.
– Hetkellisesti yrityksissä voi olla vaikea nähdä, mitä tästä touhusta jää viivan alle. Näen kuitenkin, että kestävyyteen liittyvä raportointi on yrityksille kilpailuetu ja mahdollisuus sanoittaa tulevaisuudessakin kestävää liiketoimintaa. Kestävä toiminta kannattaa aina, niin työnantajana kuin asiakkaana. Yrityksillä on tässä hyvä mahdollisuus myös olla edelläkävijöitä, Melkas vinkkaa.
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2024. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
