Suunnittelun avulla siivouksellisuutta – ylläpitokustannukset kulkevat rakennuksen mukana kymmeniä vuosia

Suunnitteluvaiheessa huomioitu siivouksellisuus antaa varmuutta ylläpitokustannusten hallittavuudelle. Rakennuksen käyttöikä pitenee ja perussiivouksen tarvetta saadaan siirrettyä harvemmalle aikavälille. Siivouskustannuksiin vaikuttaa suoraan ajankäyttö: hankalasti siivottava tila vie enemmän aikaa. Säännöllisellä siivouksella edistetään myös hyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Hyvä siivottavuus edistää siivouskustannusten hallittavuutta ja ennustettavuutta: palveluprosessia voidaan kehittää toivotulla tavalla.

Ohjeet yksiin kansiin

Helsingin kaupungin puhtauspalveluasiantuntija Erja Hammarén vahvistaa, että hyvin suunnitellussa tilassa puhdasta jälkeä syntyy helpommin. Ylläpitosiivouksessa siivouskoneiden käyttäminen on helpompaa, ja perussiivouksen tarvetta voidaan koneiden käytön myötä siirtää harvemmalle aikavälille. Hammarén vastaa Helsingin koulujen ja oppilaitosten siivouspalveluista.

 – Lähdin kirjoittamaan manuaalia sen tueksi, mitä pitää ottaa huomioon, kun uusia tiloja suunnitellaan. Tilapalveluiden sekä ulkopuolisilta arkkitehdeilta tuli paljon kysymyksiä, ja kysymysten myötä lyhyet ohjeet jalostuivat oppaaksi, joka julkaistiin viime vuoden loppupuolella.

Hammarén kertoo, että oppaan sisältöä ohjaa toimialan toimintamallit sekä arkkitehtien kysymykset siivoukseen liittyvistä asioista, joihin hän halusi antaa vastaukset ja helpottaa samalla kaikkien työtä, tukena tietysti Rakennustiedon RT-kortit. Manuaalista löytyy nyt keskeiset asiat yksistä kansista.

 – Olen itsekin opetellut paljon asioita, sillä olen aiemmin ollut palvelua tuottavassa organisaatiossa ja käsitellyt asioita eri tavoin. Asiantuntijatyössä kaupungin palveluksessa näkökulma on hieman muuttunut. 

Materiaalit ja värit suurennuslasin alle

Hammarén kertoo, että siivouksessa tarvittavan henkilöstön, laitteiden ja välineiden määrä vaihtelee rakennuksen tyypin ja käytön sekä palveluntuottajan resurssisuunnitelman ja mitoituksen mukaan.

 – Tilan käyttötarkoitus, likaisuus sekä lattia- ja muut pintamateriaalit vaikuttavat mitoitukseen ja työnsuunnitteluun sekä siihen, kuinka monta siivoojaa rakennuksessa on ja millaisilla siivousmenetelmillä rakennusta siivotaan.

 Hammarén mainitsee myös, että esimerkiksi kalusteiden materiaalit ja värimaailma vaikuttavat hyvinkin paljon siivottavuuteen. Esimerkiksi mustassa mattapinnassa näkyy sormenjäljet helposti.

 – Tekstiilikalusteet ovat lisääntyneet, vaaleaa ja kirkkaan väristä pintaa on nykyään paljon. Hempeät pastellisävyt ovat myös haasteellisia. Myös murretut värit tuovat omat haasteensa. Toisinaan törmää siihen, ettei kalusteisiin ole kunnollisia hoito- ja puhdistusohjeita. Haluaisinkin heittää myös kalustustoimittajille haasteen, että aine- ja välinevalmistajien kanssa olisi syytä tehdä yhteistyötä.

Suomen ilmasto rajoittaa

Ahtaus ja raskaat kalusteet tuovat omat haasteensa. Lisäksi yksi yleinen ongelma kouluympäristössä on tilan puute, minkä vuoksi tasoilla ja hyllyillä ja kaappien päällä voi olla tavaraa ja siivoaminen hankaloituu.

 – Raskas tuoli on hankalampi siirtää kuin kevyt tuoli. Ahtaasti kalustetun luokan siivoaminen on hitaampaa kuin väljästi sisustetun. Tilan puutetta voi helpottaa suunnittelemalla kaikille välineille omat paikkansa.

