Viihtyisä ja avoin Oodi kutsuu kävijöitä

Helsingin kaupungin keskustakirjasto Oodi on ollut yleisölle avoinna nyt nelisen vuotta. Arkkitehtitoimisto ALA:n suunnitteleman näyttävän rakennuksen pääperiaatteena on olla kaikille avoin, turvallinen ja maksuton kaupunkitila, joka tukee yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja: sananvapautta, sivistystä, tasa-arvoa ja avoimuutta. Keskeinen sijainti Helsingin päärautatieaseman läheisyydessä eduskuntataloa vastapäätä on tehnyt kirjastosta helsinkiläisille ja kauempaakin tuleville luontevan kohtaamispaikan.

– Meillä vierailee päivittäin 7000–8000 ihmistä, Oodin palveluvastaava Tia Jokinen kertoo.

Kiinteistön merkitys ja suuret kävijämäärät tuovat omat haasteensa siivoukselle.
– Olemme kansallisesti ja kansainvälisesti niin näkyvä toimija, että pienetkin epäkohdat nousevat helposti medioissa julkisuuteen. Yleisön kiinnostus tiloja kohtaan on suurta, Jokinen kertoo.

Siisteys on erittäin keskeinen osa asiakaskokemusta. Siksi on tärkeää, että yleisötilat ovat aina puhtaat ja viihtyisät. 

Tämän vuoden vaihteesta alkaen Oodin puhtauspalveluista on huolehtinut Helsingissä ja Uudellamaalla toimiva LTQ-Partners Oy, jonka muu asiakaskunta koostuu pääosin toimisto-, teollisuus- ja porraskohteista.

– Osallistuimme kilpailutukseen, koska hinta ei ollut ainoa valintakriteeri, vaan tarjouspyynnössä esitettiin muun muassa vastuullisuuteen liittyviä tekijöitä, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Kukkonen LTQ-Partnersilta.

– Olemme pk-yritys ja kehitämme jatkuvasti tapoja erottautua suuremmista kilpailijoistamme. Tällä tarjouskierroksella totesimme, että monet toimintapolitiikkaamme osatekijät käyvät yksiin Oodin periaatteiden ja käytäntöjen kanssa.

Tarkistuksia, ylläpitoa ja määräaikaistöitä

Kirjaston aukioloaikana siivoojaa tarvitaan aina paikalla välisiivouksia ja yllättäviä tilanteita varten.

– Tilojen on oltava koko ajan tasaisen siistit, sillä tason laskusta seuraa helposti lumipalloefekti. Epäsiisteys vetää puoleensa epäsiisteyttä, ja esimerkiksi graffitit poistetaan mahdollisimman nopeasti myös sen vuoksi, Kukkonen kuvailee.

Asiakastilojen ylläpito- ja määräaikaissiivoukset tehdään kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella kilpailutuksessa määritellyn puhtaustason mukaisesti.

– Olemme suunnitelleet ylläpito- ja määräaikaistöille sovittua puhtaustasoluokitusta vastaavat palvelukuvaukset ja siivousrytmityksen yhteistyössä Tia Jokisen kanssa, kertoo palveluesimies Luule Mihailova LTQ-Partnersilta.

Hän painottaa, että tehokkaan ylläpitosiivouksen lisäksi tarvitaan määräaikaistöiden ennakkosuunnitelma, niin kutsuttu vuosikello, jonka avulla tasaista laatua ylläpidetään.

– Arkisin kello 21–24 välillä Oodissa työskentelee iltasiivoustiimi, jossa kaikille sen jäsenille on jaettu omat vastuualueet. Siivoustyönohjaaja on mukana aina siihen asti, kunnes tilat ovat valmiit. Viikonloppuja varten on oma siivoustiiminsä. Laadun omavalvontaa teemme siivoustyönohjaajan kanssa jatkuvasti, ja puhtaustasoluokituksen mukaisen tason toteutumista arvioimme kuukausittain tehtävillä laatukierroksilla yhdessä asiakkaan kanssa, Mihailova selvittää.

Yleisötilat kolmessa kerroksessa

Kirjastossa on yleisötiloja noin 11 000 neliömetriä ja sen lisäksi henkilökunnan käytössä olevia varasto-, toimisto- ja sosiaalitiloja. Tilat jakautuvat kolmeen eri kerrokseen.

Katutason avarassa aulassa on yleisö- ja tapahtumatiloja, kirjastopalveluja sekä vilkas ravintola, jonka runsas noutopöytä houkuttelee niin Oodin asiakkaita kuin lähistöllä olevien työpaikkojen henkilöstöä lounaalle. Aulaan on useita sisäänkäyntejä, mikä korostaa tilan avoimuutta ja helppoa lähestyttävyyttä. Rakennuksen edustalla oleva kansalaistori tapahtumineen madaltaa edelleen rajaa ulko- ja sisätilojen välillä. Siivouksen näkökulmasta se tarkoittaa ulkoa kantautuvan lian ja katupölyn hallintaa.

– Sisäänkäyntien edessä on tehokkaasti kosteutta keräävät vaihtomatot, mutta kevään ja syksyn rospuuttokeleillä siivousta joutuu jonkin verran lisäämään, Mihailova kertoo.

Toisessa kerroksessa on erilaisia työskentelyn ja oppimisen tiloja, kuten studioita, pelihuoneita, työ- ja kokoushuoneita, kaupunkiverstas sekä työpaja- ja vuorovaikutustiloja. Kolmas kerros puolestaan on rentoutumisen ja rauhoittamisen paikka. Siellä ovat kirjat, lukukeitaat, lastennurkkaus, kahvila ja kansalaisparveke.

