Länsi-Uusimaa on Suomi pienoiskoossa

Suomen toiseksi suurimpaan hyvinvointialueeseen kuuluu kymmenen kuntaa, siellä asuu 470 000 asukasta ja palvelujen parissa työskentelee noin 9500 työntekijää. Länsi-Uusimaa onkin kuin Suomi pienoiskoossa – on kaupunkeja, maaseutua, 150 kilometriä rantaviivaa ja lisäksi alue on vahvasti kaksikielinen.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen puhtaanapidosta vastaavalla henkilöstöllä on ollut kädet täynnä töitä, kun Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirrettiin hyvinvointialueen järjestettäväksi 1.1.2023 alkaen.

– Meidän suurin haasteemme on kymmenen kunnan omat tavat ja järjestelmät. Olemme lähteneet rakentamaan kokonaisuutta nollasta, koska meillä ei ole valmiina yhtä sairaanhoitopiiriä pohjana, kertoo Länsi-Uudenmaan puhtaanapidon palvelutuotannon päällikkö Minna Gauffin.

Gauffin kertoo, että muutosta ryhdyttiin toteuttamaan alueella kolmiportaisesti.
— Alkuvuodesta 2023 tavoittelimme turvallista siirtymää ja yksinkertaisesti sitä, että saimme palvelut ja järjestelmät toimimaan. Siirtymävaiheessa kaikki sopimukset siirrettiin pääsääntöisesti hyvinvointialueelle.

Tällä hetkellä eletään palvelujen vakiinnuttamisvaihetta, jossa järkeistetään toimintoja alueellisesti, käydään sopimuksia läpi ja kilpailutetaan niitä uudelleen. Jatkossa alueella siirrytään kehittämisvaiheeseen, jossa tavoitteena on, että puhtauspalveluita tuotetaan jatkossa samalla tavalla kunnasta riippumatta.

Ammattitaitoista työvoimaa kaivataan lisää

Hyvinvointialue tuottaa puhtauspalveluita sekä oman henkilökunnan että ostopalveluiden avulla.
– Meillä on siivottavia kiinteistöjä noin 500. Omassa tuotannossa työskentelee noin 220 henkeä ja ostopalveluja hankimme noin 20 yrityksestä, Gauffin kertoo.

Puhtauspalvelut on jaettu kolmeen alueeseen: eteläiseen, läntiseen ja pohjoiseen.
– Jokaisella alueella työskentelee oma palvelutuotannon palvelupäällikkö ja 4 palveluesihenkilöä, jotka toimivat esihenkilöinä laitoshuoltajille, kertoo palvelutuotannon palvelupäällikkö Katrina Bergman. Toisena palvelupäällikkönä työskentelee Maiju Aaltonen.

Lisäksi alueella työskentelee kaksi puhtauspalvelun asiantuntijaa.
– He tukevat koulutuksissa sekä sopimushallintaan ja kilpailutuksiin liittyvissä asioissa palvelutuotantoa, Bergman lisää. Gauffinilla ja Bergmanilla on käsissään alan yleisin haaste, ammattitaitoisen työvoiman puute. Ratkaisua on haettu yhteistyöllä oppilaitosten kanssa ja kouluttamalla ristiin henkilöstöä esimerkiksi ateriapalveluiden kanssa. Apua on hankittu myös henkilöstövuokrausyrityksistä.

– Hyvä käytännön esimerkki on kesän sijaistukset, jotka eivät enää onnistu entiseen malliin, koska sijaistuksia paljon tehneet koulujen siivoojat eivät kuulu hyvinvointialueen henkilöstöön, Gauffin kertoo esimerkin. Gauffinin mukaan Puhtausalan verkosto on jatkossa hyvinvointialueelle tärkeä, ja tiimin toiveissa on taklata haasteita paremmin yhdessä muiden kanssa.

– Haluamme olla mukana kaikessa uudessa, verkostoitua ja olla hyvien koulutusten äärellä.