Hammarén mainitsee, että uudet lattiamateriaalit ovat usein sellaisia, että ne vaativat koneellisia menetelmiä. Koneita ja laitteita on helpompi käyttää väljästi sisustetussa tilassa.

 – Myös lattiamateriaalin värillä on vaikutusta siivouksen kustannuksiin, 

Hammarén lisää, että arkkitehti haluaa yleensä oman kädenjälkensä työhönsä, mikä on ymmärrettävää. Mutta:

 – Suomessa ei ilmaston vuoksi esimerkiksi sisalmatto sovellu kouluympäristöön. Nyt olemme määritelleet yhdessä toimialan tilapalveluiden ja kaupunkiympäristön kanssa, mitä lattiamateriaaleja käytetään. 

Opetussuunnitelma edellä

Hammarén huomasi myös, että pedagoginen puoli pitää huomioida.

 – Kun kävin toimialan tilapalveluiden ihmisten kanssa läpi, niin huomasin, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen tavoitteet pitää ottaa myös huomioon. Näin varmistetaan, että myös siivoukseen liittyvät asiat huomioidaan paremmin.

 Pedagogisten tavoitteiden kautta syntyy ydin kouluympäristön turvallisuudelle ja viihtyvyydelle.

 – Suunnittelua tehdään tietysti opetussuunnitelma edellä. Siivouksellisuuden huomioiminen tukee kuitenkin oppimista. Siisti ja viihtyisä oppimisympäristö, missä on puhdas sisäilma, edistää pedagogisten tavoitteiden saavuttamista.

Siivottavuuteen vaikuttaa myös tilojen monialainen käyttö. Päiväsaikaan tila toimii kouluna ja illalla nuoriso- tai liikunta­­tilana tai tiloja vuokrataan kaupunkilaisille.

 – Silloin pitää pohtia, miten tilat siivotaan eri käyttäjien jälkeen.

Millainen on Erja Hammarénin unelmien kouluympäristö? 

 – Unelmien tilassa olisi otettu huomioon tilankäyttö siten, että koneella pääsee helposti tekemään siivoustyötä ja siivous sujuu vaivattomasti sekä materiaaleista on selkeät ohjeet. 

 Hammarénin toinen unelma suunnittelun suhteen on yhteistyössä syntynyt kompromissi.

 – Päämääränä on tietysti se, että kaikki ovat lopputulokseen tyytyväisiä. Siivouksellisuuden huomioiminen on kaupungille myös kustannuskysymys.

Hammarén on tyytyväinen julkaistuun oppaaseen ja mainitsee, että tekemistä kuitenkin vielä riittää.

 – Olemme saaneet asioita hyvin eteenpäin. Teemme vielä muutamia linjauksia tänä vuonna annostelijoiden, käsipyyhkeiden ja desing-mattopalveluiden osalta.

Visuaalisuuden voimalla

Pirkanmaan Voimia Oy:llä on vastuu Tampereen kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden järjestämisestä kaupungin eri toimitiloihin. Tuotepäällikkö Elina Ahtiala-Huotari on tuottanut materiaalia ohjenuoraksi kaupungin rakennusten ja tilojen suunnitteluun, jotta toimitiloja voidaan suunnitella puhtauspalveluiden tuottamisen kannalta toimiviksi ja käytännöllisiksi. 

Ahtiala-Huotari vastaa puhtauspalveluista ateriapalveluista vastaavan kollegansa kanssa.

Hän on halunnut nostaa rakennusten omistajan sekä suunnittelusta vastuussa olevien tietoisuuteen epäkohtia, joita rakentamisen osalta on tullut esiin siivouksen ja siivottavuuden näkökulmasta.

– Saimme kommentoida tilapalveluiden laatimia rakentamiseen liittyviä ohjeistuksia, mutta mielestäni niistä jäi hieman laimea vaikutelma. Sen vuoksi ryhdyin itse aktiivisesti ottamaan kantaa epäkohtiin, joita rakennusten suunnittelussa on tullut esiin. Pinnat, rakenteet, kiinteät kalusteet sekä irtokalusteet vaikuttavat siivoukseen ja siivottavuuteen.

Lisäksi Ahtiala-Huotari laati kuvakollaasin epäkohdista.

– Tarkoituksen ei ole vain nostaa virheitä esiin, mutta kuvat kertovat konkreettisesti ongelmakohdasta. Kuva myös jättää helpommin muistijäljen.

