Siivous vähentää koronavirusta pinnoilta, muttei poista sitä kokonaan

Tampereen korkeakouluyhteisön ja yritysten pintahygienian kehittämishankkeessa tutkittiin koronaviruksen säilymistä pinnoilla ja sitä, miten siivous puhdistusaineilla puhdistaa niitä viruksesta.
    ”Hoiva-, palvelu- ja siivousalan yrityksissä tarvitaan tutkittua tietoa äkillisen tartuntavaaran hallintaan. Olemme tehneet tehokkaasti töitä puoli vuotta. Business Finlandin rahoittaman hankkeen tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia”, kertoo hanketta johtanut virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.
    Päivittäissiivouksen tehokkuutta muuttuvassa epidemiatilanteessa tutkineessa hankkeessa todettiin, että koronavirus näyttää tarttuvan eri pintamateriaaleihin eri voimakkuudella. Siivous vähentää virusmäärää, mutta ei poista kaikkea virusta pinnoilta. Hankkeessa mallinnettiin myös virusmarkkereiden leviämistä ruokailutilanteissa.
   Laboratoriokokeissa pinnat saastutettiin endeemisellä koronaviruksella ja pyyhittiin erilaisilla puhdistusaineilla ja desinfioivalla puhdistusaineella. Pyyhkäisynäytteiden tulokset osoittivat, että pyyhintä ei poistanut virusta kokonaan pinnoilta. Tietyt pinnat osoittautuivat helpommin puhdistettaviksi.
   ”Yleisesti voidaan sanoa, että desinfioiva aine puhdisti tehokkaimmin. Kaikki puhdistusaineet puhdistivat virusta pinnoilta kohtalaisen tehokkaasti. Puhdistusaineilla oli kaikkiaan suuri merkitys pintojen puhdistumiseen”, summaa dosentti Sami Oikarinen Tampereen yliopistosta.
   TAYSin koronaviruspotilaita hoitavien yksiköiden hoitohuoneista otettujen näytteiden perusteella huoneiden pinnoilta löytyi SARS-CoV-2-virusta. Tutkimuksessa todettiin, että siivous vähensi virusta pinnoilta, mutta ei aina poistanut sitä kokonaan. Tähän mennessä tutkituissa näytteissä havaitut virukset eivät kuitenkaan olleet tartuttamiskykyisiä, sillä niiden viruspitoisuudet olivat hyvin matalia.
   ”Living Lab -ympäristössä testasimme sitä, miten virusmarkkerit leviävät kahdessa erityyppisessä ruokailutilassa normaaleissa ateriointitilanteissa”, kertoo lehtori Leila Kakko Tampereen ammattikorkeakoulusta.
   Tulosten perusteella käsidesitys saattoi ateriointitilanteissa jäädä puutteelliseksi. Turvavälitkään eivät kokeissa täysin toteutuneet. Myös ristikontaminaatioita syntyi ruokailijoiden ja eri kattausten välillä. Tarjoilijasta löytyi asiakkaan merkkiainetta, ja häneltä se näyttäisi siirtyneen usealle henkilölle.
   Käytäntö vaihtaa buffetin ottimet puolen tunnin välein ja sijoittaa istumapaikat turvavälein näytti tutkimuksen mukaan vähentävän leviämisriskiä. (Lähde: TAMK)