"Me haluamme huolehtia siitä, että henkilöstömme voi hyvin sekä työssä että omassa arjessaan"

Sairaalahuoltopäällikkö ja sairaala- ja välinehuoltopalvelujen vastuualueen johtaja Sirpa Aittola kertoo, että työhyvinvoinnin eteen on tehty jo pitkään systemaattisesti työtä. Sairaanhoitopiirissä on oivallettu, että hyvinvointi, tuottavuus ja ryhmien toimivuus lähtee aina yksilöstä ja siitä, että oikeisiin asioihin tartutaan ajoissa.

– Lähtökohtana oli alun perin sairauspoissaolojen vähentäminen, mutta tänä päivänähän me kilpailemme työntekijöistä. Me haluamme huolehtia siitä, että henkilöstömme voi hyvin, sekä työssä että omassa arjessaan.

Noin 7 000 työntekijän liikkumista edistää terveysliikunnan suunnittelija, lisäksi organisaatiossa toimii 300 henkilön verkosto, joka kannustaa terveellisiin elämäntapoihin. Työhyvinvointisuunnitelma on osa johtamista, missä on mukana henkilöstöhallinto, työterveyshuolto ja työsuojelu.

– Olemme miettineet ratkaisuja, miten arki sairaalassa saadaan toimimaan paremmin, eli tarpeet kumpuavat suoraan arjesta. Meillä on todella vahvasti sitoutunut esihenkilötiimi ja palveluohjaajat, jotka tekevät aktiivisesti työtä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin eteen.

Aktivointi alkaa työhöntulon yhteydessä

Liikunnan suunnittelusta vastaa terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo. Lisäksi sairaanhoitopiirissä toimii kattava liikuttajaverkosto, joka motivoi ja innostaa koko henkilöstöä liikkumaan viemällä suunnitellut toimenpiteet työyhteisön arkeen.

– Teemme tiivistä yhteistyötä Keskitalon ja liikuttajaverkoston kanssa. Keskitalon johtama mittava pilottiprojekti, joka kesti 2–3 vuotta, päättyi juuri. Siinä tarjottiin henkilökunnalle muun muassa erilaisia liikunnallisia kokeilumahdollisuuksia. Tarjolla oli myös mindfullnesia, pilatesta ja joogaa eli monipuoliset mahdollisuudet kokeilla, mikä sopisi juuri itselle.

Aktivointi liikunnan pariin alkaa jo työhöntulotarkastuksessa. Uusi työntekijä voi halutessaan saada lähetteen ja ohjauksen terveysliikunnan suunnittelijan neuvontakäynnille.

– Tavoitteena on kannustaa ihmisiä aktiivisen arjen ja liikunnan pariin sekä terveyttä edistäviin elintapoihin. Meillä on järjestetty myös eroon tupakasta -vertaistukiryhmiä ja painonpudotuksessa auttavia ryhmiä.

Myös lihaskunnon parantamiseen on panostettu.

– Selkeä yllätys on ollut se, että nuoremmillakin ihmisillä voi lihaskunto olla riittämätön. Sen vuoksi teemme testejä: niiden avulla ymmärrys lisääntyy.

Mittaamalla tuloksiin

Testaukseen on käytetty muun muassa Firstbeat-sovellusta ja Oura-sormusta.

– Analytiikan avulla on mahdollisuus saada tarkkaa tietoa omasta tilanteestaan. Kannustamme ihmisiä tarttumaan juuri niihin omiin haasteisiin, eli teemme hyvin yksilölähtöisesti tätä työtä. Toki teemme ryhmissä myös esimerkiksi liikuntakokeiluja.

Aittola kertoo, että kerätyn datan avulla on pystytty luotettavasti osoittamaan osa-alueet, joissa on parantamisen varaa.

– Kun aloittelimme aikoinaan askelmittareilla, niin monet ajattelivat, että työssä tulee tarpeeksi liikuntaa. Vaikka askelia tulee paljon, niin syke ei kuitenkaan nouse. Datan avulla saimme heräteltyä motivaatiota liikkumiseen; tieto lisää mahdollisuutta vaikuttaa asioihin itse. Useinhan sitä ei itse kykene arvioimaan realistisesti omia kehityskohteitaan.

Kuormittavuustekijät vaihtelevat melkoisesti sen suhteen, minkälaista työtä ja työaikaa tekee.

– Sen vuoksi kaikkien tekojen yksilötasolle vieminen on tärkeää.

Aittola mainitsee, että sairaalahuoltajan työssä tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa.

