Puhtauden helmetPuhtausala-lehti

Helsingin Olympiastadionin 45 000 neliötä ja miljoona vierailijaa

Vuosittain stadionilla käy noin miljoona vierailijaa, joista useita kymmeniä tuhansia saattaa olla samanaikaisesti paikalla.
Helsingin Olympiastadionin 45 000 neliötä ja miljoona vierailijaa
TEKSTI IRMA TAPANINEN KUVAT JETRO STAVÉN

21.12.2022

Näissä oloissa siivous vaatii runsaasti yhteistyötä, suunnittelua ja kehittämistä. Stadion-säätiön kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi korostaa toimivien sopimuskumppanuuksien merkitystä stadionin arjessa.
– Teemme jatkuvasti töitä kehittääksemme toimintaamme yhdessä sopimuskumppaniemme kanssa. Meillä kaikilla on sama maali ja ymmärrys siitä, että kaikki toiminta on kustannusperusteista, Rautakivi selittää.

Stadionin tilojen puhtaudesta vastaa Stadion-säätiön siivoustyönjohtaja Sinikka Tonteri ja siivouspalvelun toimittaa Palmia Oy. Palveluesimies Terje Avikson Palmiasta kertoo joustavansa työajoissa stadionin tarpeiden mukaan, sillä työt tulevat tietoon usein varsin lyhyellä aikataululla.

Stadion-säätiön kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi ja siivoustyönjohtaja Sinikka Tonteri kehittävät Olympiastadionille parhaiten soveltuvia toimintamalleja.

Siivoustarpeiden moninaisuutta monitoimitiloissa

Olympiastadionin uudistuksessa maan alle tehtiin noin 20 000 neliötä uusia sisäliikunta-, kokous- ja monitoimitiloja, joita voidaan käyttää vaihtelevasti erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.
– Sisäliikuntatilat ovat kovalla käytöllä varsinkin talvikaudella ja monitoimitiloja vuokrataan paljon esimerkiksi häihin, yritystapahtumiin ja kokouksiin. Siivouksen painopiste on päivittäisessä ylläpitosiivouksessa, jonka tarve on nyt lisääntymässä korona-ajan jälkeen, Tonteri kertoo.

Monitoimitilojen siivous vaatii jatkuvasti tilannekohtaista suunnittelua, jossa on paljon muuttuvia tekijöitä.
–Tiloja käytetään sekä kalustettuina että kalustamattomina, jolloin esimerkiksi kolmeen osaan jaettavissa oleva palloilusali on välillä pressitilana ja välillä tanssijoiden harjoittelutilana. Kalusteiden pinottavuus on sen takia tärkeää. Likaisuus vaihtelee suuresti vuodenaikojen, käyttöasteen, monitoimitilojen erilaisten käyttötapojen ja käyttäjien henkilökohtaisen toiminnan mukaan, Tonteri selittää.

Esteitä koneiden käytölle

Stadionin laajoja, kalustamattomia tiloja puhdistettaisiin mielellään mahdollisimman isoilla yhdistelmäkoneilla, mutta varsinkin alkuperäisissä, museoviraston suojelemissa osissa rakennusta oviaukot ovat niin kapeita, että se rajoittaa hankittavien koneiden kokoa.
–Lisäksi erään hissin ovet ovat kulmittain kahdella seinustalla siten, että iso kone ei mahdu siellä kääntymään, eikä kyseisen hissin kantavuuskaan riitä kaikkien koneiden kuljetukseen, Tonteri esittelee.

Ahtaat oviaukot, joustavat rakenteet ja kitkaiset pintamateriaalit rajoittavat Olympiastadionilla käyttöön otettavien koneiden valintaa.

–Haasteita siivoukselle ovat tuottaneet A-gallerian raakabetonilattia, johon punaviinitahrat imeytyvät sekä auditorio- ja liikuntatilojen musta joustomatto, johon ruokatahrat ja käsidesi tarttuvat tiukasti. Liikuntatilojen lattioissa, portaissa ja käytävissä on tummanharmaa kumipäällyste, joka kestää erinomaisesti kulutusta, jopa piikkareilla kävelyä, mutta kenkien mukana kulkeutuva pöly näkyy siinä heti häiritsevästi.