Siivoustila ei ole varasto

Kuvia kollaasiin kertyi muun muassa eteistiloista, siivoustiloista, kynnyksistä, matoista ja naulakoista.

– Välinepidikkeet on hyvä suunnitella ja asenneta kaikkiin niihin tiloihin, joissa siivousvälineitä esimerkiksi lattiakuivainta, käytetään. Toimipaikan hygieniatuotteille, wc- ja käsipapereille, saippuoille ja kangaspyyherullille on hyvä suunnitella erillinen varastotila.

Siivoustila ei ole siis varasto, sitä käytetään vain tuotteiden välivarastoinnissa.

– Tiloissa olisi hyvä olla mahdollisimman vähän kynnyksiä tai malliltaan sellaisia, että niiden yli saa helposti kuljetettuja ruoka- ja siivousvaunuja ja yhdistelmäkoneita.

Tuulikaapissa kumiritilämattoa voi laittaa vain tarpeelliselle alueelle, ei koko sisäänkäynnin lattiapinnoille.  

– Maton on hyvä olla helposti nostettavissa, jotta lattian alapinnat voidaan puhdistaa. Maton liikuteltavuuteen vaikuttaa myös sen paksuus, joten tarvittaessa voidaan käyttää ohuempaa mattoa.

Naulakoiden kenkätelineiden alapinnan on hyvä olla mallia, joka on helposti puhdistettavissa.

– Kalusteissa ei kannata olla kiinteää ritilää, sokkelia tai jalkoja, jotka hankaloittavat pintojen siivousta. Kenkätelineen lika saa laskeutua hyllylle tai suoraan lattialle. Suunnittelussa kannattaa arvioida lattiamateriaalin soveltuvuus kyseiseen tilaan erityisesti silloin, jos lattia likaantuu normaalia helpommin. Esimerkiksi tekstiilimatto kuvaamataidon luokassa ei ole hyvä ratkaisu.

Pöly siirtyy sisäilmaan

Tampereella rakennetaan tällä hetkellä paljon.

– On ollut hieno huomata, että olemme pystyneet kehittämään asioita.

Näillä kehittämistoimilla on tavoitteena vaikuttaa siivottavuuden kautta sisäilman laatuun ja lisäksi myös puhtauspalveluiden ylläpitokustannuksiin.

– Yksi tärkeä päämäärä on välttää erikoisia ratkaisuja, jotka lisäävät ylläpitosiivouksen kustannuksia. Korkealla riippuvat valaisimet ja hankalasti puhdistettavat pinnat vaikeuttavat siivoamista.  Ikkunan pinnalle asennetut säleverhot keräävät myös pölyä. Pyritään välttämään sellaisia pintoja, joita on vaikea puhdistaa tai joille kertyy pölyä – joka siirtyy sisäilmaan.

Roboteille automatiikkaa

Myös Ahtiala-Huotari painottaa rakennuksen ylläpitokustannuksia.

– Rakentaminen on iso hankinta yhdellä kertaa, mutta ylläpitokustannukset kulkevat rakennuksen mukana monta kymmentä vuotta.

Ahtiala-Huotari on huomannut, että rakennusten elinkaarikustannuksissa huomioidaan ylläpitokustannukset yleensä vain palvelun tuottamisen näkökulmasta.

– Olisi hyvä, jos joku taho selvittäisi ja ottaisi vastuun siitä, minkä suuruisia ylläpitokustannuksia muodostuu hankalasta puhdistettavista pinnoista. Kokonaisuus on sirpaleinen, usein rakennuksen omistaja ei vastaa ylläpidon kustannuksista vaan vuokralainen.

Ahtiala-Huotari on huomannut, että robotit ovat kehittyneet huimasti muutaman viime vuoden aikana. Myös robottien käyttö tulisi huomioida rakennusten suunnittelussa jo nyt.

– Robotit ovat tulleet pienemmiksi ja älykkäimmiksi. Kunpa hinnat vielä tulisivat maltillisimmiksi.

Nykyaikaisen robotin pitää pystyä liikkumaan esimerkiksi kerroksesta toiseen.

– Kiinteistön automatiikan pitää tukea esimerkiksi sitä, että robotti voi liikkua itsenäisesti hissillä tai ovet aukeavat robotin kulkiessa.

Lähteenä on käytetty myös Katja Piiparisen YAMK:n opinnäytetyötä Siivottavuus osana rakennussuunnitteluprosessia.