Kansallismuseossa siivotaan modernisti ja joustavasti

Kansallismuseossa rakennuksen ikä saa näkyä. 

– Museo itsessään on jo museoesine, sanoo Kansallismuseon intendentti Liisa Lohtander Suomen kansallismuseosta. Helsingin keskustassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1916.  Ulkopuolelta Kansallismuseo muistuttaa keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja, sisäosat ovat tyyliltään pääasiassa jugendia. 

Kansallismuseon tilojen puhtaanapidosta huolehtii tällä hetkellä ISS Palvelut. 

– Vielä jokin aika sitten meillä oli myös oma siivooja, joka vastasi osaltaan näyttelytilojen siivouksesta, mutta nykyään ostamme erilaisia palveluja entistä enemmän, Lohtander kertoo.

– Vaikka museon tiloissa työskentelevät ihmiset ovat eri organisaatioiden palkkalistoilla, yhteinen työpaikka -ideologia sitoo meitä kaikkia yhteen.

"Museosiivouksessa siivous sopeutuu toimimaan kohteen vaatimalla tavalla."

Lohtander vastaa Kansallismuseon päivittäisestä toiminnasta, myös puhtaanapidon osalta. Hän antaa kiitosta ISS:n palvelun mukautumiskyvystä ja ystävällisyydestä. 

– Toiminta tiloissamme elää koko ajan, tulee erilaisia tapahtumia ja kuvauksia, joskus lyhyelläkin varoitusajalla. Siksi palvelun joustavuus on tiloissamme ensiarvoisen tärkeää, Lohtander kertoo.

Lohtander on erityisen tyytyväinen siitä, että museotoiminnan kokonaisuus kiinnostaa palveluliikettä. Käytännössä tieto Kansallismuseon erilaisista tapahtumista kulkee siten, että valvomo toimittaa niistä viikkolistat siivoojille ja Lohtander käy yhteistä kalenteria viikoittain läpi yhdessä palveluliikkeen edustajien kanssa.

Tarkka työnjako eri toimijoiden välillä 

Museon näyttelytilojen puhtaudesta huolehtii melkoinen joukko ihmisiä. Lohtander kertoo, että vanhassa talossa esimerkiksi tahrojen poisto voi olla hyvinkin tarkkaa puuhaa. 

– Usein museomestarit ja konservaattorit ovat mukana puhdistamassa niitä.

Siivoojien lisäksi konservaattoreilla, museomestareilla ja näyttelyvalvojilla on näyttelytilojen edustuskunnossa pitämisessä omat, tarkkaan määritellyt tehtävänsä.

Siivoojat huolehtivat tilojen ylläpito- ja määräaikaissiivouksesta, eli lattioiden, kaiteiden, vitriinien ulkopintojen, ikkunalautojen ja muiden tasojen, ovien ja kosketuspintojen puhtaanapidosta. Ylläpitosiivouksessa pinnat puhdistetaan ulottuvuuskorkeudelle asti, määräaikaissiivouksissa sitä ylempää. Museomestari puhdistaa taideteosten kehykset ja ne tasot, joilla museoesineet ovat. Konservaattori puolestaan puhdistaa itse taideteokset ja museoesineet tarpeen mukaan.

"Vaikka työympäristö on museaalinen, meidän työmenetelmämme ovat tätä päivää."

Korona-aikana todettiin, että kerran päivässä tapahtuva siivous ei riitä pitämään näyttelytilojen näyttöruutuja ja muita kosketuspintoja puhtaina, joten niiden välisiivoukset sisällytettiin näyttelyvalvojien tehtäviin. Tämä käytäntö on tarkoitus säilyttää myös korona-ajan jälkeen. 

Lisäpalveluja tarpeen mukaan

Kansallismuseon puolelta siivouspalvelusopimuksen suunnittelee kiinteistöpäällikkö, joka vastaa kaikkien Suomen Kansallismuseon museotilojen ylläpidosta. Hänen kauttaan tilataan myös erikseen ostettavat työt. Lisäpalveluja tarvitaan vaihtuvan näyttelyn purkamisen ja uuden näyttelyn käyttöönoton yhteydessä. Kansallismuseossa on kolme perusnäyttelyä ja niiden lisäksi noin kaksi kertaa vuodessa vaihtuvia näyttelyitä. Joskus ison näyttelyn rakentamisen aikana tarvitaan lisäpalveluna työmaasiivousta.

Säännöllisesti tarvittaviin lisäpalveluihin kuuluu myös kerran vuodessa tapahtuva ikkunoiden pesu.

– Ikkunoissa ei ole saranoita, joten ne täytyy irrottaa kokonaan pois paikoiltaan, Lohtander huokaa ja kertoo, että museomestarit ovat aina mukana niiden puhdistamisessa.

