Ilkivalta ja sotkeminen kuriin kouluissa
29.05.2024
Ilkivalta ja tahallinen sotkeminen on yleistynyt merkittävästi Helsingin peruskouluissa kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana.
– Viime syksynä tilanne suorastaan ryöpsähti käsiin useammassa koulussa, kertoo Helsingin kaupungin puhtauspalveluasiantuntija Erja Hammarén.
– Wc-tiloja on sotkettu paperilla, saippualla ja pahimmillaan omilla eritteillä. Käsienpesualtaita ja pönttöjä on tukittu paperilla ja jätetty vesi valumaan. Tahallisen ilkivallan lisäksi nuoret ovat olleet aiempaa välinpitämättömiä arjen siisteydessä. Roskia on heitelty lattialle ja esimerkiksi purukumia on liimattu tekstiilikalusteisiin. Joissakin toimipaikoissa on jopa kiusattu siivoojia, Hammarén luettelee.
Korona-ajan purkautuminen voi olla yksi syy sille, että nuoret ovat hakeneet rajojaan sotkemalla.
– Ovatko pelisäännöt löystyneet? Tarvitsevatko nuoret enemmän rajoja ja järjestystä? En keksi mitään muuta syytä kuin sen, että korona-ajan rajoitukset ovat nyt saaneet aikaan ikään kuin käytöstapojen taantumisen, Hammarén pohtii.
Tavoitteena terveellinen ja turvallinen yhteiskunta
Nuoret sotkijat eivät välttämättä ymmärrä, mitä ilkivallasta seuraa käytännössä. Siksi Hammarén kaipaa lisää puhtauskasvatusta – ymmärrystä koteihin, kouluihin ja koko yhteiskuntaan siitä, miksi kaikkien suomalaisten on osallistuttava puhtaanapitoon omalta osaltaan. Työvoimapula kuristaa puhtausalaa yhä tiukemmin tulevina vuosina, joten keskustelu puhtaanapidon yhteisvastuusta on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.
– Puhtauskasvatuksella voidaan ehkäistä ilkivaltaa ja sotkemista sekä opettaa samalla nuorille vastuuta ympäristön siisteydestä. Tämä on tärkeää niin kustannusten, työvoiman saatavuuden kuin yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta. Voimme kaikki vaikuttaa siihen, että kiinteistömme pysyvät hyvässä kunnossa ja voimme toimia terveellisessä, hygieenisessä ja turvallisessa yhteiskunnassa, Hammarén perustelee.
Hammarén kehottaa vanhempia kannustamaan lapsia huolehtimaan omista tavaroistaan ja käsihygieniasta, kunnioittamaan toisten tekemää työtä ja ohjaamaan lapsia kestävän kehityksen periaatteiden pariin, neuvomaan esimerkiksi kierrättämisessä ja lajittelussa.
Sotkeminen lisää kuluja
Ilkivalta ja sotkeminen on vaikuttanut monella tavalla Helsingin kouluissa työtään tekevien siivoojien työhön.
– Siivoojien työajassa on huomioitu vain tilojen normaalista käytöstä johtuva likaantuminen. Ylimääräisten sotkujen siivoamiseen ei ole varattu työaikaa. Ne voivat helposti tuplata siivoukseen käytetyn työajan, mikä valitettavasti näkyy sekä työn laadussa että kustannuksissa, Hammarén toteaa.
Hammarén korostaa, että koulu on siivoojan työpaikka, jossa kaikki ovat omalta osaltaan vastuussa toistensa työhyvinvoinnista.
– Ilkivalta ja kiusaaminen vaikuttavat siivoojien viihtymiseen työssään. Pitämällä oman lähiympäristönsä siistinä, voi osoittaa arvostavansa siivoushenkilöstön työtä. Silloin siivoojat viihtyvät paremmin työssään ja palveluntuottajille ei aiheudu päänvaivaa siitä, että työntekijät vaihtuvat jatkuvasti.
Työvälineinä osallistaminen ja yhteistyö
Ilkivallan ja sotkemisen kitkeminen vaatii Hammarénin mukaan kaikkien osapuolten – opettajien, oppilaiden, vanhempien, siivoushenkilöstön ja koulun hallinnon – yhteistyötä. Perusopetuslaki asettaa koulut vastuuseen ympäristönsä siisteydestä, mutta kaikkien panosta tarvitaan, jotta kouluissa on turvallista ja terveellistä toimia.
Helsingin kaupungin koulujen puhtaanapidon haasteita ryhdyttiin purkamaan yhteistyössä syksyllä 2023.
