InnovaatiotPuhtausala-lehti

Siivouskävelyt ovat lisänneet ymmärrystä ja yhteistyötä

Helsingin kouluissa käyttöön otetut siivouskävelyt ovat parantaneet yhteistyötä koulun henkilökunnan ja puhtauspalvelujen välillä. Kävelyillä on kasvatettu keskinäistä ymmärrystä ja löydetty ratkaisuja arjen haasteisiin.
Siivouskävelyt ovat lisänneet ymmärrystä ja yhteistyötä
Teksti ja kuvat Sanna Tapola

09.12.2025

Helsingin kouluissa on viime vuosina otettu käyttöön uusi toimintamalli, joka on parantanut yhteistyötä koulujen henkilökunnan sekä puhtaanapidon palveluntuottajien välillä. Siivouskävely on osoittautunut käytännölliseksi ja yhteisöllisyyttä lisääväksi tavaksi parantaa tilojen siivottavuutta.

– Siivouskävelyllä tarkastellaan tilojen siivottavuutta ja turvallisuutta siivouksen näkökulmasta. Sitä, miten tilat ja toimintatavat tukevat siivousta. Etsimme yhdessä ratkaisuja, jotka helpottavat oppilaiden, henkilöstön ja siivoojien arkea, RTK-Palveluiden palvelupäällikkö Ella Viitanen kertoo.

Viitanen kertoo, että tällä hetkellä hänen vastuullaan olevissa noin 70 kohteessa – kouluissa, päiväkodeissa ja leikkipuistoissa – siivouskävely on jo vakiintunut käytäntö. Siivouskävelyidean on kehittänyt Helsingin kaupungin puhtauspalveluasiantuntija Erja Hammarén.

Yhteinen kierros, yhteinen ymmärrys

Siivouskävelyihin osallistuu tyypillisesti siivooja ja hänen esihenkilönsä sekä koulun rehtori tai henkilökunnan edustaja. Kävelyn aikana kuljetaan yhdessä koulun tilat läpi ja tarkastellaan, millä keinoin tilat olisivat helpommin siivottavissa ja käyttäjilleen turvallisempia.

Kävelyn aikana arvioidaan muun muassa, ovatko kalusteet helposti puhdistettavissa ja siirrettävissä, onko tiloissa ylimääräistä tavaraa lattioilla, riittääkö vaihtomattoja ja miten lajittelu toimii.

– Kävelyllä ei etsitä virheitä, vaan nimenomaan ratkaisuja. Haluamme tehdä arjesta sujuvampaa ja turvallisempaa, Viitanen korostaa.

Paloheinän ala-asteen rehtori Satu Arokari kertoo, että siivouskävelyt auttavat koulun henkilökuntaa ymmärtämään paremmin palvelusopimusten sisältöä ja odotuksista tulee tästä syystä realistisempia.

– On tärkeää, että henkilöstö tietää, mitä siivoussopimukseemme kuuluu. Olimme tottuneet siihen, että kaikki pinnat pyyhittiin joka päivä, mutta nykyisin siivotaan siellä, missä on siivottavaa. Olemme sisäistäneet nyt paremmin, mitä tarpeenmukainen siivous tarkoittaa, Arokari sanoo.

Käytännön työtä kouluissa tukevat myös tilakortit, joiden avulla tilojen käyttäjät näkevät selkeästi, millä puhtaustasolla tila pidetään.

– Kortissa kerrotaan, miltä tilan tulisi näyttää siivouksen jälkeen ja miten tilassa siivotaan. Siivouksen tiheys määräytyy tarpeen mukaan. Kortit ovat lisänneet ymmärrystä siivouksen tavoitteista ja auttaneet vähentämään väärinkäsityksiä sopimusten sisällöstä, Viitanen selventää.

Palaute kulkee nyt molempiin suuntiin

Ennen siivouskävelyjen käyttöönottoa palaute kulki helposti vain yhteen suuntaan, ja asiat jäivät helposti roikkumaan.

– Nyt me palveluntuottajana ymmärrämme paremmin koulun arkea ja toisaalta koulun henkilöstö tietää, miten he voivat auttaa siivoojia ja ohjata oppilaita arjessa. Kasvotusten sovittuna haasteet eivät myöskään jää roikkumaan, vaan hommat tulee heti hoidettua, Viitanen kertoo.

Arokari pitää tärkeänä sitä, että siivouskävelyssä myös koulu saa palautetta omasta toiminnastaan.

