Näin teet esityksestäsi vaikuttavan
15.04.2025
Jos suomalaisilta kysytään, mitä he jännittävät tai pelkäävät, suuri osa kertoo jännittävänsä julkista esiintymistä. Koskinen-Papunen ja Laakso kehottavat heittämään pelot romukoppaan ja suhtautumaan esiintymiseen pikemminkin suurena seikkailuna.
– Haluamme muuttaa ajattelutapaa siitä, että esiintyminen olisi menemistä epämukavuusalueelle. Näinhän asia usein esitetään. Sen sijaan kannustamme näkemään esiintymisen mahdollisuutena ja jännittävänä seikkailuna, Laakso ja yli 30 vuotta television suorissa lähetyksissä esiintynyt Koskinen-Papunen sanovat.
Esiintyminen on mahdollisuus ja jännittävä seikkailu!
Kirkasta ensin oma tavoitteesi
Miten oman viestinsä voi saada paremmin perille? Mistä kannattaa lähteä liikkeelle?
– Ihan ensimmäiseksi pitää itse tietää, mitä haluaa viestiä. Valmistautuminen alkaa mielestäni aina siitä, että kirkastaa oman tavoitteensa. On suorastaan surkuhupaisaa, miten usein esiintyjä ei itsekään tiedä, mitä haluaa viestillään saavuttaa. Jos tavoite ei ole itselle selvä, on sitä mahdotonta välittää muillekaan, kiteyttää Koskinen-Papunen.
– Tavoitteista taas johdetaan esitykseen tai puheenvuoroon pääviestit, joiden olisi tietysti hyvä olla mahdollisimman ytimekkäitä ja kirkkaita, jatkaa Laakso.
Laakso kehottaa miettimään myös, ketkä ovat yleisössä ja mikä heitä mahtaa kiinnostaa.
– On hyvä pohtia etukäteen, minkä verran kuulijat tietävät asiasta ja mistä heille on hyötyä. Asioista pitää kertoa niin, että kohdeyleisö ymmärtää, mistä puhutaan. Muuten viesteillä ei ole mahdollisuuttakaan mennä perille.
Selkeä rakenne kantaa läpi esityksen
Viestinnän asiantuntijoiden mukaan esitysten suurin kompastuskivi on usein puutteellinen rakenne. Heti alkumetreillä pitäisi siis perustella, miksi kuulijan kannattaa kuunnella esitystä. Mitä hyötyä tai iloa siitä on juuri hänelle? Jos kuulija ei koe aihetta merkitykselliseksi, huomio karkaa nopeasti muualle.
– Esitys tarvitsee selkeän kartan, joka auttaa kuulijoita seuraamaan esityksen etenemistä. Ilman rakennetta esitys rönsyilee. Toinen tärkeä asia on se, että esityksen rakenteesta pitää kertoa myös kuulijoille. Muuten esitystä on hankala seurata ja se voi olla kuulijoista puuduttavaa, Koskinen-Papunen selventää.
Painavaa puhetta -kirjassa Koskinen-Papunen ja Laakso jakavat konkreettisia oppeja myös esityksen rakenteen suunnitteluun. Yksi vinkki on, että kertoo kuulijoille ensin, mitä aikoo kertoa, kertoo sen ja lopuksi vielä kertaa kertomansa. Tällä helpolla kaavalla puhuja saa mahdollisuuden kertoa asiansa kolmesti.
Tunteet tehostavat viestin perillemenoa
Esityksessä ei pelkkä asiasisältö riitä. Viestin perille saattamiseksi tarvitaan järjen lisäksi myös tunnetta.
– Jos haluaa saada aikaan toimintaa ja muutosta, on pakko vedota vastaanottajien tunteisiin. Pelkkä asiasisältö harvoin riittää käyttäytymisen muuttamiseen, Laakso muistuttaa. Tarinat, esimerkit ja vertaukset jäävät helpommin kuulijoiden mieleen. Myös kuvat, äänet ja muut havainnollistavat elementit tehostavat viestin muistamista.
– Kannattaa myös huomioida, että ihmiset ovat erilaisia oppijoita – toiset oppivat ja muistavat asiat paremmin kuulemansa, toiset näkemänsä, osa tekemisen kautta, Koskinen-Papunen toteaa.
