Moppi-Marjan muistelot
18.01.2023
Varuskuntien siivouksen uudistaneen ja vastuullisuuden edelläkävijän Marja Hautasen uravalinta kirkastui oppikoulun kotitaloustunnilla, kun opettaja vinkkasi Marjaa harkitsemaan opinahjoksi Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa Viikissä.
– Nuorena tyttönä halusin kuulla opettajan mielipiteen, mihin kannattaisi hakeutua opiskelemaan, kun kotitalous kiinnosti, mutta en halunnut opettajaksi. Hän kertoi, että Helsingin Yliopistoon on tullut uusi aine, kodin teknologia.
Hautanen lähti au pairiksi Englantiin, palattuaan haki Viikkiin ja sai opiskelupaikan.
– Minulle se oli hieno ajanjakso, ja moni kollegani on kulkenut saman polun Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Meitä Viikistä valmistuneita kodin teknologeja ja -taloustieteilijöitä oli monissa puhtausalan johtotehtävissä ja siitä porukasta löytyisi monia minua ansioituneempia haastateltavia tähän alan konkareita koskevaan juttusarjaan.
Eduskuntatalon pannuhuoneen kautta alalle
Hautanen ajatteli, että hänestä tulisi esimerkiksi kotitalousneuvoja, mutta päätyi jo opiskeluaikoinaan puhtausalalle. Ensimmäinen alan työpaikka oli Eduskuntatalon pannuhuoneessa.
– Sain vinkin avoimesta työstä tuttavaltani, ja se sopi myös sijainniltaan minulle hyvin, sillä asuin Töölössä tuolloinkin.
Ennen valmistumistaan hän suoritti työharjoittelun Lindströmillä ja teki myös lopputyön yhteistyössä yrityksen kanssa.
– Se oli laitoksemme ensimmäisiä lajiaan, yrityksen kanssa yhteistyössä tehty gradu.
Hautanen sanoo, että siivousala oli tuohon aikaan murroksessa, ja ammatillisuus oli tulossa vahvasti mukaan. Hautasen siivoustyöt jatkuivat valmistumisen jälkeen Uudenmaan piirirakennustoimistossa.
– Pian valmistumisen jälkeen hain siivouspäällikön sijaiseksi. Olin tutustunut työnjohtajaan ja sitä kautta sain vinkin avoimesta paikasta. Vajaan vuoden päästä tuli taas puolustusministeriössä siivouspäällikön paikka hakuun. Sain tuonkin paikan ja aloitin syksyllä 1981. Tämä työhakemus on ainoa, jonka työurani aikana tein.
”Ollessani elämäni ensimmäistä kertaa esimiehenä äitini ohjeisti minua sanomalla: Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan. Joku voisi ajatella, että onko se siivoustyönjohtajan homma nyt niin paljon, enkä minäkään silloin aivan ymmärtänyt äitini pointtia. Vasta vuosien mittaan ja työelämän kokemusten rikastamana olen oivaltanut, kuinka asian ytimessä hän oli.”
Hautanen sai tuolloin 26-vuotiaana Puolustusministeriössä johdettavakseen yli 700 siivoojaan organisaation.
– Olen nähnyt kaikki Suomen varuskunnat sekä sisältä, ulkoa ja niiden siivouskomerot. Se oli todella mielenkiintoista aikaa.
Mopo ja moppi
Jokaiseen varuskuntaan tehtiin siivoussuunnitelma työntutkimuksen avulla tehtyjen standardien avulla.
– Toteutimme silloin yhdessä isoja projekteja, esimerkiksi kaikkien siivoojien työalueiden mitoittamisen. On todella hienoa, että meillä oli työntutkimuksen avulla aikaansaadut standardit. Niiden avulla laadimme ensin puolustushallinnon tiloille sopivat tilatyypit ja kokonaisaikastandardit. Niitä käyttäen pystyttiin sitten rakentamaan järkevät ja tasapuoliset työalueet.
Hautanen sanoo, että työssä oli tuohon aikaan inhimillinen ote.
– Kiersimme paikallisten työnjohtajien ja siivoussuunnittelija Tuula Koskisen kanssa varuskunnat, ja luottamusmies oli myös aina mukana.
– Sen lisäksi, että suunnittelimme ja mitoitimme 700 siivoojan työt, järkevöitimme varusmiesten työt. Siivous oli tuohon aikaan varusmiehille useasti rangaistus ja vallankäytön väline, ja me lähdimme tätä ajattelutapaa muuttamaan. Ammattisiivoojat ottivat ammatti-ihmisten työt ja varusmiehet tekivät oman osuutensa, asianmukaisilla välineillä. Tämä on ollut työurani kannalta kaikista vaikuttavin projekti, koskihan se tuhansia varusmiehiä vuosien varrella.
Varusmiehille tehtiin myös opetusvideo tuvan siivouksesta.
