Loppusiivous rakennustyömaalla – P1-puhtausluokituksen tavoitteena hyvä sisäilma

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jonka avulla saavutetaan tavoiteltu laatu sisäilman osalta. Tilaajan näkökulmasta siivouksen merkitys konkretisoituu luovutuksessa, kun puhtaan tilan voi ottaa käyttöön heti. 

Mitä loppusiivousurakoitsijan tulisi tietää P1-puhtausluokan rakentamisesta?

– P1 on varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti, sanoo Sirate Oy:n asiantuntija Juha Takkunen. 

P1-puhtausluokan rakentamisesta hyötyvät kaikki osapuolet rakennustyömaalla. Hyvän sisäilman lisäksi siisteys ja puhtaus edesauttavat työn sujumista ja tuovat parhaimmillaan myös kustannussäästöjä. Työmaan siivouksen tehtäviä ovat irtolian ja pölyn poistaminen, puhtaiden asennusolosuhteiden luominen, lian leviämisen ja uusien pintojen likaantumisen estäminen.

– Työmaan puhtaustasovaatimus kasvaa rakennushankkeen edetessä. Siivous suoritetaan pölyämättömin menetelmin, esimerkiksi lapiolla, lattiakuivaimella, teollisuus- tai keskusimurilla. Harjan käyttäminen on kielletty.

Kun toimintakokeiden aikainen siivous ja työmaan loppusiivous hoidetaan P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti, tilaaja voi ottaa tilan käyttöön välittömästi luovutuksen jälkeen, eikä rakennuspöly tai muut rakentamisesta syntyneet epäpuhtaudet aiheuta tiloissa ongelmia. 

– Toimintakokeiden aikana otetaan käyttöön rakennuksen laitteet, muun muassa IV-järjestelmä, Takkunen selventää.

Asetus velvoittaa pölynhallintaan

Asbestinpöly ehti aikoinaan tehdä paljon tuhoa ennen kuin siitä luovuttiin. Rakennustyömaiden muihin hengitysilman epäpuhtauksiin on kiinnitetty huomiota tiukentuneella lainsäädännöllä.

– Pölynhallinta ei ole enää vapaaehtoista. Laki rakennustyömaiden turvallisuudesta tuli voimaan jo vuonna 2009, mutta pölynhallinnan osalta asiat etenivät hitaasti. Ensimmäisenä kiinnitettiin huomioita muun muassa tapaturmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Pölyn aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät usein vasta pitkän ajan päästä, joten haitat eivät ole niin konkreettisia kuin paikan päällä tapahtumat tapaturmat. Jos vasara putoaa päähän, niin se aiheuttaa välittömän vahingon. Pölystä oireet voivat alkaa mahdollisesti vasta vuosien päästä. 

Pölynhallinnan tavoitteena on estää rakennuspölyn leviäminen työmaalla ja työntekijöiden ja loppukäyttäjien altistumisen terveyshaitoille, joita pöly aiheuttaa. Sisäilmastoluokitus päivitettiin vuonna 2018, ja vuonna 2020 astui voimaan asetus syöpävaarallisista aineista. 

– Sisäilmastoluokitus on vapaaehtoinen, mutta pölynhallinnan osalta kvartsipölyyn liittyvä lainsäädäntö on velvoittava. Sisäilmastoluokituksella määritellään vaatimukset rakentamisen puhtaudelle.

Rakennustyömaan loppusiivousta tarjoava palveluyritys tulee usein mukaan toimintakokeiden ollessa ajankohtaisia. Työmaa-aikainen siivoaminen on yleensä urakoitsijan vastuulla.

– Kun ajatellaan loppusiivousvaiheen urakoitsijoita, niin he tekevät usein pelkästään loppusiivousta, ei rakennustyömaavaiheen siivousta. Rakentamisen aikana urakoitsijat huolehtivat omista jätteistään ja pölynhallinnasta. Sen tavoitteena on johtaa siihen, että loppusiivous on helpompi tehdä. Silloin loppusiivous on usein myös nopeampi ja edullisempi.

Toimintakokeiden aikainen puhtaus

Toimintakoevaiheessa käytetään pölyämättömiä työmenetelmiä. Tarvittaessa käytetään kohdepoistoja, osastoidaan tiloja ja alipaineistetaan tila tarvittaessa. Pölyäville työvaiheille varataan tilat toimintakoealueen ulkopuolelta ja alueella pidetään ikkunat ja ovet kiinni. Kulkuväylillä lika pysäytetään tekstiilimatoin. Läpikulku alueella on kielletty.

– Toimintakoepuhtauden on tiloissa säilyttävä. Puhtaustasoa ylläpidetään tarkistussiivouksin.

Takkusen mielestä lainsäädäntö on vaativa pölyn- ja puhtaudenhallinnalta, ja samoja asioita pitäisi vaatia myös toimintakokeiden aikana.

– Ennen kuin ilmanvaihtojärjestelmää laitetaan käyntiin, kohteen pitää olla puhdas ja ilmanvaihtolaitteiden pitää olla puhtaat. Pölyä ei saa olla myöskään pinnoilla.

