Tiede ja tutkimus

Robotti-imuri toi merkittävät säästöt rakennushankkeen toimintakoevaiheessa

Ramboll Finland Oy:n tutkimus osoitti, että robotti-imuri soveltuu hyvin suuren rakennushankkeen toimintakoevaiheen loppusiivoukseen. Seitsemän kuukautta kestäneen seurannan aikana laite ylläpiti P1-puhtaustasoa, kevensi imurointityön fyysistä kuormittavuutta ja leikkasi tuntuvasti loppusiivouksen kustannuksia.
Robotti-imuri toi merkittävät säästöt rakennushankkeen toimintakoevaiheessa
Teksti Sanna Tapola Kuvat Ramboll/Heli Koskimaa

06.10.2026

P1-puhtausluokan rakennushankkeissa toimintakoevaiheen siivouksen laatu vaikuttaa suoraan ilman ja pintojen hiukkaspitoisuuteen sekä työvaiheiden etenemiseen. Tekstiilipintaisten lattioiden käyttö on yleistynyt uudis- ja peruskorjauskohteissa, mutta niiden imurointi on kovien lattiapintojen puhdistamiseen verrattuna kallista ja ergonomisesti raskasta. Robotti-imureita hyödynnetään jo laajasti tekstiililattioiden ylläpitosiivouksessa, mutta rakennussiivouksessa niitä on käytetty toistaiseksi vähän.

Idea kokeiluun syntyi työmaalla

Tutkimus tehtiin julkisessa toimistorakennuksen laajennus- ja saneeraushankkeessa, jonka kokonaispinta-ala oli noin 18 000 neliötä ja josta tekstiililattiaa oli noin 8 000 neliötä. Hankkeessa noudatettiin puhtausluokkaa P1, ja toimintakoevaiheen loppusiivous toteutettiin vaiheittain huhtikuusta syyskuuhun 2025.

Robotti-imuria käytettiin kesäkuun alusta loppusiivouksen päättymiseen saakka, ja puhtaudenhallintakoordinaattori seurasi sen vaikutusta P1-tasoon silmämääräisesti ja pintapölymittauksin.

– Ajatus robotti-imurin kokeiluun lähti loppusiivousurakoitsijalta Tampereen Siivouksen Leena Kylmäkoskelta. Kohde oli iso ja haastava, ja loppusiivousaika poikkeuksellisen pitkä, joten pohdimme, miten puhtaustaso saataisiin säilymään niin pitkän ajan, kertoo Rambollin puhtaudenhallintakoordinaattori Heli Koskimaa.

Kenelläkään osapuolista ei ollut aiempaa kokemusta robotin käytöstä, mutta pääurakoitsijana toiminut YIT suhtautui kokeiluun avoimesti.

Robotin käyttöönotto sujui vaivattomasti

Laitetoimittajan lyhyt perehdytys oli perusteellinen, ja robottia ohjaava sovellus helppokäyttöinen. Työalueen kartoitus vei kerroksesta riippuen 10–50 minuuttia, minkä jälkeen robotti työskenteli itsenäisesti noin kuusi tuntia päivässä ja puhdisti työpäivän aikana 900–1 000 neliötä.

Siivooja vastasi päivittäisestä, noin tunnin kestävästä huollosta sekä laitteen siirrosta kerroksesta toiseen. Kantokahvalla varustettu, 15-kiloinen laite oli helppo siirtää, ja sen 58 desibelin käyntiääni koettiin hiljaiseksi tavanomaisiin imureihin verrattuna. Myös muu työmaaväki suhtautui robottiin myönteisesti.

Yksi tutkimuksen yllätyksistä liittyi tekstiilimaton nukkaan.

– Meille oli yllätys, miten paljon matosta irtoaa nukkaa. Käsin imuroitaessa pölyn määrää ei oikein hahmota, mutta robotin säiliötä tyhjennettäessä se konkretisoitui. Noin viiden imurointikerran jälkeen nukan määrä alkoi vähentyä merkittävästi, Koskimaa kuvaa.

Tekstiilimatoista irtoaa aluksi paljon nukkaa. Siivooja huolehti päivittäin robotti-imurin pölysäiliön tuhjentämisestä. Kuva: Ramboll/Heli Koskimaa

Säästöä lähes 24 000 euroa

Mittaustulokset olivat vakuuttavia. Toimintakoevaiheen aikana kovilta pinnoilta otettujen pintapölymittausten keskiarvo oli 1,2 prosenttia, kun raja-arvo on viisi prosenttia. Syyskuun uusintamittaukset vahvistivat, että puhtaustaso oli säilynyt pitkän loppusiivouksen ajan. Ennen luovutusta tekstiililattioilta mitatut pölymäärät jäivät keskimäärin 0,2 prosenttiin, mikä täytti INSTA 800 -standardin mukaisen hyvän sisäilman tason 4.

