Kolumni | Rutiinien rikkomisen voima

Olin ajatellut kirjoittaa tällä kertaa otsikolla mattojen arvoitus. Tuijotan tyhjää sivua ja koitan löytää tietä jutun juureen. Miten se onkaan niin, että joinain päivinä työ – oli se sitten siivousta, mitoitusta, työvuorolistojen laadintaa tai kirjoittamista – sujuu kuin itsestään. Toisena päivänä pienenkin tehtävän suorittaminen vaatii aivan hurjia ponnisteluja, tuloksen jäädessä vaatimattomaksi suhteessa tehtävään kuluneeseen aikaan ja työpanokseen.

Työporukassamme oli aikoinaan putkimies, joka tuli silloin tällöin kahvihuoneeseemme katsomaan, olisiko hänelle jäänyt pannuun tuumauskupillista kahvia. Hän sanoi, että ajatukselle pitää antaa aikaa ja kahvikupin mittainen tauko ratkaisee monta ongelmaa. Samoilla linjoilla oli touhukas mammani, joka tapasi sanoa, että ajattelu se on, joka ajan vie. Siinä oli ehkä sarkasmia tuumailijoiden ja suunnittelijoiden suuntaan. 

Minä olen poiminut tuosta kuitenkin positiivisemman version: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja joku ”vääräleuka” käänsi, että hyvin suunniteltu on auttamattomasti myöhässä. Hänen väännös asiasta kuvastaa kieltämättä tämän ajan hektisyyttä, jossa muutos on niin nopeaa, että asiat ehtivät muuttua jo ennen kuin saamme edellistä vaihetta valmiiksi.

Miten olisi satulatuolirullausviesti työpäivän lomassa?

Voisiko kuitenkin tuon putkimiehen tuumaustuokion pohjalta olla niin, että jos tekee keskittymistä vaativaa tietotyötä, umpisolmu aukeaa, kun nousee pois työpisteen äärestä ja lähtee liikkeelle. Jos tekee fyysistä toimintaa vaativaa työtä, hetken pysähdys ja istahtaminen auttavat ongelmatilanteessa eteenpäin. Vastaus lienee rutiinien rikkomisen voima, joka sanotaan aktivoivan aivojamme. Arjessa se voisi tarkoittaa, jonkin pienen asian tekemistä uudella tavalla.

Osastollamme on harjoittelija, joka usein kävelyn sijaan rullailee satulatuolillaan avotilatoimistossamme iloisesti kopiointitilaan tai toiselle työpisteelle. Moinen toiminta hymyilyttää ja kieltämättä tulee halu tehdä samoin. Mietin, miten olisi satulatuolirullausviesti kesken kiireisen työpäivän. Me monenlaisten tukipalveluiden tuottajat olemme tehneet töitä pitkän jakson, johon on liittynyt haasteita, synkkyyttä ja uudenlaista työn sekä psyykkisiä että fyysisiä kuormitusta. Summa summarum tästä tajunnan virrasta olkoon, että otetaan edes pieni irtiotto kiireestä ja tarjotaan rasittuneille raskaille mielille Tuure Kilpeläisen tai Samuli Edelmannin sanoin Ilon pisaroita ja Tähtipölyä.

Julkaistu Puhtausala-lehdessä 3/22.