Toimintakokeiden aikana rakennuksen pitäisi olla valmis, mutta todellisuus voi olla toinen.

– Toimintakoevaiheessa työmaalla on usein vielä keskeneräisiä töitä ja tilassa on vielä paljon liikettä. Jos työmaa on kovasti kesken, puhtauden ylläpito voi vaikeutua todella paljon. Pölyä tuottavat työt pitäisi kuitenkin toimintakokeiden aikana olla valmiit.

Loppusiivoojalla pitää olla kykyä lukea työmaata

Takkunen painottaa, että jokaisen rakennushankkeeseen osallistuvan pitää ymmärtää P1-puhtausluokan vaatimukset. Tavoitteita ei voida muuten saavuttaa. Yksikin huolimaton tai tietämätön tekijä voi pilata koko työmaan pölynhallinnan. Takkunen sanoo, että työmaalla voi olla loppuvaiheessa urakoitsijoita, jotka ovat tulleet sinne rakentamisen loppumetreillä, jotka tekevät yksittäisen työvaiheen työmaan loppuvaiheessa. 

– Tällöin tämän urakoitsijan toiminta voi vaikeuttaa taas loppusiivousurakoitsijan tehtävää, jos kalusteasentajat eivät ymmärrä työmaan toimintatapoja tai P1-rakentamista. Urakoitsijat, jotka ovat työmaalla jo varhaisesta vaiheesta usein ’oppivat´ työmaan tavoille ja osaavat toimia myös loppuvaiheessa. Rakentamisen loppuvaiheessa työmaalle tulevat urakoitsijat ovat haaste, varsinkin jos työmaan perehdytys ei huomioi P1-rakentamista riittävästi. Tässä kohtaa voi hyvä työmaa lähteä väärään suuntaan ja toiminta voi vaikeuttaa loppusiivousurakoitsijan tehtävää.

Kaksivaiheisessa loppusiivouksessa on tavoitteena vähentää pölyn määrä mahdollisimman pieneksi. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus varmistaa ilmanvaihdon toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen edellyttämä puhtaustaso ja toisessa vaiheessa varmistaa vastaanottoa edeltävä puhtaustaso. Tavoitteena on, että pölykertymä on maksimissaan 5 prosenttia loppusiivouksen ensimmäisen vaiheen jälkeen ja loppusiivouksen 2. vaiheen jälkeen tasopinnoilla 1 prosenttia ja lattiapinnoilla 3 prosenttia. 

Dokumentoinnin avulla tuloksia

 Loppusiivouksen toisen vaiheen tavoitteena ja tarkoituksena on se, että valmiiseen rakennukseen ei jää epäpuhtauksia, rakennuspölyä, tahroja tai muita epäpuhtauksia, jotka haittaavat ylläpitosiivousta tai käyttöä. Siivous on tehtävä huolellisesti, ettei aiemman pölynhallintaan liittyvät toimenpiteet valu hukkaan.

 ­­– Luovutussiivouksessa puhdistetaan kaikki pinnat. Siivous on tehtävä todella huolellisesti. Valvojana näen valitettavasti melkoista vaihtelua loppusiivouksen laadussa.

Takkunen tietää, että osaavaa henkilökuntaa on vaikea saada ja työskentely-ympäristö on haastava.

– Tähän osaamisalueeseen tarvitaan ehdottomasti lisää potkua. Loppusiivoojalla pitää olla kykyä lukea työmaata.

Joskus työmaa on niin keskeneräinen, että vaadittua laatua ei pystytä saavuttamaan. Mitä on silloin mennyt pieleen? Takkunen toteaa, että rakennustyömaan laadunvarmistuksen pitäisi tapahtua omavalvontana urakoitsijan taholta ja yhteistyössä eri urakoitsijoiden kesken. 

– Rakentaminen on monimutkaista; työmaalla on useita toimijoita. Myös toimituskatkokset vaikuttavat usein lumipallon lailla: aikataulut pettävät. 

Takkunen sanoo, että dokumentoinnin avulla syntyisi helposti yhteisymmärrys tilanteesta.

– Silloin tällöin kuulee pääurakoitsijan sanovan, että työmaa on huonosti siivottuja ja samanaikaiseesti urakoitsija sanoo, että työmaalla on tehty töitä, niin tiedonkulussa on tapahtunut katkos. Jos ­­­­­­­­­­työmaan puhtaus olisi todettu yhdessä ja dokumentoitu, ei tällaista tilannetta pääisisi syntymään.

PUHTAUDENHALLINNAN KULMAKIVET

• Huomioi puhtaudenhallinta koko kiinteistön elinkaaren ajan suunnittelusta muuttoon ja käyttöön

• Määrittele hankkeen asiakirjoihin puhtaudenhallinnan vaatimukset

• Seuraa toteutusta ja aikataulua – ohjaa tarvittaessa

• Käsittele havaintoja urakoitsijoiden kanssa

• Perehdytys ja tarvittaessa koulutus kaikille työntekijöille P1-työmaalla

• Dokumentoi puhtautta kaikissa vaiheissa

• Kerro käyttäjille hyvästä toteutuksesta

Lähde: Juha Takkunen, Sirate Oy