Vuorovaikutuksella rakennat yhteistä ymmärrystä
Esiintymisen ammattilaiset muistuttavat, ettei esiintyminen ole areena oman egon pönkitykselle, vaan puhujan on syytä pitää kuulija koko ajan keskiössä. Yleisö pitää saada kokemaan, että he ovat vuorovaikutuksessa esiintyjän kanssa.
– Vuorovaikutus ei tarkoita pelkästään keskustelua ja kysymyksiä. Esiintyjän kannattaa ottaa rohkeasti katsekontaktia ja tarkkailla yleisön ilmeistä, meneekö viesti perille, Koskinen-Papunen sanoo ja jatkaa:
– Taitava puhuja tarkkailee yleisöään jatkuvasti ja jos hän huomaa, että nyt homma ei toimi, hän on valmiina muuttamaan esitystapaansa lennossa tai avaa jatkossa omaa viestiään jollain tavalla paremmin.
Laakso muistuttaa, että vuorovaikutus on tärkeää myös siitä syystä, että se on oppimismahdollisuus myös esiintyjälle itselleen.
– Vuorovaikutuksen kautta esiintyjä oppii ymmärtämään paremmin yleisön ajatuksia, asenteita ja tiedon tarpeita. Se taas auttaa esiintyjää parantamaan jatkossa omaa esitystapaansa, Laakso selventää.
Harjoittele arjessa
Koskinen-Papunen ja Laakso kannustavat harjoittelemaan esiintymistä etukäteen läheisten tai työkavereiden kanssa. Heiltä saa arvokasta palautetta siitä, mikä toimii, mikä ei ja mitä mahdollisesti voi jättää kokonaan pois.
– Harjoittelu kuuluu hyvään valmistautumiseen. Jos et voi harjoitella testiyleisön kanssa, voit oikein hyvin videoida oman esityksesi ja analysoida itse, miten esitys toimii. Suosittelen myös keskittymään esitykseen kunnolla. Juuri ennen esitystä ei siis kannata selailla somea tai sähköposteja, vaan siirtää fokus täysillä tilanteeseen ja yleisön havainnointiin, Laakso muistuttaa.
Molemmat korostavat, että vaikuttavaa viestintää voi harjoitella päivittäin kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa.
– Olemme jatkuvasti tilanteissa, joissa yritämme vaikuttaa ihmisiin. Enkä tarkoita tällä mitään negatiivista vaikuttamista, vaan asioiden kertomista niin, että kuulija ymmärtäisi, mitä sanomme ja viestimme menisi perille toivomallamme tavalla. Aina, kun puhumme toisille ihmisille tai heidän kanssaan, esiinnymme ja vaikutamme. Jokainen voi jatkuvasti kehittää vaikuttamistaitojaan.
Kokemuksia ja vinkkejä tunnetuilta suomalaisilta
Painavaa puhetta -kirjassa esitellään 11 Vaikuttavan esityksen elementtiä, joita nostetaan kirjassa esiin tunnettujen suomalaisten kokemusten kautta.
– Esimerkiksi näyttelijä Martti Suosalo kertoo hyvän valmistautumisen tärkeydestä. Hän valmistautuu aina näytöksiin usean tunnin ajan, vaikka hän on esittänyt sen kymmeniä kertoja. Suosalo pitääkin hyvää valmistautumista oman menestyksensä salaisuutena, Koskinen-Papunen kertoo.
Kirjassa kertovat omia vinkkejään Suosalon lisäksi kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, kansanedustaja Annika Saarikko, Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, valokuvaaja Meeri Koutaniemi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen, professori Alf Rehn, toimittaja Katja Ståhl, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja yrittäjä Saku Tuominen.
Koskinen-Papunen ja Laakso luovuttavat lopuksi muistisäännön puhtausalan ammattilaisille, jotka haluavat viestiä vaikuttavasti.
Valmistaudu hyvin, vetoa kuulijoiden tunteisiin ja haasta sekä itseäsi että kuulijoita uudistumaan ja toimimaan paremmin kuin ennen.
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 1/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
