VaikuttavuusPuhtausala-lehti

Robotit tulevat – oletko valmis?

Teknologian kehittyminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jota ei voi sivuuttaa millään alalla.
Robotit tulevat – oletko valmis?
Teksti Miia Manner

24.01.2023

Palmian ICT- ja kehitysjohtaja Riku Moisio sanoo, että puhtausala ei ole immuuni digitalisaation kehitykselle. Vaikka robotisaatio ei ole vielä lyönyt puhtausalalla täysin läpi, niin ilmiö ei ole ohimenevä vaan etenevä.

– Siivousalalla on haasteena se, että yleisellä tasolla robotit on kehitetty kohtalaisen yksinkertaisiin tehtäviin. Olen kuitenkin varma, että tietyt työt, jotka tehdään tällä hetkellä erilaisilla siivouskoneilla, tulevat siirtymään roboteille.

Toinen iso muutos tulee Moision mukaan olemaan se, että alalla kuin alalla pitää olla edes hieman kiinnostunut teknologisesta kehityksestä.
– Osa puhtausalan ihmisistä on alalla sen vuoksi, että he eivät koe teknologiaa omakseen. Se aika alkaa käytännössä olla ohi. Koneet ovat pikkuhiljaa tulleet korvaamaan käsivoimin tehtyä työtä, esimerkiksi yhdistelmäkone on korvannut mopin ainakin osittain ja seuraava askel on robotit, jotka tekevät sitä työtä, mitä yhdistelmäkoneella tehdään tällä hetkellä.

Kehitys johtaa hintojen laskuun

Moisio vastaa Palmian järjestelmä- ja digitalisaatiokehityksestä.
– Käytännössä se tarkoittaa sekä kokonaisvaltaisen digitalisaation kehittämistä systemaattisesti ja samalla eteenpäin katsomista eli tarkastelua, mitä teknologia tarkoittaa Palmian kaltaiselle monialaiselle palveluyritykselle. Omassa työssäni tarkastelen jatkuvasti, miten digitalisaatio muuttaa siivousalaa. Kun muu teknologia kehittyy, niin se vaikuttaa vääjäämättä myös puhtausalaan.

Moisio kertoo, että markkinat kehittyvät myös kuluttajavetoisesti.
– Ensin kehitetään koteihin teknologiaa ja sen jälkeen ne laajenevat ammattimaiseen käyttöön. Hyvä esimerkki on robotti-imurit, jotka on alunperin kehitetty kotitalouksiin. Tällä hetkellä robotti-imureiden myynti kasvaa kovempaa vauhtia kuin tavallisten imurien. Kehitys siirtyy vääjäämättä myös ammattimaiseen siivoukseen. Yksi iso haaste Suomen mittakaavassa on se, että isompien robottien hinnat ovat kovat. Robotit soveltuvat parhaiten suuriin, yhtenäisiin tiloihin, missä ei ole juurikaan poikkeamia. Meillä on tilat pienet, kun vertailua tehdään globaalissa mittakaavassa. Suomessa on vain yksi iso lentoasema ja muutamia todella suuria teollisuushalleja.

Koneet maksavat useita kymmeniä tuhansia euroja, joten investointeja pitää harkita todella tarkkaan, mutta Moisio uskoo, että kehitys johtaa hintojen laskuun.

– Itse ajattelin muutamia vuosia sitten, että hintaeroosio ratkaisee hinnoitteluun liittyvän ongelmia hyvinkin pian, mutta muutos näyttää hitaammalta, mitä ajattelin.

Yläpölyjä robotti ei pyyhi

Raskas ja monotoninen työ voidaan teettää robotilla, mutta siivoojan työtä se ei tule korvaamaan kokonaan. Robotit pystyvät pääasiassa tekemään tietynlaisia tehtäviä tietyn tyyppisissä tiloissa.

– Riippuu hieman robotista, mutta myös tilan materiaalit vaikuttavat. Isot lasiseinät voivat sekoittaa robotin ja vaikkapa jumppasalin joustava lattia voi saada robotin kuvittelemaan, että se on koko ajan kaatumassa.

Esimerkiksi teollisuusrobotit saavat tehdä työtään erilaisessa ympäristössä kuin siivousrobotit. Teollisuusrobottia ei kukaan häiritse, mutta siivouksessa robotin pitää pystyä tekemään monenlaisia asioita ja lisäksi havainnoimaan ympäristöä.

