Siivouksessa minuuttikin on kallis investointi

Tunnistatko tilanteen? Astut sisään upouuteen kiinteistöön, ja silmiisi osuu heti näyttäviä, mutta siivouksen kannalta kalliita tai hankalia ratkaisuja. Korkeita lasipintoja, joihin ei pääse käsiksi ilman erikoisnosturia. Kalusteita, joiden alle robotti tai edes moppi ei mahdu. Herkästi tahriintuvia tekstiilimateriaaleja kohteissa, joissa hygieniataso vaatisi aivan toisenlaisia pintoja. Liian usein puhtausalan ammattilaisten mielipidettä kysytään vasta, kun rakennus on jo lähestulkoon valmis.

Tähän on tultava muutos, ja siksi olen äärimmäisen ylpeä saadessani esitellä upouutta työkalua. Puhtausala ry on julkaissut yhdessä Sisäilmayhdistys ry:n kanssa odotetun Ylläpidettävyys rakennusten suunnittelussa -oppaan. Olen itse saanut osallistua tiiviisti tämän teoksen syntymiseen, ja voin luvata, että kyseessä on historiallisen tärkeä julkaisu koko alalle. Opas on syntynyt todelliseen tarpeeseen: käsikirjoittajana toiminut Tarja Andersson on seurannut alan haasteita kolme vuosikymmentä ja tietää tarkalleen, mistä kenkä puristaa.

Suunnitteluratkaisuilla on aina hintalappu

Miksi tästä pitää puhua juuri nyt? Koska faktojen valossa rakennuksen elinkaarikustannuksista jopa 70 prosenttia määritetään jo suunnitteluvaiheessa. Silti ylläpidon ja puhtauden kustannuksia ei lasketa suunnittelupöydissä riittävästi. Julkisten rakennusten ylläpitokustannuksista kiinteistöpalvelut haukkaavat huiman osan, usein jopa 40–60 prosenttia.

Kun säästöjä haetaan suunnitteluvaiheen jälkeen ylläpidosta, seurauksena on laadun heikkeneminen ja korjausvelan kasvu. Oppaan avulla voimme vihdoin osoittaa päätöksentekijöille mustaa valkoisella siitä, miten pienetkin valinnat kertautuvat. Otetaan esimerkiksi Anderssonin pysäyttävä laskelma: jos siivoukseen kuluu suunnitteluvirheen vuoksi vain yksi minuutti enemmän aikaa 120 tilassa joka päivä, se tarkoittaa 520 työtuntia lisää vuodessa. 30 vuoden elinkaaren aikana tästä kertyy kustannuksia huimat 546 000 euroa! Suunnitteluratkaisuilla on aina hintalappu, ja meidän puhtausalan ammattilaisten on tuotava se näkyväksi.

Robotiikka vaatii lisää tilaa

Ylläpidettävyys ei ole vain euroja, se on myös työturvallisuutta, ergonomiaa ja sisäilman laatua. Puhtaana ja terveenä pidetty rakennus takaa turvallisen arjen meille kaikille. Samalla teknologian kehitys muuttaa työtämme kovaa vauhtia. Tulevaisuuden puhtauspalvelut nojaavat robotiikkaan, mutta laitteet tarvitsevat jatkossa enemmän tilaa: esteettömyyttä, matalia kynnyksiä ja telakka-asemia veden vaihtoon ja lataukseen. Siivouskeskukset ovat puhtauden hermokeskuksia, eikä niitä saa minimoida tilatehokkuuden nimissä.

Miten sitten voimme varmistaa, että saamme aikaan muutosta? Vastaus löytyy meistä itsestämme. Meidän puhtausalan ammattilaisten on otettava aiempaa aktiivisempi rooli. Kuten Tarja Andersson osuvasti toteaa: suunnittelupöytiin on suorastaan tungettava mukaan ja otettava asiat esille ennen kuin päätökset lukitaan.

Oppaan avulla voimme perustella näkemyksemme datalla ja rahalla. Velvollisuutemme on toimia asiantuntijoina ja viedä viestiä eteenpäin omissa organisaatioissamme. Käy lataamassa maksuton opas Puhtausala ry:n verkkosivuilta, ota luvut haltuusi ja vie puhtauden viestiä eteenpäin.

Sari Mattila
Toiminnanjohtaja, Puhtausala ry