Osatyöstä uusi työnteon malli?
06.02.2024
Kun puhutaan osatyökykyisestä väestöstä, puhutaan hyvin monimuotoisesta ryhmästä. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja se on sidoksissa osatyökykyisyyden syihin sekä kyseessä olevan työn vaatimuksiin.
– Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi pitkäaikaissairaat tai sairaudesta toipuvat, vammaiset, elämänkriisin kokeneet tai he voivat olla pitkäaikaistyöttömiä, joiden työkyky on alentunut jostain syystä. Osa ihmisistä voi myös haluta tehdä työtä osa-aikaisesti. Työn merkitys on muuttunut, eikä työtä tarvitse tehdä 100-prosenttisesti, avaa Ammattiopisto Liven koulutuspäällikkö Anu Kilkku.
Se, että osatyökykyisillä olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua työelämään voisi Kilkun mukaan olla yksi niistä keinoista, joilla puhtausalalla voitaisiin poistaa työvoimapulaa. Joustavammat työskentelymahdollisuudet mahdollistaisivat kaikkien osallistumisen yhteiskuntaan.
– Tarvitsemme monella alalla tekijöitä tehtäviin, joihin on vaikea löytää osaajia nykyisin käytössä olevasta työvoimasta. Työvoiman lisäksi erilaiset ihmiset voivat olla yrityksille myös positiivinen voimavara. Puhumattakaan siitä, että työpaikkaan integroituminen voi oikeasti vähentää ongelmia, kuten esimerkiksi mielenterveyssairauksia, Kilkku listaa osatyökykyisen työvoiman mukanaan tuomia hyötyjä.
Työeläkemaksujen kohoaminen voi pelottaa
Yritykset eivät suinkaan ole vastahankaisia osatyökykyisten palkkaamisessa, päinvastoin.
– Osa yrityksistä nimenomaan haluaisi palkata heitä enemmän, toteaa Kilkku.
Mikä yrityksiä estää palkkaamasta osatyökykyisiä työhön? Yksi suurimmista esteistä on Kilkun mukaan taloudellinen. Osatyökykyisen mahdollinen työkyvyttömyyseläke voi nimittäin kohottaa työnantajan kustannuksia kohonneiden eläkemaksujen muodossa. Jokainen työkyvyttömyyseläketapaus rasittaa aina viimeistä työnantajaa, kun yritykselle määritetään työeläkemaksujen maksuluokkaa seuraavalle vuodelle. Maksuluokkamalli koskee yrityksiä, joiden vuoden aikana maksamat palkat ovat yhteensä vähintään 2,19 miljoonaa euroa.
Kilkku epäilee, että malli vaikuttaa yritysten rekrytointipäätöksiin.
– Suuryritykset voivat välttää rekrytoimasta henkilöitä, joilla on kohonnut työkyvyttömyysriski, koska he pelkäävät työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia.
Eläkemaksuluokan kohoamisen voi kuitenkin välttää tällä hetkellä TE-viranomaisen tarjoamalla keinolla – ainakin viideksi vuodeksi. TE-viranomainen voi antaa työllistettävälle osatyökykyiselle todistuksen, joka avulla yritys voi välttää maksuluokan korotuksen, mikäli osatyökykyisestä tulee viiden vuoden aikana työkyvytön.
”Yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa erilainen työnteon malli”
Viiden vuoden sopimus TE-viranomaiselta on Kilkun mielestä vain väliaikainen laastari. Suomeen kaivataan hänen mielestään isompaa ajattelutavan muutosta.
– Me suomalaiset olemme aika työorientoitunutta kansaa. Olisi hyvä, jos hyväksyisimme, että aina ei tarvitse tehdä työtä 100-prosenttisesti. Osa-aikainen työntekijä voi ihan hyvin olla vaikkapa hyvässä fyysisessä kunnossa oleva Päivi, joka haluaa aamupäivisin hoitaa sairasta äitiään ja työskennellä vain iltapäivisin. Yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa myös tämänkaltainen työnteon malli.
– Työnteon pitäisi aina olla kannattavampaa kuin kotiin jääminen. Onneksi nykyisessä hallitusohjelmassa nostetaan esiin osatyökykyisten asema ja sitä pyritään myös kehittämään esimerkiksi purkamalla piilotyöpaikkoja pk-yrityksistä.