Kaikki yleisötilojen lattiat pestään moppauksen jälkeen päivittäin päältä ajettavalla yhdistelmäkoneella. Myös kolmannessa kerroksessa, jossa lattia on tammea.

– Puulattia pestään mahdollisimman vähällä vedellä, Mihailova toteaa ja kertoo, että vedenkäytön lisäksi lattiarakenteiden painorajoitukset on täytynyt ottaa siivousmenetelmien suunnittelussa huomioon. Oodin ylläpitosiivouksessa ei ole hänen mukaansa mitään erityistä, mutta kysyttäessä hän kertoo joitakin määräaikaissiivouksiin liittyviä haasteita.

– Kolmannen kerroksen toisessa päädyssä on vino lattiaosuus, jossa vesi valuu peruspesua tehtäessä sinne, minne päin lattia viettää. Ulottuvuuskorkeuden yläpuolella on paljon pintoja, joiden puhdistuksessa tarvitaan tikkaita.

Modernien julkisten rakennusten tapaan myös Oodissa on paljon lasipintoja. Ikkunoiden pesut on rytmitetty Mihailovan mukaan vuosikelloon siten, että likaantuvammat puhdistetaan muita useammin. Yleisötiloille tyypilliset asiat, jotka ovat haasteellisia siivoojien näkökulmasta, nousevat täälläkin esiin.

­– Oodin elokuvateatteriin ei saa viedä ruokaa, mutta käytännössä ohjeistus ei toimi, vaan siellä napostellaan paljon ja se on otettava siivouksessa huomioon. Myöskään jätteiden lajittelu ei toimi tarkoitetulla tavalla, vaikka roskiksia on varattu erilaisille jakeille.

Tavoitteena kaikille turvallinen julkinen tila

Turvallisuus on otettu Oodissa huomioon monelta eri kannalta. Tavanomaisten sisäilman puhtauteen, lämmön säätöön, pintojen liukkauteen ja paloturvallisuuteen liittyvien tekijöiden lisäksi täällä on oleellista kaikkien julkista tilaa käyttävien ihmisten turvallisuudentunne.

– Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita, jotka on tehty yhdessä kirjaston asiakkaiden kanssa. Myös henkilökunnalla on omat turvallisemman tilan periaatteet. Kaikkien Oodissa työskentelevien on sitouduttava niihin. Se tarkoittaa muun muassa kunnioittavaa ja kohteliasta käytöstä sekä ymmärrystä muiden tekemää työtä kohtaan, Jokinen kertoo.

– Turvallisemman tilan periaatteet sopivat hyvin yhteen LTQ-Partnersin yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa, Kukkonen sanoo ja ryhtyy puhumaan innokkaasti laajemminkin tilavastuullisuudesta.

– Olemme ISO 14001 -sertifioitu ja otamme ympäristön huomioon kaikessa toiminnassamme. Toimimme asiakkaamme ympäristökumppanina ja yhtenä esimerkkinä tästä tarjoamme hiilijalanjälkilaskennan kohteessa tuottamastamme siivouspalvelusta.

Arjen käytännöissä turvallisuus konkretisoituu esimerkiksi kolmannen kerroksen lastenmaailmassa, jonka siisteyttä pidetään jatkuvasti silmällä lattioilla konttaavien taaperoiden suojelun vuoksi. Toinen erityistarkkailun kohde ovat Oodin wc-tilat, jotka ovat päivän mittaan kovalla käytöllä. Siellä uhkana ovat erilaiset lieveilmiöt, kuten päihteiden käyttö ja ilkivalta.

– Unisex-vessat eivät ole kaikkien mieleen, mutta erillisiä naisten ja miesten vessoja meille ei ole tulossa. Unisex-vessat edistävät yhdenvertaisuutta ja suojelevat tiettyjä käyttäjiä. Muun muassa lasten ei tarvitse koskaan mennä asioimaan sinne yksin, vaan mukaan voi mennä kumpi vanhemmista tahansa, Jokinen selostaa.

Wc-tilojen välisiivous tehdään kuudesta kahdeksan kertaan päivässä ja kunnollinen siivous joka ilta.

– Huumeneulojen varalta meillä on erityisohjeet jätteiden käsittelyyn ja suojaimiin. Siellä käytetään aina viiltosuojahanskoja, Kukkonen valaisee siivoojien työturvallisuutta.

Viestintä ja vuorovaikutus on osa palvelukokemusta

Onnistunut tiedon kulku ja luonteva vuoropuhelu eri ammattiryhmien kesken ovat osa tilaturvallisuutta ja palvelukokemusta.

– Kaikkien täällä työskentelevien puhelimiin on ladattu järjestelmä, johon raportoidaan turvallisuuteen liittyviä havaintoja. Meille on tärkeää, että vartijat reagoivat nopeasti asiakkailtamme ja kumppaneiltamme tulevaan palautteeseen ja havaintoihin. Kirjaston henkilökunta ja vartijat ovat siivoojien lähimpiä yhteistyöhenkilöitä turvallisuusasioissa, Jokinen selvittää.

Oodissa järjestetään viikoittain keskimäärin kaksikymmentä yleisötapahtumaa, jotka lisäävät viestinnän ja vuorovaikutuksen tarvetta eri ammattiryhmien välillä.

– Saamme kerran viikossa listan tulevan viikon tapahtumista. Sen perusteella suunnittelemme välisiivoukset, mutta yllättäviä tapahtumia ja tilanteita saattaa silti tulla, Mihailova kertoo. Hänen työnjohtoalueellaan Oodi on ainoa julkinen tila.

– Tuhansien kävijöiden kohteessa työnjohtajaa tarvitaan selvästi enemmän kuin muualla. Minulle se aiheutti alkuun hämmennystä, mutta nyt nautin uuden kohteen haasteista ja vaihtelevasta työstä.

---------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2023. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi
2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​