– Videon nimi oli Mopo ja moppi ja siinä oli Jukka Puotila pääosassa. Halusimme lanseerata ajatuksen, että varusmiehet tekisivät järkevää siivoustyötä, jota tehdään muun muassa terveydellisistä syistä, eikä siivous ole rangaistus.
Yksi muutoksista oli se, että lattioilta poistettiin pölyä niiden vahaamisen sijaan. Ammattisiivoojat puolestaan tekivät oman työnsä esimerkiksi sosiaalitiloissa, missä tärkeä kulma oli hygienia.
– Varuskunnissa oli kiinnitetty huomiota siihen, että keskeyttämisen suurin syy oli hengitysteihin liittyvät ongelmat.
Siivooja näkyviin
Hautanen kertoo, että omassa työssään hänellä on ollut kehittäminen aina vahvasti motivoiva tekijä.
– Siivous oli kokenut valtavan mullistuksen. Siirryttiin muun muassa päiväsiivoukseen eli työt tehtiin silloin päivällä eikä illalla. Kun työtä oli aiemmin tehty urakalla ilta-aikaan, niin muutos oli myös siivoojan näkökulmasta iso, kun työaika muuttui 8-tuntiseksi päivätyöksi.
Se tarkoitti myös sitä, että siivooja sai tulla näkyviin.
Hautanen kertoo vielä ensimmäisestä siivouspäällikköpestistä Uudenmaan piirirakennustoimistossa ja siellä tapahtuneesta isosta muutoksesta.
– Uudenmaan piirirakennustoimistossa kävin kovan taiston, kun ulkoministeriö tuli toimiston piiriin. Aiemmin jokaisella ministeriöllä oli omat siivoojat, mutta nyt rakennushallitus otti tilojen siivouksen hoitoonsa. Olin 25-vuotias ja ulkoministeriön kansliapäällikkönä oli tuohon aikaan Keijo Korhonen. Hän vastusti henkeen ja vereen sitä, että siivoojat alkoivat työskennellä päivisin. Jälkikäteen olen joskus miettinyt, että miten oikein uskalsin ja osasin käydä tällaisen taiston.
Hautasen työurasta kymmenen vuotta vierähti julkisella sektorilla.
– Sitten minua pyydettiin vierailulle Bernerille. Olin kirjoittanut Siivoussektori-lehteen eli nykyiseen Puhtausala-lehteen jutun varuskuntien siivouksen uudistamisesta. Luulen, että sitä kautta sain hieman huomiota ja vierailupyynnön Bernerille. Minulle tarjottiin tuotepäällikön pestiä ammattisiivousvälineitä myyvälle osastolle.
Toiselle puolelle pöytää
Hautanen siirtyi pöydän toiselle puolelle, myynnin ja markkinoinnin maailmaan.
– Minulla oli kollegana nuorehko myynnin ja markkinoinnin osaaja. Me olimme oiva työpari. Minulla oli substanssiosaaminen, hänellä puolestaan myynti ja markkinointi hallussa ja tuimme toinen toisiamme.
– Järjestimme paljon koulutuksia esimerkiksi kevyistä työmenetelmistä ja ergonomiasta. Punnitsin muun muassa työvälineitä ja painotin kevyempien työvälineiden käyttöä. Tein markkinointia koulutusten kautta ja pyrin tekemään muutosta työmenetelmiin.
Hautanen on kouluttanut uransa aikana paljon, esimerkiksi mitoituksen merkityksestä johtamisen apuvälineenä ja siivouksen vaikutuksesta terveyteen.
– Olin mukana myös Allergia- ja astmaliiton koulutuskiertueella aiheenani ”Siivous ja sisäilma”. Tästä aiheesta kehkeytyi itselleni merkityksellinen.
Hautanen oli puhumassa myös Finnclean-messuilla vuonna 1992.
– Minua pyydettiin sinnekin puhumaan siivouksesta ja sisäilmasta. Yleisön joukossa oli Lindström Cleanerin toimitusjohtaja. Tiesin hänet ulkonäöltään ja mietin, miksi hän oli kuuntelemassa minua. Koulutuksen jälkeen hän tuli tervehtimään ja kutsui vierailulle heidän matto- ja moppipesulaan Vantaan Koskeloon. Olin vahvasti sitä mieltä, että heidän moppinsa oli aivan liian painavia. Kerroin mielipiteeni melko selkein sanakääntein ja kas kummaa, tilaisuus olikin työhaastattelu ja sain tarjouksen tulla kehittämään uutta moppia. Jälkikäteen taas ihmettelin hieman, kuinka rohkenin esittää mielipiteeni niin voimakkaasti.
”Silloin minusta tuli Moppi-Marja.”
Hautanen kertoo, että uudella esimiehellä oli visio mopin uudistamista, ja siitä rakennettavasta markkinointiviestinnästä.