– Olemme tottuneet siihen, että vain meillä on oikeus antaa palautetta. Siivouskävelyssä myös me saamme palautetta ja voimme oppia, miten voisimme helpottaa siivoojan työtä. On aika helppoa antaa kipakkaakin palautetta sähköpostilla, mutta kävelyt ovat inhimillistäneet yhteistyötä ja lisänneet ymmärrystämme siitä, mikä meidän oma osuutemme on puhtaanapidossa, hän sanoo.

Arokarin mukaan paras oivallus on ollut se, että optimaaliseen laatuun päästään arvostavalla vuorovaikutuksella ja hyvällä yhteistyöllä.

– Meidän on hyvä miettiä täällä koulussa, miten me omalla toiminnallamme voimme auttaa siivoojaa onnistumaan omassa työssään. Tämä on tärkeä ajatus elämässä ylipäätään. Mielestäni toisten työtä pitää arvostaa ja kunnioittaa aina ja kaikkialla, Arokari sanoo.

Lisää vastuunkantoa ja osallisuutta

Ilkivaltaa esiintyy kouluissa edelleen, mutta avoin keskustelu ja vastuunkanto ovat Arokarin mukaan lisääntyneet.

– Viikkotiedotteessa kaikille talossa työskenteleville kerrotaan, jos koulussa on ollut ilkivaltaa tai sotkettu, jotta asiasta voidaan puhua luokissa. Kuukausitiedotteessa huoltajille on myös mahdollista pyytää, että näistä asioista keskustellaan tarvittaessa myös kotona. Jos ilkivallan tekijä saadaan kiinni, hän siivoaa omat sotkunsa. Kodeilla on tärkeä kasvatustehtävä – jokaisen on opeteltava kantamaan vastuuta omasta tekemisestä. Silloin oppii arvostamaan myös siivoojan työtä, Arokari toteaa.

Arokari ja Viitanen kehittävät arjen toimintatapoja myös haastattelun aikana – sitä, miten siivous voitaisiin nivoa vielä paremmin osaksi arjen kasvatusta.

– Voisimme tuoda teille puhtaat siivouspyyhkeet luokkiin, ja lapset voivat jättää likaiset toiseen koriin, josta me otamme ne pestäviksi. Näin teillä olisi jatkuvasti puhtaat välineet käytössä ja nuoret oppivat siivoamaan omat jälkensä esimerkiksi kuvataiteen tunnin jälkeen, Viitanen ehdottaa.

Arokari innostuu ja jatkaa ideointia:
– Myös oppilaskuntaa voisi osallistaa nykyistä enemmän. Siivouskävelyllä voisi olla mukana joku oppilaskunnan jäsenistä, ja he voisivat tuoda esiin myös omia havaintojaan ja ehdotuksiaan. Se voisi vahvistaa nuorten vastuunkantoa ja osallisuutta.

Ryhmäkuvassa Paloheinän ala-asteen koulun rehtori Satu Arokari (vas.), RTK Palveluiden palveluesihenkilö Sorel Siidirätsep (2. vas.), palvelupäällikkö Ella Viitanen (2. oik.) ja kohdevastaava Ali Al-Haidari (oik.).

Tervetullut toimintamalli

Kouluympäristössä on puhtaanapidon kannalta omat haasteensa. Arokari mainitsee esimerkkeinä sisäilmaan liittyvät ongelmat sekä yhä kasvavan tavaran määrän opetustiloissa.

– Luokkahuoneet ovat sen kokoisia kuin ovat, ja oppilasmäärät luokissa ovat isoja. Oppimateriaalit ja kiinteät kalusteet vievät myös paljon tilaa. Ja me opettajat olemme oikein hyviä hilloamaan turhaa tavaraa ja omia pyhäinjäännöksiämme koulun tiloihin, Arokari myöntää ja näyttää, miten on jo aloittanut tyhjentämään omaa huonettaan.

Arokari pitää siivouskävelyä ehdottomasti tervetulleena toimintamallina.
– Mitä enemmän tätä teemme, sitä vähemmän meillä jatkossa on korjattavia asioita ja kävelyiden tarve vähenee. Ehkä jossain vaiheessa riittää, että kysymme toisiltamme, miten meillä menee, Arokari toivoo.

------------------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 4/2025. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

  1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
  2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
  3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​

 

Puhtausala ry