Maahanmuuttajien perehdytys jää puolitiehen

Puhtausalan arki nojaa yhä useammin maahanmuuttajataustaiseen työvoimaan. Nyt koetuksella on yritysten kyky pitää tekijät: miten perehdytys tukee maahanmuuttajataustaisen työntekijän kiinnittymistä työhön, yhteisöön ja alaan? Opinnäytetyöni tulokset antavat kuvan siitä, millainen perehdytys todella sitouttaa – ja miksi koko ala hyötyisi sen kehittämisestä.

Jatkuvasta työvoimapulasta huolimatta puhtausalan ammatti ei houkuttele suomalaisia työnhakijoita, joten uudet tekijät tulevat yhä useammin Suomen ulkopuolelta. Monelle ala on ensimmäinen kosketus suomalaiseen työelämään, usein hyvin rajallisella kielitaidolla. Siksi perehdytys ei ole vain työtehtävien opastamista, se on myös reitti osallisuuteen ja työyhteisöön kiinnittymiseen. Opinnäytetyössäni perehdytyksen kehittämistavoite kytketään nimenomaan työntekijöiden sitoutumisen vahvistamiseen ja tulokset korostavat, että pelkkä työtehtävien opastus ei riitä.

Muistan itsekin, miten vaikeaa oli muuttaa Suomeen ja aloittaa työura Suomessa, joten aihe on minulle myös henkilökohtainen. Myöhemmin esihenkilönä havaitsin, että suomalaisen ja maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytys eroavat toisistaan ja odotukset perehdytyksestä ovat erilaisia. Esimerkiksi kantasuomalainen uusi työntekijä tunnistaa työpaikan pelisäännöt, ymmärtää työsuhteen perusasiat ja uskaltaa pyytää tarvittaessa apua. Suomeen muuttaneelle alku on paljon enemmän kuin uusi työ – samalla vaihtuvat kieli, kulttuuri, ympäristö ja useasti uskonto. Juuri siksi ensiaskeleet voivat tuntua maahanmuuttajasta huomattavasti raskaammilta.

Toimitilahuoltaja tarvitsee mopin lisäksi sanat, tuen ja yhteisön

Yhdistin tutkimuksessa Webropol-kyselyn 81 maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle sekä kuusi teemahaastattelua, joissa he kertovat kokemuksistaan omin sanoin. Tulokset piirtävät kuvaa arjesta, jossa perehdytys jää usein pintapuoliseksi. Käytännön työtehtävät – moppaaminen ja esimerkiksi siivousvälineiden käytön opettelu – hallitsevat perehdytystä.

Sen sijaan työturvallisuuteen, työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työyhteisöön integroitumiseen panostetaan huomattavasti vähemmän. Palkanmaksua käsiteltiin 91 prosentilla vastaajista, mutta työsuhde-edut vain 44 prosentilla. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet käytiin läpi 28 prosentilla vastaajista. Turvallisiin ja ergonomisiin työtapoihin perehdytettiin 66 prosenttia ja työterveyshuollon palveluihin 63 prosenttia vastaajista – mutta oman roolin työhyvinvoinnissa sai selkeäksi vain 36 prosenttia vastaajista. Nämä puutteet näkyvät todennäköisesti myös käytännön työssä arjen sujuvuudessa sekä virheiden ja työtapaturmien määrässä.

Suurin yksittäinen kotoutumisen este on kieli: 82 prosenttia vastaajista nimesi suomen kielen haasteeksi. Myös kommunikaatio-ongelmat ja työkulttuurin erot hidastivat vastaajien mukaan omaksumista. Lisäksi vuorovaikutuksen tavat, arvot sekä asenteet vaatisivat enemmän avaamista. Kun työntekijä ymmärtää ohjeen vain osittain, työn laatu ja turvallisuus kärsivät – ja epävarmuus kasvaa.

Rakenteet ovat olemassa

Yleisintä on, että työpaikan ohjaaja huolehtii perehdytyksestä, näin vastasi 53 prosenttia vastaajista. Työparina työssäoppi 50 prosenttia vastaajista ja mentorointi oli käytössä 39,7 prosentilla vastaajista.

Sähköisiä perehdytysjärjestelmiä hyödynsi 25,6 prosenttia ja koulutustilaisuuksia 33,3 prosenttia vastaajista. Kirjalliset materiaalit olivat saatavilla 30,8 prosentilla. Videoita hyödynsi noin viidennes. Perehdytyksen rakenteet ovat siis olemassa, mutta perehdytys ei ole sisällöltään yhdenmukaista ja eikä sen onnistumista ei seurata.

Hyvä perehdytys on koko alan etu

On tärkeää, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymistä ja sopeutumista työpaikoille ja yhteiskuntaan voidaan edistää tutkimuksen avulla. Olen jo itse soveltanut opinnäytetyöni tuloksia omassa työssäni. Perehdytyksen kehittäminen ei ole vain työntekijän etu, vaan yritysten kilpailuvaltti ja ehto koko puhtausalan elinvoimaisuudelle. Kun työntekijä kokee tulevansa arvostetuksi ja ymmärretyksi, hän pysyy työssä pidempään, jaksaa paremmin ja tarjoaa laadukkaampaa palvelua asiakkaille. Puhtausalan tulevaisuus riippuu vahvasti siitä, miten hyvin yritykset ja perehdyttäjät saavat maahanmuuttajat sitoutumaan yritykseen – hyvällä perehdytyksellä on tässä iso merkitys.

Kehitysehdotukset maahanmuuttajataustaisten perehdytykseen

1. Sisältö kuntoon: Perehdytyksen on katettava muun muassa työsuhteen ehdot, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, sekä työturvallisuus ja työterveyshuollon palvelut – mukaan lukien käytännöt palkanmaksusta, verotuksesta, lomista ja sairauspoissaoloista. Kun pelisäännöt ovat selvät, työnjohto säästyy arkisilta väärinymmärryksiltä.
2. Selkokieliset, monikieliset ja visuaaliset materiaalit: Tekstiä tukevat kuvat, lyhyet videot ja tarkistuslistat, jotka ovat saatavilla myös työn alkamisen jälkeen esimerkiksi verkkokurssina. Näin perehdytys ei katkea ensimmäiseen viikkoon tai päivään.
3. Henkilökohtainen tuki: Jokaisella uudella työntekijällä voisi olla mentori, jonka kanssa voi kerrata, kysyä ja harjoitella. Ymmärtäminen varmistetaan näyttämällä tekeminen ja pyytämällä toistamaan – ei vain opastamalla sanallisesti. Tämä lyhentää oppimiskäyrää ja vähentää virheitä.
4. Kotoutuminen osaksi perehdytystä: Työajalla järjestetty kielituki, kulttuurierojen huomioiminen sekä apu arjen asioissa viikkojen aikana. Kun arki toimii, toimiion työssäkin helpompaa.

Lähde: Maahanmuuttajatyöntekijän perehdytykseen liittyvät odotukset puhtausalalla, Pätsi, Tatiana, 2025

Opinnäytetyö Theseuksessa 

------------------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 4/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​