SSTL Puhtausala Ry
Etusivu » Puhdistuspalvelualan koulutustietoja

Puhdistuspalvelualan koulutustietoja

Opiskelijat yhä useammin vieraskielisiä

Puhdistuspalvelualan tutkinnon suorittajien lukumäärä on noussut hieman 2000-luvun lopulla. Vuosittain perustutkinnon suorittaa kuitenkin vielä alle 100 nuorta ja yli 1 000 aikuista. Nuoret suorittavat puhdistuspalvelujen perustutkinnon ja aikuiset joko puhdistuspalvelujen perustutkinnon, laitoshuoltajan ammattitutkinnon, siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon tai siivousteknikon erikoisammattitutkinnon.

Toisen asteen puhdistuspalvelujen perustutkintojen suorittamiseen on nuorille ollut 2000-luvulla noin 200 aloituspaikkaa. Joka vuosi aloituspaikkoja on jäänyt täyttämättä, sillä vuosittain vain hieman yli 100 nuorta on aloittanut puhdistuspalvelualan opinnot.

Aikuisten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaminen on ollut suositumpaa. Aloituspaikkoja onkin lisätty ja uusia aikuisopiskelijoita on aloittanut vuosittain 150-200. Erityisesti siivoustyötä tekevät ovat päivittäneet ja osoittaneet osaamisensa suorittamalla laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Aikuisten opetussuunnitelmaperusteisen tutkinnon suorittaa kymmenkunta aikuista vuodessa, näyttötutkintoja suoritetaan reilu 1000.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksessa on puhdistuspalvelualalla vuosittain noin 280 opiskelijaa. Yli puolet heistä opiskelee erityisammattioppilaitoksessa, noin 20 oppisopimuksella ja loput muissa oppilaitoksissa.

Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on noussut huimasti muutamassa vuodessa. Vuonna 2004 kokonaisopiskelijamäärästä vieraskielisiä oli 4,9% (267 kpl) ja vuonna 2009 jo 13,8% (837 kpl). Tilastoissa huomioidaan vieraina kielinä erikseen englanti, ranska, saksa, venäjä ja viro, muiden kielien ollessa luokassa ”muut”. Vuodesta 2004 vuoteen 2009 venäjän ja viron kielisten opiskelijoiden määrä on lähes kolminkertaistunut. Muut-ryhmässä nousu on vielä suurempaa: 75 opiskelijasta 337 opiskelijaan.

 

Koulutettujen siivoojien työllisyystilanne hyvä

Puhtausalan ammattitutkinnon suorittaneista 92% on työvoiman piirissä, loput jatko-opinnoissa tai eivät muista syistä työssä. Työvoiman piirissä olevista noin 90% on työllistynyt ja 10% on työttöminä. Iän merkitys näkyy tässä taulukossa voimakkaana. 15-24-vuotiaista on prosentuaalisesti eniten työttömiä, jatko-opiskelijoita tai muusta syystä työmarkkinoiden ulkopuolella. Vain 65% tutkinnon suorittaneista nuorista on laskettu työvoimaan. 25-vuotiaiden ja vanhempien prosenttiosuudet kasvavat ikäluokittain yli 90%:n.

Koulutettavia tarvitaan

Opetushallitus ennakoi eri ammattialojen koulutustarvetta. Ennakointi perustuu tavoitteeseen, että alan ammattiryhmän työllisistä vähintään 85 prosentilla on vastaisuudessa jokin ammatillinen perustutkinto.

Tilastokeskuksen ammattirekisterin mukaan vuonna 2004 siivoustyöntekijöistä lähes puolella ei ollut mitään ammatillisesti eriytynyttä tutkintoa ja vain neljänneksellä oli puhdistuspalvelujen ammatillinen tutkinto. Koulutusten suunnittelussa otettava huomioon myös, että opintoalan koulutuksen aloittaneista noin 62 prosenttia läpäisi koulutuksen lukuvuonna 2004-2005, kun opintoalan läpäisytavoite on 76 prosenttia.

Noin 68 prosenttia siivoustyöntekijöiden ammattiryhmän työttömistä työnhakijoista oli Työministeriön tilastojen mukaan vailla ammatillista tutkintoa vuonna 2007. Myös työttömien työnhakijoiden alhainen koulutustaso edellyttää lisäkoulutusta, jotta työtön työvoima saataisiin tällä alalla työmarkkinoiden käyttöön.

Ennakoinnin mukaan siivoustyöntekijöiden poistuma työmarkkinoilta on 13 910 henkilöä ajalla 2005-2010, 15 410 henkilöä ajalla 2011-2015 ja 12 580 henkilöä ajalla 2016-2020. Seuraavan kymmenen vuoden aikana alan työntekijöistä poistuu lähes 40 prosenttia. Ammattiryhmän mediaani-ikä on korkea 45 vuotta. Poistuman korvaaminen edellyttää suurta koulutustarpeen lisäystä.

Puhdistuspalvelualalle tarvittaisiin ennakointijaksolla 2005-2020 noin 4 000 uutta koulutettua työntekijää vuosittain, mikäli alan kehitys pysyy ennallaan. Jos tehostamistavoitteet toteutuvat, tarve on noin 3 600 uutta työntekijää vuosittain. Tarvearviossa on otettu huomioon avautuvien työpaikkojen määrä (työllisten määrän muutos ja poistuma), työttömyys sekä koulutuksen tehokkuusluvut.

Puhdistuspalvelualan koulutuksen on aloittanut vuosina 2002-2006 noin 150 nuorta opiskelijaa. Mikäli työvoiman tarve täytettäisiin nuorten koulutuksella, tarvittaisiin alan koulutuksiin  vuosina 2005-2020 yli 3 000 opiskelijaa vuosittain. Tämä luku kuvaa koko nuorisoikäluokasta sitä osuutta, mikä työelämän tarpeiden näkökulmasta tulisi kohdentaa puhdistuspalvelualalle. Aloittajatarve on siis moninkertainen aloittajamäärään verrattuna.

Lähteet:

Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI, www.oph.fi
Web-raportointipalvelu WERA, www.data.oph.fi/wera
Opetushallitus: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020. Tulevaisuuden työpaikat - osaajia tarvitaan. Julkaisu sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.oph.fi/julkaisut/2009/koulutus_ja_tyovoiman_kysynta_2020.pdf

Takaisin tilastolistaan...