YrityselämäPuhtausala-lehti

Kun työn aiheuttama kuorma kasvaa

Kun työ kuormittaa henkisesti, on syytä pysähtyä pohtimaan, millä keinoilla kuormitusta voi vähentää.
Kun työn aiheuttama kuorma kasvaa
Teksti Sanna Tapola

01.03.2023

Onko työn tavoitteissa epäselvyyttä? Onko työ liian hektistä tai liian haastavaa, tai liian helppoa ja monotonista? Onko työssä liikaa tai liian vähän vastuuta?

Työterveyslaitoksen psykologi Elisa Valtasen mukaan kaikki yllä mainitut voivat aiheuttaa kuormittumista, eikä yksittäistä koko työelämää koskevaa tekijää voida nimetä.
– Työkuormitukseen vaikuttaa paljon, millä toimialalla työskennellään, millainen työn sisältö on sekä miten asiat on järjestetty työpaikalla. Työntekijät kokevat myös usein asioita eri tavalla vaikka työskentelisivät samassa tiimissä.

Mihin minä voin vaikuttaa?

Siivoustyössä voi esimerkiksi korostua se, ettei työntekijällä ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä tai tehdä itsenäisiä päätöksiä. Valtanen kannustaa tunnistamaan tarkemmin sen, mihin työssä voi itse vaikuttaa.

– Onko se työn rytmittäminen jotenkin eri tavalla? Tai tapa, miten kohtaa muita ihmisiä työvuoron aikana? Yleensä jokaisesta työstä löytyy asioita, joihin voi itse vaikuttaa. Lisäksi kannattaa pohtia, mikä tässä työssä on sellaista, josta nauttii tai mikä on saanut työntekijän valitsemaan juuri tämän alan tai työn. Työ sisältää yleensä myös innostavia piirteitä, kuten toimivaa yhteistyötä, itsenäisyyttä tai onnistumisen kokemuksia.

Lisäksi Valtanen kehottaa pohtimaan asioita, jotka työssä aiheuttavat kuormittumista ja viestimään niistä omalle esihenkilölle.
– Jos työntekijä esimerkiksi kokee, että kaipaisi työssä lisää haastetta, voi hän ehdottaa esihenkilölle mahdollista lisäkoulutusta, jotta voisi tehdä monipuolisempia tai haastavampia työtehtäviä.

Vuorovaikutus on kaikkien vastuulla

Koska ihmisten kokemukset samasta työstä voivat olla hyvinkin erilaisia, ratkaisun avaimet löytyvät usein vuorovaikutuksesta. Esihenkilön rooli työhyvinvointia edistävien ratkaisujen löytämisessä on Valtasen mielestä keskeinen.
– Esihenkilö ei kuitenkaan voi tietää työntekijöiden toiveita ja tarpeita, ellei niitä oteta puheeksi. Työntekijällä on vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta siinä missä esihenkilölläkin. Parhaimmillaan kuormitustekijöihin voidaan löytää ratkaisuja työpaikalla niin, että niistä saadaan uusia voimanlähteitä. Epäselviä työn tavoitteita voidaan kirkastaa keskustelemalla. Tai yhteistyön hankauksista voidaan päästä kohti sujuvaa yhdessä tekemistä käsittelemällä asiat ratkaisuihin pyrkien.

Mikäli havaitsee itsessään liiallisen kuormittumisen merkkejä Valtanen kannustaa hakemaan matalalla kynnyksellä apua myös työterveyshuollosta. Tällaisia merkkejä voivat olla keskittymis- ja muistivaikeudet, työssä suoriutumisen haasteet, ärtyneisyys tai hermostuneisuus, vaikeus hallita omia tunteita, halu vetäytyä muiden seurasta tai uniongelmat.

– Monilla työpaikolla on niin kutsuttu varhaisen välittämisen malli, jolla tuetaan ja ohjeistetaan esihenkilöitä, kuinka kannattaa toimia, jos kuormittumista on havaittavissa. Olisi aina hyvä ottaa asia rohkeasti esille, jos toisen hyvinvoinnista herää huoli.