– Ajatus oli, että matoilla pysäytetään lika oven suuhun ja loput liasta poistetaan mahdollisimman kevyesti ja tehokkaasti. Sitä kehitystyötä lähdin tekemään. Kun moppi oli uudistettu, aloin tehdä tutkimusta, miten hyvä lianpysäytys ja mahdollisimman kevyillä menetelmillä tehtävä siivous vaikuttaa siivouksen visuaaliseen ilmeeseen ja ennen kaikkea työaikaan ja kustannuksiin. Tein paljon yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa; tutkimuskohteina oli matollisia ja matottomia tiloja. Näiden tutkimusten avulla mattoja ei nähty vain lisäkustannuksena, vaan siivouksen apuvälineenä.
Eettisyys edellä
Yksi Hautasen johtavista teemoista on aina ollut eettisyys kaikessa toiminnassa.
– Oma etiikkani ei salli muun muassa minkäänlaisia myyntiväittämiä, jotka eivät perustu faktaan. Tein paljon erilaisia tutkimuksia, yksin tai yhdessä asiakkaan tai tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkimus pitää tehdä avoimesti ja luotettavassa, puolueettomassa laitoksessa. Kun tutkimusta tehdään markkinoinnin näkökulmasta, siinä pitää täyttää tutkimuksen eettiset reunaehdot samalla tavalla kuin oikeassa tutkimuksessakin.
Ekologisuus tuli mukaan silloin, kun Hautanen sai työpöydälleen Lindströmin käsihygieniapalvelut mattojen ja moppien lisäksi.
– Iso muutos tapahtui 2000-luvun alkupuolella, kun hankintalakia uudistettiin kokonaistaloudelliseksi ja mukaan tuli ympäristöystävällisyys.
Lindströmillä oli jo tuolloin tehty ensimmäiset vastuullisuusraportit ja Hautanen ymmärsi, että ympäristöasioiden merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään.
”Tajusin, että vastuullisuus ei ole kilpailutekijä, jos organisaation ihmisillä ei ole ymmärrystä asiasta.”
– Aloin hankkia tietoa seminaareissa ja kuulin moneen otteeseen, että vastuullisuus on kilpailutekijä. Tajusin, että se ei ole kilpailutekijä, jos organisaation ihmisillä ei ole ymmärrystä asiasta. Niinpä lähdin kouluttamaan Lindströmin asiakasrajapinnan henkilökuntaa vastuullisen liiketoiminnan perusteisiin. Vuosiluku oli tuolloin 2006.
Hautasen kantava ajatus oli, että vastuullisuus pitää muuttaa konkreettiseksi kilpailutekijäksi.
– Tämä määritteli työuraani viimeiset kymmenen vuotta. Lähdin muuttamaan vastuullisuutta konkreettiseksi kilpailutekijäksi. Saman koulutusrumban vedin vuonna 2017 ja viimeisenä vuonna tein virtuaalisen vastuullisuuskoulutuksen englanniksi globaalisti Lindströmin yksiköihin. Vastuullisuusraportista oli tullut Lindströmillä best seller.
Hautanen mainitsee huomanneensa, että joskus eläkkeelle jäävää työntekijää pidetään riesana.
– Arvostan sitä, että myös viimeinen esimieheni arvosti osaamistani ja kannusti mielekkäisiin tehtäviin ihan viime metreilläkin. Hän ymmärsi, mitä minulta voi odottaa. Viimeinen projektini Lindströmillä oli päivittää yrityksen Code of conduct; huomasimme, että vuosien varrella oli tapahtunut paljon sellaista, mitä ei oltu viety yrityksen eettiseen ohjeistukseen.
– Jokainen ihminen ansaitsee hyvää johtamista. Hyvä esihenkilö saa jokaisesta ihmisestä hyvän esiin. Hyvä johtaja myös huomaa asiat, jotka motivoivat. Minä motivoiduin vahvasti omasta autonomiasta. En kestänyt mikromanageeraamista yhtään. Toiset taas motivoituvat yhteisestä hauskanpidosta. Tiimit, missä nauretaan paljon, ovat yleensä sellaisia, mistä ei niin helposti lähdetä pois.
Kaikki kiteytyy luottamukseen
Viime kädessä kaikki kiteytyy Hautasen mielestä luottamukseen.
– Ensimmäinen ja tärkein oppi, minkä olen johtamisesta omaksunut, on luottamus. Jos työntekijään ei luoteta, se murentaa motivaation nopeasti.
Hautanen on suorittanut myös ammattiopettajan pätevyyden ja Markkinointi-instituutin kaksivuotisen markkinointitutkinnon.
– Lopputyöt molemmissa tutkinnoissa tein työelämäpainotteisesti, kuten olin tehnyt ensimmäisen gradunikin. Kannustan yrityksiä tekemään yhteistyötä oppilaitosten kanssa aina kun mahdollista. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta koulun penkillä voi kohdata kenet tahansa, Hautanen päättää.
Kursivoidut tekstit ovat lainauksia Marja Hautasen jäähyväispuheesta jäädessään eläkkeelle Lindströmiltä.
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 5/2022. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
