Puhtauden hinta päätetään suunnittelupöydällä

Puhtausala ry:n ja Sisäilmayhdistys ry:n yhteistyönä syntynyt opas pureutuu rakennusalan kriittiseen kipupisteeseen: miten varmistetaan, että uudet rakennukset ovat paitsi näyttäviä ja terveellisiä, myös taloudellisesti ja ergonomisesti ylläpidettäviä. Oppaan laadinnalle alkusysäyksen antanut ja sen kirjoittajana toimiva Tarja Andersson Ramboll Finland Oy:stä, on seurannut alan haasteita kolmen vuosikymmenen ajan.

– Tehostamiselle on kiinteistö- ja puhtausalalla huutava tarve. Työvoima ei yksinkertaisesti riitä tulevina vuosina, jos emme saa uutta teknologiaa käyttöömme ja vähennä turhaa työtä järkevillä, tietoon pohjautuvilla suunnitteluratkaisuilla. Ylläpidettävyys ei ole vain kustannuskysymys, vaan se kytkeytyy tiiviisti myös työturvallisuuteen ja ergonomiaan, Andersson toteaa.

Eurot puhuvat: Minuutti on kallis investointi

Kiinteistöpalvelut muodostavat julkisten rakennusten ylläpitokustannuksista jopa 40–60 prosenttia. Andersson korostaa, ettei päätöksiä suinkaan voida tehdä suunnittelupöydässä vain sillä perusteella, miten tilaa siivotaan. Suunnittelussa on yhteensovitettava paljon asioita.

– Kompromisseja on tehtävä aina, se on selvää. Mielestäni olisi kuitenkin tarpeellista tunnistaa ne asiat, joihin kompromissi vaikuttaa. Tällä hetkellä ylläpidon kustannuksia ei lasketa suunnitteluvaiheessa riittävästi. Voi olla, ettei valittuja materiaaleja ole otettu huomioon siivoustyön mitoituksessa, ja silti säästöjä etsitään usein juuri ylläpidosta. Se johtaa kiinteistössä laadun heikkenemiseen ja korjausvelan kasvuun.

Yksi oppaan keskeisistä tavoitteista onkin tehdä näkyväksi kustannuksia, joita vaillinaisella tiedolla tehdyt ratkaisut suunnittelupöydällä aiheuttavat.

Anderssonin tarjoilema laskelma pysäyttää: Jos siivoukseen kuluu yhden minuutin verran enemmän aikaa 120 tilassa joka päivä, se tarkoittaa 520 työtuntia lisää vuodessa. 35 euron tuntihinnalla tämä tekee 18 200 euroa vuodessa – ja rakennuksen 30-vuotisen elinkaaren aikana huimat 546 000 euroa.

– Kyllä rakennuttajia, erityisesti julkisella puolella, pitäisi kiinnostaa, mitä ylläpito maksaa tulevaisuudessa. Suunnitteluratkaisuilla on aina hintalappu, Andersson painottaa.

Arjen haasteita puhtaanapidossa

Käytännön esimerkkejä ylläpidon haasteista riittää. Andersson nostaa esiin opetustilat ja päiväkodit, joissa suositaan nykyään tekstiilipintaisia lattioita ja kalusteita. Vaikka ne parantavat akustiikkaa, ne ovat alttiita tahroille ja vaativat hygienian ylläpitämiseksi raskaampia menetelmiä.

Myös värivalinnat vaikuttavat suoraan siivouskustannuksiin. Erittäin vaaleilla tai tummilla pinnoilla lika ja sormenjäljet näkyvät välittömästi. Oppaan mukaan tällaisten pintojen siivouskustannukset voivat olla 20–50 prosenttia korkeammat kuin neutraalien pintojen.