Urheilutilojen lattiat pestään koneellisesti ultrapuhtaalla suodatetulla vedellä, ilman kemikaaleja. Niiden kitkaisuus ja joustavuus ovat tuottaneet yllätyksiä.
– Kun pari vuotta sitten aloitimme työmme täällä, valitsemiemme koneiden moottorit eivät kestäneetkään lattioiden joustavuutta ja kitkaisuutta. Kolmen viikon aikana kokeilimme ainakin kymmentä erilaista konetta, kunnes ratkaisu löytyi Tammiholman Tennant T7-yhdistelmäkoneesta, Avikson muistelee.

Siivousta tapahtumien juhlahumussa

Olympiastadionilla järjestetään tapahtumia eniten lämpimään vuodenaikaan ja viikonloppuisin. Silloin stadion täyttyy juhlivista ihmisistä. Katsomossa on istuinpaikat 36 200 katsojalle, ja konsertteihin mahtuu jopa 50 000 henkeä. Tänä kesänä stadionilla on kahdeksan suurta urheilutapahtumaa ja yhtä monta konserttia.

Ennen tapahtuman alkua varmistetaan, että tilat ovat kunnossa. Tapahtuman aikana tehdään tarkistussiivouksia ja juhlan jäljet siivotaan kunnolla pois vasta seuraavana päivänä. Kahden päivän tapahtumissa tilat siivotaan yöaikaan. Joskus tilaisuuden järjestäjä voi vaatia erityistoimenpiteitä.
– Esimerkiksi koronaepidemian takia kaikissa Suomen Palloliiton järjestämissä jalkapallo-otteluissa on desinfioitu joukkueiden käytössä olevien tilojen kosketuspinnat ja lattiat sekä ennen tapahtumaa että tapahtumien aikana, Tonteri selvittää.

Palveluesimies Terje Avikson Palmiasta kehittää siivoustyötä yhdessä asiakkaan kanssa ja joustaa työajoissa Olympiastadionin tarpeiden mukaan.

Tapahtumien aikana paikalla on useita kymmeniä työntekijöitä, jotka tarkistavat wc-tiloja, täydentävät saniteettiautomaatteja ja -annostelijoita sekä poistavat roskia koko stadionin alueella. Avikson kutsuu kulloinkin tarvittavan määrän siivoojia sitä varten keräämästään työntekijäpoolista.
–Siivoojien lisäksi tarvitaan stadionin tilat tuntevia opastajia. Opastuksessa otetaan huomioon, että stadionin laajoilla alueilla liikkuessa voi helposti tulla hukka-askelia. Siirtymätarvetta vähentää se, että aikaisemman yhden siivouskeskuksen sijaan uudistetulla Olympiastadionilla on nyt useita siivouskeskuksia, Avikson kertoo.

...ja juhlien jälkeen

Tapahtuman jälkeen katsomon siivoukseen tarvitaan parikymmentä siivoojaa, jotka pestataan töihin sekä oman poolin että alihankkijoiden kautta.
–Roskien noukkiminen penkkien raoista, tarrojen irrottaminen sekä purukumien ja tahrojen poistaminen vaativat paljon kumartelua, Avikson kertoo.
–Isoimmat roskat poimitaan käsin, sen jälkeen popcornit, karkit ja muu vastaava aines lakaistaan pois harjoilla ja lopuksi pinnat pestään tarpeen mukaan painepesurilla katsomo kerrallaan, hän jatkaa.

Teknisesti huippukuntoon uudistetun katsomon penkit on valmistettu komposiitista, johon on käytetty jätepuuta ja -muovia. Materiaaliin on sekoitettu valmiiksi palonsuoja-aine, joka kestää istuinten koko eliniän ja vähentää niiden huoltotarpeita.
– Penkeissä on ylös nousevat istuinosat, joka helpottaa lattian siivousta, mutta vaikeuttaa istuinosan puhdistamista, Avikson kertoo.

