Siivoton ala – puhtia puhtausalaan

Sari Mattila on SSTL Puhtausala ry:n toiminnanjohtaja.
Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat kirjoitti artikkelissaan 17.1.2022 siivousalalla toimivasta yritysryppäästä, jonka toiminnasta on paljastunut epäselvyyksiä. Vastuullisuuden syventäminen on siivousalalla vähintäänkin perusteltua. Koska ala on työvoimapainotteinen, on työvoiman osaamiseen kiinnitettävä huomioita sekä siihen, ettei työntekijöiden taustalla ole ihmiskauppaepäilyjä. Vastuuta voidaan peräänkuuluttaa sekä siivousalalla toimivilta yrityksiltä että palvelun ostajilta.

Ostajien ymmärrystä siivousalan kustannusrakenteesta on kasvatettava, jotta epäilyttävän edullisia tarjouksia ei hyväksyttäisi. Jos hinta poljetaan tarjouskilpailussa niin alas, että työn tuottamisesta tulee kannattamatonta, riski kaatuu työntekijöiden niskaan. Yhteistyösopimukseen voi kirjata alihankintakiellon, jolloin työn seuraaminen ja ohjaaminen on helpompaa. Kannattaa myös kysyä, minkälaisia eettisiä pelisääntöjä yrityksessä noudatetaan.

Siivoojien ottaminen osaksi työyhteisöä lisää yhdenvertaisuutta. Siivouksen ja siivoajien pitää saada näkyä – työtä ei tarvitse eikä pidä tehdä öisin tai viikonloppuisin piilossa katseilta. Työn jälki ja se, että siivousyritys ei suostu epäreiluihin ehtoihin, kertovat myös yleensä siitä, onko työnantajan velvoitteita noudatettu.

Helsingin Sanomien mukaan poliisi on saanut vuonna 2020 julkaistun artikkelin jälkeen lisävoimia ihmiskaupan kitkemiseen. Myös puhtausalalla on tehty alan eettisyyden edistämiseksi paljon työtä. Harmaa talous ja ihmisoikeuksiin liittyvät epäkohdat on tiedostettu ja niiden kitkemiseksi tehdään hartiavoimin töitä. Tänä keväänä puhtausalalla käynnistetään Parasta puhtautta -vastuullisuusohjelma, joka avulla alalla toimivat yritykset voivat saada selkeämmän kuvan yrityksensä kehityskohteista. Kehitysprosessissa parannetaan yrityksen toimintaa henkilöstöhallinnon, toiminnan laadun, asiakkuuden hallinnan sekä taloushallinnan osalta niin, että toiminta on vastuullista, kannattavaa, läpinäkyvää ja laadukasta. Läpäisemällä prosessin siivousalan yritys voi osoittaa myös ostajille, että yrityksessä toimitaan luotettavasti ja vastuullisesti.

Puhtauspalvelualaa vaivaa työvoimapula, jota on pyritty ratkomaan työperäisellä maahanmuutolla. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria aloitti Myanmarissa viime syksynä ohjelman, joka tähtää työperäiseen maahanmuuttoon koulutuksen ja kielikoulutuksen avulla. Tähtäimessä on myös kotouttaa tekijät suomalaiseen elämäntapaan. Riverian ohjelma on hyvä esimerkki laadukkaasta työperäisestä maahanmuutosta, minkä avulla voidaan myös kitkeä ihmiskauppaa. Kun työntekijät tulevat maahan laillisesti ja työluvan kera, kielitaitoisena ja tietoisina omista oikeuksistaan, hyväksikäytön mahdollisuus pienenee.

On erittäin tärkeää, että sekä viranomaisilla, alan toimijoilla ja alan osaamista edistävällä liitolla on resursseja tukea yritysten eettistä toimintaa, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.