– Korkeat lasiseinät, joihin ei pääse käsiksi ilman erikoisnosturia, tai kalusteet, joiden alle siivouskone ei mahdu, ovat monissa kohteissa arkipäivää. Joskus nosturi ei mahdu edes ovista sisään. Ne ovat asioita, jotka olisi voitu ratkaista jo suunnitteluvaiheessa, jos ylläpidon ammattilaisia olisi kuunneltu.

Robotiikka vaatii riittävät ja esteettömät tilat

Tulevaisuuden puhtauspalvelut nojaavat vahvasti robotiikkaan, mutta teknologia ei pelasta, jos tilat eivät tue sen käyttöä. Anderssonin mukaan rakennussuunnittelijat eivät kuitenkaan vielä tunne riittävästi uuden teknologian vaatimuksia.

– Telakka-asemat ovat robottien käytön kannalta kaiken a ja o. Ne eivät voi olla vain yhdessä keskuksessa, vaan jokaisessa kerroksessa tai siivousalueella tarvitaan telakka-asema esimerkiksi yhdistelmärobotin veden vaihtoa ja latausta varten. Myös esteettömyys, kuten matalat kynnykset ja automaattiovet, mahdollistavat robotiikan hyödyntämisen.

Andersson harmittelee, että usein siivouskeskusten määrää minimoidaan tilatehokkuuden nimissä.

– Siivouskeskus on puhtauden hermokeskus, josta koko rakennuksen aseptiikka alkaa. Sinne on mahduttava koneet, välineet ja tarvikkeet niin, että puhtaat ja likaiset materiaalit pysyvät erillään.

”Ammattilaisten on tungettava suunnittelupöytiin”

Miten varmistetaan, että oppaassa olevat tiedot siirtyvät käytäntöön? Andersson peräänkuuluttaa aktiivisuutta puhtausalan ammattilaisilta.

– Suunnittelupöytiin on mentävä itse aktiivisesti mukaan ja otettava asiat esille. Sinne on suorastaan tungettava mukaan. On turha sanoa mitään siinä vaiheessa, kun rakennus on jo suuniteltu ja päätökset tehty.

Opas on tarkoitettu paitsi puhtaus- ja kiinteistöalan ammattilaisille, myös arkkitehdeille, rakennuttajille, päätöksentekijöille ja kiinteistönomistajille. Se toimii kättä pidempänä työkaluna, jolla asiantuntijat voivat perustella näkemyksiään datalla ja kustannusvaikutuksilla.

– Oman ammattialan edustajien velvollisuus on toimia asiantuntijoina ja viedä näitä asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Ei pidä tyytyä siihen rooliin, joka meille usein annetaan vasta rakennuksen valmistuttua, Andersson päättää.

Lataa opas käyttöösi​​​​​​

Rakennusten ylläpidettävyys ja huollettavuus -opas

Julkaisijat: Puhtausala ry ja Sisäilmayhdistys ry.
Rahoittaja: Rakennustuotteiden Laatusäätiö
Käsikirjoittaja: Tarja Andersson, Ramboll Finland Oy
Ohjausryhmän jäsenet:

• Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys ry
• Sari Mattila, Puhtausala ry
• Leila Kakko, TAMK, (ohjausryhmän pj)
• Tarja Andersson, Ramboll Finland Oy, (kirjoittaja)
• Roni Koski-Tuuri, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL
• Riikka Tuomisto, Luotea Oyj
• Heidi TulonenHeidi, Senaatti-kiinteistöt
• Marja Holttinen-Koivula, Jyväskylän kaupunki
• Juha Takkunen, Sirate Group Oy
• Tarja Jantunen, Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut
• Jukka Seppälä, Caverion Oy
• Juhani Hyvärinen, Talteka
• Taina Vepsäläinen, Stockmann
• Kimmo Lylykangas, Tallinnan teknillinen yliopisto
• Anniina Salmela, THL
• Johanna Satumäki, Sisäilmayhdistys ry
• Anne Valkeapää, Vantaan kaupunki
• Vappu Vanhala, Kärcher Oy

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 2/2026. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​