– Meillä ei ollut suuria odotuksia suuntaan tai toiseen, ja kaikki tulokset olivat positiivisia yllätyksiä. Minut yllätti henkilökohtaisesti se, miten hyvään puhtauteen robotti-imurilla päästiin, Koskimaa toteaa.

Selkeimmin hyöty näkyi kustannuksissa. Robotti-imuri korvasi käytännössä toisen rakennussiivoojan työpanoksen työskennellen noin 8 000 neliön alueella kuusi tuntia päivässä. Sen käyttökustannukset, jotka muodostuivat leasing-maksuista ja siivoojan tukityöstä, olivat yhteensä 9 879 euroa (alv 0 %). Vastaava työ tavanomaisella laitosimurilla olisi maksanut 33 670 euroa.

Robotin todellinen työteho, noin 170 neliötä tunnissa, jäi sekä ilmoitetusta 525 neliöstä että ihmisen noin 250 neliön tehosta.

– Todellinen työteho jää aina ilmoitettua matalammaksi, koska valmistajan luvut on mitattu testiolosuhteissa täydellä teholla. Taloudellisen ylivertaisuuden selittää se, ettei robotista muodostu palkkakuluja, eikä robotti pidä vapaapäiviä, kahvitaukoja tai muita keskeytyksiä, Koskimaa selittää.

Hän muistuttaa, ettei laskelma toistu kaikkialla samanlaisena: pienemmissä ja haastavammissa tiloissa apuhenkilö joutuu käyttämään robotin tukena enemmän aikaa.

Robotti ei taivu kaikkeen

Robotilla on myös rajoitteensa. Ahtaat nurkat, pienet huoneet, korkeat kynnykset ja ovet, joita ei voitu pitää auki, imuroitiin tavanomaisella laitosimurilla. Liukaspintaiset roskat, kuten sisätiloihin kantautuneet puunlehdet, tuottivat laitteelle ajoittain ongelmia. Myös kohdekartoituksen jälkeen tiloihin tuodut lavat ja työvälineet toivat robotille lisää päänvaivaa.

Esteettömyys edellytti työmaalla tiivistä yhteistyötä.

– Tässä hankkeessa yhteistyö toimi todella hyvin. Työntekijät pitivät lattiat jopa tavallista tyhjempinä, kun robotti oli tulossa. Näin robotti voi jopa pakottaa työmaan pitämään tilat siistimpinä, Koskimaa sanoo.

Varsinaiseen rakennussiivoukseen ennen toimintakoevaihetta laite ei kuitenkaan sovellu.

– Karkea rakennuspöly tukkii robotin suodattimet, ja pölysäiliöt täyttyvät liian nopeasti. Robotti-imurista puuttuu myös H-luokitus (VNa 113/2024). Siirtyminen rakennussiivouksesta toimintakoevaiheeseen on niin merkittävä muutos, Koskimaa toteaa.

Perehdytys ja viestintä avainasemassa

Tutkimuksessa korostettiin myös varahenkilön perehdyttämistä, robotin huomioimista työmaan P1-koulutuksessa sekä riittävää viestintää kaikille rakennustyömaalla työskenteleville. Värikoodatut pohjakuvat voisivat selkeyttää robotin kartoitusalueet, kulkureitit sekä manuaalista imurointia vaativat tilat.

– Olisi hyvä, etteivät asiat olisi koskaan yhden ihmisen varassa. Jos käyttäjä on poissa, robotinkin työskentely loppuu, Koskimaa painottaa.

Paloturvallisuuden vuoksi laitetta ei suositella jätettäväksi täysin ilman valvontaa, ja tietoturvaluokitelluissa tiloissa kartoitusominaisuuksien käyttö voi olla rajoitettua.

Lähde: Robotti-imurin soveltuvuus rakennushankkeen toimintakoevaiheen loppusiivoukseen, Heli Koskimaa ja Tarja Andersson, Ramboll Finland Oy, 2026

 

 

------------------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 3/2026. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

  1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
  2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
  3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​

 

Puhtausala ry