Turun linna on visainen, mutta mahtava työpaikka

Ylläpito- ja määräaikaissiivouksia varten on laadittu päiväkohtainen ohjelma, joka joustaa kulloinkin vaihtuvien tilanteiden mukaan. Siivoojat ovat paikalla maanantaista perjantaihin osittain linnan aukioloaikoina ja viikonloppuina osa-aikaisesti.

– Siivoojan on oltava rauhallinen, kun työtä tehdään asiakkaiden ja arvokkaiden esineiden keskellä, painottaa palveluesihenkilö Piia Savunen Palmiasta.

– Ohjeita tulee noudattaa, eikä kaikkea likaa saa siivota pois, vaan hämähäkinseitit saavat näkyä.

Linnan käyttö edellyttää edustavuutta. Suurista kävijämääristä johtuen likakuorma on suuri, mutta pintamateriaaleista, rakenteista ja pääsymahdollisuuksista johtuen siivouksessa voidaan käyttää vain kuivia ja nihkeitä työmenetelmiä. Ylläpitosiivouksessa ei voi käyttää koneita imuria lukuun ottamatta.

Turvallisuus ennen muuta

Linnan tilat voivat olla turvallisuusriski sekä vierailijoille että työntekijöille. Vaaran paikkoja ovat epätasaiset lattiat, pimeät ja ahtaat käytävät sekä jyrkät portaat, joiden askelmat ovat vielä eri korkeuksilla.

– Täällä saa todella katsoa, mihin astuu, Savunen huokaa.

Turvallisuudesta huolehditaan eri ammattiryhmien yhteistyöllä. Museovalvojien tehtävänä on ohjata, opastaa ja valvoa, että tilat ja esineet ovat aina kunnossa ja ihmiset turvassa, kertoo palveluesihenkilö Jari Marjasto, joka vastaa linnan turvallisuudesta ja asiakaspalvelusta.

Savunen on johtanut linnan puhtaanapitoa viimeiset kolme vuotta. Sinä aikana siivoojille on tapahtunut yksi, kaatumisesta johtunut lievä tapaturma. Työtapaturmia torjutaan tekemällä työsuojeluvaltuutetun kanssa vaarojen arviointi kolmen vuoden välein ja aina silloin, kun tiloihin tulee jotakin uutta.

Rasittavia siirtymiä ja läkähdyttävää kuumuutta

Linnassa on siivouskeskus ja kerroksissa pienempiä siivouskomeroita, mutta Savusen mukaan huoltotiloja saisi olla enemmän. Portaikkojen takia siivousvaunuja ei voi käyttää muualla kuin sisääntuloaulassa. Siivoojilla on käytössä vyölaukut, joissa tarvikkeet kulkevat mukana, mutta askelia kertyy silti työpäivän aikana paljon.

– Olemme laskeneet, että linnan kertaalleen kiertämällä kertyy 600 porrasaskelmaa, mutta siivoojalle niitä tulee työpäivän aikana huomattavasi enemmän. Työntekijöiden on oltava täällä todella hyvässä kunnossa, Savunen toteaa.

Linnan paksut kiviseinät tuovat työhön omat haasteensa.

– Ne varaavat tehokkaasti lämpöä, joten kesäisin täällä voi olla läkähdyttävän kuuma siivota. Tilannetta koetetaan helpottaa sopivalla tauotuksella ja riittävällä nesteen nauttimisella. Talvisin jotkut tilat voivat puolestaan olla turhankin kylmiä. Haasteista huolimatta Palmian siivoojat ovat viihtyneet ja työskennelleet linnassa koko sopimuskauden ajan.

Säilytettävänä linnan miljöö ja henki

Tavoitteena on vaalia arkkitehti Erik Bryggmanin ja sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin suunnittelemaa miljöötä, jonka he loivat vuodesta 1946 lähtien sodassa pahoin vaurioituneeseen linnaan.

– Linnan pääarkkitehti suunnittelee kaikki sisä- ja ulkotiloihin tehtävät korjaukset, kertoo kiinteistöpäällikkö Petri Nurmio Senaatti-kiinteistöistä.

Linnassa on tiloja ja pintoja eri aikakausilta: kaikki ei ole museaalista, on myös uusia tiloja. Vesi-, ilmastointi- ja sähkötyöt on tehty 1980- ja 1990-luvulla. Silloin juhlakerroksiin asennettiin myös hissi, joka on helpottanut keittiön työtä ja asiakkaiden esteetöntä pääsyä sinne. Wc-tilat ovat täysin modernit ja ne uusitaan säännöllisesti.

Onnistunut lankkulattian puhdistus

Kuningattaren salin lankkulattian hiljattain tehty peruspuhdistus on esimerkki siitä, miten miljöön henkeä vaalitaan siivouksen avulla.

– Lähdimme pari vuotta sitten suunnittelemaan peruspuhdistusta, sillä lattia oli pahoin pinttynyt ja siinä oli paljon punaviinitahroja, Savunen kertoo.

Haasteena oli, että tilassa ei voi käyttää juuri lainkaan vettä. Culturellin asiantuntija teki ensin koepuhdistukset, jonka jälkeen Palmia suunnitteli menetelmälle käytännön toteutuksen. Pinta puhdistettiin epätasaisten lattioiden puhdistukseen kehitetyllä epäkeskolla Ekscentr -siivouskoneella, jonka kulmikas muoto ja painavuus olivat puhdistuksessa eduksi.

Koneeseen kiinnitettiin nihkeä, Jontek Profi -liuokseen kostutettu mikrokuitulaikka, jota vaihdettiin tarpeeksi usein: yhden salin puhdistukseen kului 20 laikkaa. Viikon kuivumisajan jälkeen samalla menetelmällä pinnalle levitettiin suojaksi pellavaöljysuopa.

Lopputulos on saanut asiakkaalta paljon kiitosta.

– En ole koskaan nähnyt lattiaa näin puhtaana, vaikka olen sentään ollut täällä töissä jo 43 vuotta, Marjasto nauraa.

Turun linna lukuina

Turun linnassa on tilaa yhteensä 18 000 neliömetriä ja 66 000 kuutiometriä. Siihen sisältyy museon näyttelytiloja, juhlatiloja, kirkko, portaikkoja, käytäviä, auloja, huoltotiloja sekä henkilökunnan työ- ja sosiaalitiloja.

Linnassa käy normaalivuosina noin 140 000 vierailijaa. Korona-aikana ovet on jouduttu pitämään välillä kiinni, mutta viime kesänä kotimaan matkailun suosio näkyi linnassa kävijämäärien kasvuna.

Juhlatilat ovat valtion ja Turun kaupungin virallisia edustustiloja, joita myös ulkopuoliset voivat vuokrata. Juhlatiloissa järjestetään joka vuosi noin 120 tilaisuutta, joiden puitteissa salit ovat käytössä keskimäärin 250 päivää/vuosi.

Turun linnan omistaa valtio, käytännössä Senaatti-kiinteistöt. Rakennusta huolletaan ja korjataan vuosittain lähes miljoonan euron budjetilla.

Museovirasto on linnassa Senaatti-kiinteistöjen ja Turun kaupunki museoviraston vuokralainen. Turun kaupungin tilapalvelukeskus kilpailuttaa puhtauspalvelusopimukset viiden vuoden välein. Tällä hetkellä linnan siivouksesta vastaa Palmia.