– Mietimme ensin yhdessä palveluntuottajien kanssa, miten tilannetta voisi kehittää. Sen jälkeen vein asian perusopetuksen johtoryhmään, joka päätti perustaa kehitystyöhön pilottiryhmän, kertoo Hammarén.
Pilottiprojektiin on Hammarénin lisäksi osallistunut kaksi aluepäällikköä. Ryhmä on määritellyt yhteisiä periaatteita ja vastuita sekä kehittänyt uusia toimintamalleja, kuinka siisteyskasvatusta voitaisiin nostaa kouluissa aiempaa näkyvämmin esiin. Tavoitteena on ollut tehdä yhdessä sidosryhmien kanssa kouluympäristöstä viihtyisää ja huolehtia samalla kiinteistön käytönaikaisesta kunnosta.
– Olemme halunneet tuoda esiin myös oppilasnäkökulmaa, ja kysyimme oppilailta, miten he voisivat itse vaikuttaa puhtaanapitoon. Listasimme erilaisia toimintatapoja ja mietimme niiden monistettavuutta eri luokka-asteilla. Puhtaanapidossa on tehty myös konkreettisia arjen muutoksia. Käsipyyhepapereita on vaihdettu kankaisiin rulla-annostelijoihin ja saippuaa saa nykyisin lukituista annostelijoista. On ollut hienoa, että olemme saaneet yhteiseen kehitystyöhön mukaan myös isännöitsijät, Hammarén iloitsee.
Palveluntuottajat ovat olleet kehitystyössä keskeisessä roolissa. He ovat käyneet kertomassa lapsille puhtaanapidosta ja siivoukseen liittyvistä asioista. Viestinnässä on pyritty huomioimaan myös lasten ikä ja tapa oppia.
– Kouluissa on tehty asioita näkyväksi ja onpa muutamaan kotiin lähtenyt sotkemisesta laskukin. Koulut ovat tarttuneet asioihin vakavasti ja luoneet kanssamme yhteisiä pelisääntöjä, kehuu Hammarén.
Siivouskävelyyn idea LinkedInistä
Sotkemisen yleistyminen on pakottanut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ideoimaan puhtaanapitoon myös kokonaan uusia toimintatapoja. Yksi näistä on siivottavuuden ja laadun arviointi, jossa pilotoidaan nyt uudenlaista lähestymistapaa.
– Bongasin idean siivouskävelyyn Riikka Tuomistolta LinkedInistä. Kiitos hyvästä ideasta! Riikka pohti postauksessaan turvallisuuskävelyä ja sitä, voisiko olla mahdollista toteuttaa samankaltaista kävelyä niin, että palvelutuottaja ja toimipisteen vastaava arvioivat yhdessä siivottavuuden näkökulmia, Hammarén paljastaa idean alkulähteen.
– Siivouskävely on saanut hyvän vastaanoton palveluntuottajilta ja pilotoimme tätä nyt yhdellä siivousalueella. Ajatus on, että kävely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Siivouskävelyn paras juttu on se, että asioita arvioidaan yhdessä ja samalla muodostetaan yhteistä näkemystä tilojen siivottavuudesta.
Siivouskävely on saanut Helsingissä hyvän vastaanoton, ja nyt suunnitelmissa on, että siivouskävely kirjataan mukaan palvelukuvaukseen toteutettavaksi laatukierroksella.
Viimesyksyinen tilanne kouluissa on Hammarén mielestä kehittynyt vauhdilla parempaan suuntaan.
– Olen ilahtunut toimijoiden hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että alun perin kakkamainen juttu on synnyttänyt uusia toimintamalleja siivoukseen ja samalla puhtaanapidon merkitys on kouluissa korostunut.
Esimerkkejä siivouskävelyllä huomioitavista asioista:
- Onko palvelukuvaukset ja siivoustoimintaan liittyvät asiat kerrottu henkilökunnalle?
- Onko ohjeet siivottavuudesta jaettu tilojen käyttäjille?
- Ovatko kalusteet helposti puhdistettavissa?
- Ovatko kalusteet helposti siirrettävissä?
- Ovatko kengät telineissä?
- Onko ovien takana ja lattioilla tavaraa? Onko lattialla sähköjohtoja?
- Ovatko luokat siistissä kunnossa koulupäivän jälkeen? Esim. Kynät poissa lattialta, tuolit nostettu ylös?
- Onko jätteille asianmukaiset lajitteluastiat?
- Onko tiloissa omia irtomattoja?
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2024. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