– Työ sairaalassa on vaativaa. Vuodeosastolla sairaalahuoltajan tehtäviin kuuluu puhtaanapidon lisäksi ruokahuolto eli potilastarjottimen vienti ja vuodehuolto. Lisäksi he tekevät monenlaisia avustavia töitä. Vuorotyö asettaa omat haasteensa

Työvuorosuunnittelu ja työnkierto apuna

Yksilöllistä työhyvinvointia edistetään myös työvuorosuunnittelun avulla. Aittola kertoo, että ergonomisen työvuorosuunnittelun avulla voidaan vähentää vuorotyön aiheuttamia terveyshaittoja. Tutkimuksissa on havaittu, että vuorotyö kuormittaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Vuorokausirytmin häiriintymisen aiheuttavia haittoja pyritään vähentämään ergonomisella työvuorosuunnittelulla.

– Vuorotyö rasittaa elimistöä. Olemme siirtyneet ergonomiseen ja yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun, missä yksilöillä on enemmän mahdollisuutta vaikuttaa omiin työvuoroihinsa.

Ergonomisen työvuorosuunnittelun avulla vuorojen väliset lepoajat ja viikkolepoaika optimoidaan.

– Unen ja liikunnan merkitys käydään läpi luennolla ja tarjoamme mahdollisuuden testata omaa kuntoaan.

– Jaksamisen näkökulmasta ergonominen työvuorosuunnittelu on tärkeää. Firstbeat-mittauksilla olemme pystyneet näyttämään toteen, että unen puute kuormittaa monia. Lisäksi uniongelmat ovat lisääntyneet. Mittausten avulla olemme saaneet kerättyä dataa, jonka avulla on helppo saada muutoksia aikaan.

Riittävä lepo auttaa jaksamaan, ja levolla on suuri merkitys aivotoimintaan.

– Aiemmin iltavuoro loppui klo 21 ja aamuvuoro alkoi klo 7. Jos työmatkaan meni tunti, niin kotonaoloaikaa jää noin kahdeksan tuntia, ja siinä ajassa olisi pitänyt saada hyvä yöunet. Tähän olemme hakeneet muutosta ergonomisen työvuorosuunnittelun avulla.

Tyytyväisyyttä työhön haetaan myös työnkierrolla ja mahdollisuudella vaihtaa työtehtäviä elämäntilanteen mukaisesti.

– Haluamme tarjota työtä siten, että se tyydyttää tekijää. Työtehtäviä saa vaihtaa, se on arkipäivää. Jos vaikkapa elämäntilanne muuttuu, ettei kolmivuorotyö sovi omaan tilanteeseen enää, niin työntekijä voi vaihtaa työtehtäviä. Tässä on tapahtunut meillä suuri muutos muutaman vuoden aikana.

Tieto siitä, että keskusteluyhteys on avoin ja työnantajan tukea on tarjolla, auttaa omissa pohdinnoissa.

– Työntekijän ei tarvitse aloittaa pohtimista yksin, vaan olemme aina apuna. Näin pystymme ennaltaehkäisemään turhia irtisanoutumisia. Jos itsellä on halua jatkaa organisaatiossa, vaikka oma tilanne on muuttunut, niin löydämme varmasti kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet tilastokärjessä

Sairauspoissaolojen suurimpana syynä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

– Niiden osuus on noin 45 prosenttia. Työssä on paljon toistoja. Menetelmät ovat kehittyneet koneelliseksi ja koulutamme ihmisiä aktiivisesti, mutta toistoja tulee silti.

Aittola mainitsee, että mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet. 

– Sillä saralla meillä vielä paljon tekemistä. On pohdittava, miten voimme vaikuttaa tähän osa-alueeseen. Siihen liittyy myös oma elämänhallinta, eli kaikki mielenterveyden haasteet eivät ole työstä lähtöisin.

Sairaanhoitopiirissä seurataan sairauspoissaoloja jatkuvasti, diagnoosiryhmittäin.

– Teemme tiivistä yhteistyötä työterveyden kanssa. Jos työterveyslääkäri esimerkiksi huomaa, että ihmisellä on kuntoon liittyviä haasteita, hänet ohjataan terveysliikunnan suunnittelijalle, joka tekee henkilökohtaisen ohjelman.

Myös työmatkapyöräilyä tuetaan.

– Kannustamme kävelyyn ja pyöräilyyn autoilun sijaan. Ouluhan on pyöräilykaupunki, se näkyy meidänkin henkilökuntamme parissa. Kaupunki pitää hyvää huolta pyöräteistä, mikä on hienoa.

On toki ihmisiä, jotka eivät halua tai ole kiinnostuneita liikkumisesta.

– Se on meille ihan ok. Emme pakota tai painosta ketään, vaan haluamme tarjota mahdollisuuksia, Aittola päättää.