Modernit menetelmät museaalisissa tiloissa

– Vaikka työympäristö on museaalinen, meidän työmenetelmämme ovat tätä päivää, painottaa palveluesimies Terhi Hautamäki ISS Palveluista.

Hautamäki kertoo, että yhtiö pyrkii mahdollisimman vähäkemikaaliseen siivoukseen. Hänen vastuualueellaan on kaiken kaikkiaan kymmenen museota.

– Kansallismuseon historiallinen rakennus keskellä Helsinkiä on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin tärkeä. Olen ylpeä ISS:n työstä täällä.

Hautamäki vastaa sopimusten toteutumisesta ja resurssien hankinnasta. Oikeana kätenä hänellä on työntekijöiden perehdytyksestä huolehtiva palveluohjaaja. Palvelun perustana on ISS:n siivouskonsepti ja sen soveltaminen käytäntöön. Tarjousvaiheessa työkohteeseen suunnitellaan optimaaliset välineet, kemikaalit ja koneet sekä niihin perustuva työaika.

Kansallismuseon tiloissa työskentelee kulloisenkin tarpeen mukainen määrä siivoojia ja työ tehdään aamupainotteisesti päivällä. Näyttelytilat siivotaan ennen museon avautumista, sen jälkeen siirrytään toimistoihin, neuvottelutiloihin ja henkilökunnan sosiaalitiloihin.

Erityispiirteet haastavat

Kansallista muistia kantavilla museokohteilla on Hautamäen sydämessä erityinen paikka. Hän arvostaa, että asiakas antaa hyvät ohjeet siitä, mihin siivooja saa koskea ja mihin ei. 

– Pahin skenaario on, että näille mittaamattoman arvokkaille esineille tapahtuisi meidän toimestamme jotakin: en halua ISS:lle siitä aiheutuvaa julkisuutta, hän naurahtaa.

"Erilaisia nopeasti vaihtuvia tilanteita on usein, mutta museon työntekijät ovat mukavia ja siksi asiat sujuvat."

Hautamäki korostaa samalla luottamusta tiimiinsä. 

– Kaikki sujuu hyvin, kun taitavat työntekijämme toimivat ympäristön mukaisesti ja järki päässä.

Siivoja Reelika Koemets on kokenut alan ammattilainen, joka on työskennellyt Kansallismuseossa toukokuusta 2019 lähtien. 

– Säännöt, aikarajat ja kiire saada yleisötilat kuntoon ennen avautumista, hän kertoo työkohteen erityispiirteistä. 

– Erilaisia nopeasti vaihtuvia tilanteita on usein, mutta museon työntekijät ovat mukavia ja siksi asiat sujuvat. Meillä on tapahtumista kaksi listaa, toinen näyttelytiloja ja toinen neuvottelutiloja varten.

Muut museosiivouksen haasteet hän kiteyttää hyvin jäsennellysti valoihin, tiloihin ja pääsemiseen. Näyttelytiloissa ei ole siivousvaloja erikseen, ja yleisövalaistuskin on suhteellisen himmeä.  

– Näyttelyvalot syttyvät tiloihin tietokonejärjestelmän mukaisesti, mutta joskus siivous on tehtävä jo sitä ennen, ja silloin se tehdään melkein pimeässä, Koemets kertoo.

Siivous sopeutuu

Tiloihin liittyvät haasteet tarkoittavat museotilojen siivouksessa tarvittavaa varovaisuutta ja pintamateriaalien moninaisuutta, mikä puolestaan vaikuttaa siivouksessa tarvittavien menetelmien kirjoon. Asiakasmäärät ja vuodenajat muuttavat siivoustarvetta.

– Sisääntuloaulassa lattia likaantuu välillä enemmän, mutta onneksi lika ei kulkeudu näyttelytiloihin asti.

Korona-aikakin on tuonut tilojen hoitoon omat haasteensa. 

– Ehdotin annostelijoiden alle kiireesti vaihtomattoja, kun huomasimme, että käsidesi vahingoittaa lattioita, Hautamäki kertoo. 

Pääsemisen haasteet viittaavat vanhan rakennuksen portaisiin, kynnyksiin ja muihin liikkumista rajoittaviin rakenteisiin: siivousvaunuilla ja koneilla ei pääse joka paikkaan. 

– Onneksi nykyaikaiset laitteet, kuten I-Mop, ovat helposti nostettavia ja kannettavia, Koemets kertoo.

Näyttelytiloissa hän käyttää paljon imuria ja siivouspyyhkeet kulkevat vyölaukussa mukana.

– Museosiivouksessa siivous sopeutuu toimimaan kohteen vaatimalla tavalla.

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 5/2021