Ihmisen kokoista työtä

Työarki muuttuu jatkuvasti kaikilla työpaikoilla ja elämäntahti on tiivistynyt suomalaisten arjessa. Muutokset voivat aiheuttaa monenlaista huolta ja pohdintaa.

– Työvoimapula, tehokkuusvaatimukset tai uuden teknologian käyttöönotto vaikuttavat työhön. Näiden lisäksi monella on elämässään paljon muutakin sisältöä. Elämästä on tullut intensiivisempää kuin ennen, Valtanen toteaa.

Elämästä on tullut intensiivisempää kuin ennen.

– Ilmiöitä voi tunnistaa yhdessä ja miettiä työpaikalla, mihin me voimme tiiminä vaikuttaa, jotta työ pysyisi ihmisen kokoisena.

Usein kuormittumisen yhteydessä puhutaan liian pienestä palkasta. Valtanen muistuttaa, että palkkaan harvoin voi itse lyhyellä aikavälillä vaikuttaa.
– Yleensäkin hyvinvointia edistää se, miten palkitsevana työtään pitää – mitä omasta työstään voi ammentaa suhteessa siihen, mitä itse sille antaa. Palkka on vain yksi osa tässä kokonaisuudessa.

Muita tärkeitä arvoja työntekijöille ovat usein palaute omasta työstä, mahdollisuus kehittää omaa osaamista, työsuhteen vakaus ja työn arvostus.
– On hyvä nostaa esiin sitä, miten olennaisen tärkeää työtä esimerkiksi puhtausalalla tehdään. Se lisää työn merkityksellisyyttä, Valtanen pohtii.

Miten omasta palautumisesta voi huolehtia?

Psykologinen palautuminen tarkoittaa sitä, että mieli irrottautuu työstä ja sen aiheuttamasta kuormituksesta.
– Psykologinen palautuminen on muiden palautumisen keinojen kuten unen ja rauhoittumisen sekä sopivan liikunnan rinnalla yksi tekijä, jonka avulla voidaan katkaista kuormittumisen kasaantumista. Jos riittävää palautumista ei tapahdu ja liiallinen kuormittuminen on pitkäaikaista, se on riski työuupumukselle, Valtanen selventää.

Omasta hyvinvoinnista voi huolehtia sisällyttämällä elämään niin kutsutun DRAMMA-mallin mukaisia palautumisen kokemuksia. Malli sisältää työstä irrottautumisen, rentoutumisen, omaehtoisuuden, uuden oppimisen, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden.
– Irrottaudu työstä eli tee asioita, jotka poikkeavat työstäsi. Kun keskityt johonkin erilaiseen tekemiseen esimerkiksi liikuntaan tai käsitöihin, mieli ei askaroi työasioissa. Pyri rentoutumaan tekemällä jotain sellaista, mikä ei vaadi älyllistä tai fyysistä ponnistelua. Se voi olla kirjan lukemista, musiikin kuuntelua tai vaikkapa luonnossa oleskelua.

Omaehtoisuus tarkoittaa sitä, että elämässä on aikaa, jolloin voi tehdä itse mitä haluaa eikä kukaan vaadi mitään.
– Voit myös haastaa itsesi opettelemaan jotain uutta taitoa, joka ei liity työhön. Onnistumisen kokemukset uuden taidon kanssa voivat olla hyvinkin palkitsevia ja palauttavia.

Itselle tärkeiden ja merkityksellisten asioiden tekeminen sekä hyvät, läheiset ihmissuhteet edistävät mielen palautumista.
– Jollekin voi olla tärkeää ja merkityksellistä auttaa muita vapaa-ajalla, ja se tukee hänen hyvinvointiaan. On tärkeää, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa saa olla oma itsensä ja kokea tulevansa hyväksytyksi. Hyvissä ihmissuhteissa määrä ei korvaa laatua, Valtanen muistuttaa.

Puhtausala ry