Ennakkoluulot ja tiedonpuute ovat myös usein esteenä osatyökykyisten palkkaamisessa.
– Asenteet muuttuvat vain lisäämällä tiedon määrää. Meidän pitäisi tuoda paremmin esiin osatyökykyisten mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja toisaalta lisätä ymmärrystä osatyökykyisten erityispiirteistä. Ammattitaitokilpailut ovat myös yksi hyvä väylä, jonka avulla voimme tuoda osaamista paremmin esiin, Kilkku pohtii.
Kaikille mahdollisuus osallistua työelämään
Osatyökykyisen työvoiman käyttöön kannustetaan myös julkisissa hankinnoissa, joissa on nykyisin yhä useammin vaatimus sosiaalisesta työllistämisestä. Se tarkoittaa käytännössä, että tarjouksen jättäjän on sitouduttava työllistämään pitkäaikaistyöttömiä, nuoria, vajaakuntoisia tai muutoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.
Moneks-Siivous Oy:n toimitusjohtaja Kai Fagerlundin mukaan osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen on Moneks-Siivoukselle tärkeää, mutta ei siitä syystä, että se täyttäisi vaatimukset julkisissa hankinnoissa.
– Osatyökykyisiä työllistämällä voimme luoda erilaisissa elämäntilanteissa oleville henkilöille mahdollisuuksia osallistua työelämään, Fagerlund lisää.
Fagerlundin mukaan julkisissa hankinnoissa on sosiaalisen työllistämisen haasteita isompi ongelma.
– Sosiaalisten työllistämisehtojen täyttäminen ei ole vaikeaa. Sen sijaan julkiset hankinnat ovat usein kovan hintakilpailun vuoksi kannattamattomia tuottaa eikä laatupisteillä juurikaan tehdä eroja kilpailijoiden välillä. Tällöin todelliseksi valintakriteeriksi muodostuu lähes poikkeuksetta hinta.
Moneks-Siivous tekee yhteistyötä osatyökykyisten työllistämisessä Live-säätiön kanssa. Tällä hetkellä yritys esimerkiksi tilaa tällä kaikki pesulapalvelut Liveltä. Fagerlundin kokemuksen mukaan yrityksen toiminnan suunnitelmallisuus ja yksilöiden tarpeiden huomioiminen työn suunnittelussa korostuvat, mitä enemmän osatyökykyistä henkilöstöä yrityksessä on töissä. Moneks-Siivouksessa ollaan tähän valmiita.
– Laajennamme vielä tänä vuonna yhteistyötä Liven kanssa, jotta voimme palkata osatyökykyisiä henkilöitä Moneksin työntekijöiksi, Fagerlund paljastaa.
Urapolkuja yrityksiin?
Osatyökykyisten erityisyyden kirjo vaikuttaa myös yrityksen mahdollisuuksiin palkata osatyökykyistä henkilöstöä. Fagerlundin tapaan Kilkku toteaa, että osatyökykyisen henkilöstön palkkaaminen vaatii yritykseltä monenlaista osaamista.
– Osatyöskentely voi johtua erilaisista asioista ja siksi työnantajalta vaaditaan hyvinkin paljon näkemystä ja osaamista erityisyydestä. On tärkeää ymmärtää, millaista apua erilaiset oppijat tarvitsevat työskennellessään, Kilkku sanoo.
Jos Kilkulla olisi muutoksen avaimet omissa käsissään, hän tekisi entistä vahvemmin yhteistyötä yrityselämän kanssa.
– Kouluttaisimme osatyökykyisiä suoraan yrityksille työntekijöiksi. Silloin oppija saisi jatkuvasti tukea opinnoissaan ja voisi opintojen päätteeksi työllistyä yritykseen. Yritys taas saisi työpaikalle valmennuksen, ohjauksen ja erityisopetuksen, Kilkku suunnittelee.
– Tällainen tapa olisi osatyökykyisille mitä mainioin. Oppiminen tapahtuisi aidossa ympäristössä, mutta turvallisesti ammattilaisten ohjauksessa, miettii Kilkku.
Lähteet: TE Palvelut, Työeläkevakuuttaja TELA ry.
---------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 4/2023. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