Kiertävä toimitilahuoltaja, palveluohjaajan sijainen Tiia Rainesberg Palmiasta viihtyy monipuolisessa työssään Olympiastadionilla.

Uudistetulla Olympiastadionilla on yhteensä lähes kuusisataa wc-istuinta ja urinaalia.
–Päädyimme ottamaan tänne käyttöön Lindströmin FlowAbility -sovelluksen, joka antaa siivoojan puhelimeen reaaliaikaisen ilmoituksen, kun wc- ja käsipyyheautomaatteihin tarvitaan täydennystä. Tapahtumien aikana olisi muuten mahdotonta tietää, milloin kussakin wc-tilassa on paperi lopussa, Avikson kiittelee työn helpottumista.
–Pyynnöstäni kaikkiin saniteettitiloihin asennettiin myös letkupesun mahdollistavat vesipisteet, sillä isojen tapahtumien jälkeen vessat voivat olla tosi hurjassa kunnossa.

Vuosittain yli sata tonnia jätettä

Rautakivi kertoo, että tapahtumien aikana stadionin alueelle kertyvän roskan määrä ja laatu vaihtelee sen mukaan, millainen tapahtuma on ja kuinka paljon ilmaismateriaalia on jaettu.
–Jätteiden keräyspisteitä on yleisissä tiloissa ympäri stadionia, mutta etsimme jatkuvasti tehokkaampia jätteenkeräilytapoja. Parhaillaan haemme ratkaisua siihen, miten eri kokoiset juomamukit saataisiin kerättyä sisäkkäin niin, että ne mahtuisivat mahdollisimman pieneen tilaan, Rautakivi jatkaa.

Olympiastadionin siisteydestä vastaavien yhteinen toive on, että vierailijat veisivät mennessään oman juomapullonsa ja muut roskansa pois katsomosta.

–Stadionin alla on jätteenkeräysasema, jonne kerätään yhdeksää eri jätejaetta kierrätystä varten. Jätettä kertyy noin 130–150 tonnia vuodessa, sillä ruoka- ja juomatarjoilusta syntyy runsaasti pakkausmateriaalia, kertakäyttöastioita ja biojätettä. Myös pahvia ja muovia kertyy runsaasti, Rautakivi kertoo.

Stadion-säätiölle vuonna 2013 myönnetyn Ekokompassi -ympäristömerkin vaatimukset huomioitiin perusparannus- ja uudistamistyössä ja vuodenvaihteessa 2021–2022 tehdyn auditoinnin tuloksena sille myönnettiin ympäristömerkki.

Helsingin maamerkki sai uuden elämän

Helsingin Olympiastadion syntyi 1930–luvulla, kun arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti tulivat arkkitehtikilpailun voittajiksi funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan. Stadion vihittiin ensimmäisen kerran käyttöön 12.6.1938.

Olympiastadion otti vastaan urheilumaailman valiot XV olympiadin kilpailuiden juhlallisissa avajaisissa 19.7.1952. Helsingin olympialaiset ovat merkittävin Suomessa koskaan järjestetty urheilutapahtuma.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishanke toteutettiin alkuperäistä tyyliä kunnioittaen vuosina 2016–2020. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi työyhteenliittymä K2S ja NRT yhteistyössä
ruotsalaisen arkkitehtitoimisto White Arkitekten ja hollantilaisen Wessel de Jonge kanssa. Uudistettu stadion vihittiin käyttöön 22.8.2020.

Uudistettu Olympiastadion voitti Arkkitehtuurin Finlandia 2020 -palkinnon ja sen lisäksi sille on myönnetty lukuisia muita, kansallisia ja kansainvälisiä arkkitehtuurin ja rakentamisen palkintoja.

 

---------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 4/2022. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

  1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi
  2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
  3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​
Puhtausala ry