– Lisäksi siivottavissa tiloissa on yleensä tavaraa ja huonekaluja, mitä pitää väistellä ja Suomessa käytetään enemmän kynnyksiä kuin muualla maailmassa.

Moisio lisää, että hän puhuu itse mielellään robottisegmenteista. Yksi robottisegmentti on sellaiset tilat, mihin ei haluta että ihminen ylipäätään menee. Tila voi olla vaarallinen tai siellä on turvallisuuskriittistä informaatiota.

– Pitää tietysti muistaa, että robotti on tietokone, missä on yleensä nettiyhteys eli sekin pitää miettiä, kenen robotin tilaan voi päästää. Toisaalta taas tiloissa, missä pölynhallinta on kriittistä ja missä pitää siivota 24/7, niin itsensä tankkaava ja vetensä tyhjentävä robotti on täydellinen.

Ajatus ei ole lainkaan utopistinen, että useasta yksittäisestä robotista koostuva robottilaivasto työskentelee itsenäisesti.

Moisio uskoo, että tulevaisuudessa alalla nähdään robotiikan asiantuntijoita, jotka ratkovat etänä robottilaivaston virheitä.
– Ajatus ei ole lainkaan utopistinen, että useasta yksittäisestä robotista koostuva robottilaivasto työskentelee itsenäisesti. Esimerkiksi autonominen auto voi ajaa 100 km tunnissa ja väistellä esteet, kiihdyttää ja jarruttaa tarvittaessa. Teknologia perustuu samoihin asioihin kuin siivousroboteissa. Liikenteessä on nähty myös Starshipin robottilaivastoja, jotka kuljettavat ruokaa Alepasta kotiin. Nekin toimivat vielä haastavammassa ympäristössä kuin siivousrobotit.

Jotta robotti olisi kannattava, sen pitää olla käytössä päivittäin ja mahdollisimman pitkään.
– On hirvittävän tärkeää huomioida kustannuslaskelmissa se työ, miten paljon robottiin liittyy ihmisen tekemää aputyötä. Jos häiriöitä on paljon, niin tehokkuus laskee dramaattisesti, Moisio sanoo.

Robotti työkaverina

Robotiikan parissa yksi mielenkiintoinen aihepiiri on tavat, miten robotit kommunikoivat työkavereidensa eli ihmisten kanssa.
– Kotona toimivia laitteita voi tarkkailla vaikkapa applikaatiossa online, mutta ammattimaisissa laitteissa viestintävälineet ovat vielä vanhanaikaisia.

Toki robotin työkaveri voi olla myös toinen robotti.
– Silloin uutena elementtinä tulee robottiparven hallinta. Robottien yleistyessä myös kommunikaation on kehityttävä, ja robottien on kyettävä kommunikoimaan sekä ihmisen kanssa että keskenään.

Robotti tiimin jäsenenä avaa täysin uudenlaisia ajatuskulkuja.
– Pitää miettiä koko prosessi eli miten robotti toimii osana tiimiä ja miten se muuttaa arkea.

Jos kokonaisuus ei toimi, laite jää helposti varastoon lojumaan eikä sitä käytetä. Jos robotti hankitaan omaksi, pitää varmistaa, että joku osaa ohjelmoida sen. Myös esihenkilötyöskentelyn kannalta on eroja. Robottia ei tarvitse perehdyttää kuin kerran eikä se ole koskaan sairauslomalla, mutta rikkihän se voi tietysti mennä.

Moisio sanoo, että helpoimmat robotit ovat kuin yhdistelmäkoneita, mutta esihenkilön pitää osata perehdyttää esimerkiksi sijaiset robotin käyttöön. Jos henkilökunnan it-taidot ovat heikot, niin tiedossa on haasteita.

–Jos vaikkapa karsastaa älypuhelimen käyttöä ja applikaatioiden käyttö on vaikeaa, niin silloin varmasti robottien kanssa tulee ongelmia.

Alan ihmisille Moisio haluaa antaa vinkin.
– Jos robotiikka ei ole tuttu aihe, niin lähde tutustumaan aiheeseen ja muodosta mielipide asiasta. Osta vaikkapa kotiin siivousrobotti ja lähde sitä kautta tekemään tuttavuutta robotin kanssa, Moisio päättää.

---------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 5/2022. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

  1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi
  2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
  3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​
Puhtausala ry