Siivottavuuden huomioiminen arkkitehtisuunnittelussa: lattiamateriaalit ja -pinnat

Rakennusarkkitehti Annika Lähteenmäki kiinnostui oman siivousalan kokemuksensa kautta mahdollisuudesta tehdä pintamateriaaleihin ja niiden valintaprosessiin keskittyvä opinnäytetyö. Tavoitteena oli kartoittaa, millaiset materiaalivalinnat tukevat tilojen ammattimaista puhtaanapitoa. Työssä tuotiin esiin, miten siivottavuuden huomioiminen vaikuttaa koko rakennuksen yleisilmeeseen. Samalla pohdittiin siivottavuuden integrointia kiinteämmin osaksi arkkitehtisuunnittelua. Opinnäytetyö tehtiin osin kirjallisuuskatsauksena ja osin haastattelujen kautta saadun kokemusperäisen tiedon synteesinä.

Mitä on rakennuksen siivottavuus?

Rakennuksen siivottavuus on termi, joka määrittää puhtaanapidon tehokkuuden. Se vaikuttaa sekä käyttäjäkokemuksiin että tiloissa toimivien ihmisten viihtyvyyteen. Materiaalivalinnat ovat avainasemassa, sillä ne määrittelevät, miten tiloja voidaan puhdistaa. Kiinteistöjen elinkaarikustannuksista suurin osa muodostuu ylläpitokustannuksista, joten huolella valitut materiaalit keventävät ja helpottavat siivoustyötä ja sen kautta kustannuksia. Tärkeää on myös se, että sekä asiakkaan toiveet ja sisäilman laatuvaatimukset tulevat huomioiduksi.

Materiaalien siivottavuuden arvioinnissa keskeiset kriteerit ovat likaantumisalttius, pinnan kestävyys, kemikaalien sieto sekä puhdistusmenetelmien yhteensopivuus.

Asiantuntijahaastattelussa nousi esiin, että usein tiloissa likaantumisalttius kasvaa erityisesti silloin, kun tiloissa sallitaan syöminen ja juominen tai niissä liikutellaan paljon kalusteita. Tekstiilipintojen määrän kasvu on lisännyt siivouksen työkuormaa, sillä ne keräävät likaa nopeasti ja vaativat välitöntä puhdistusta säilyttääkseen siistin ulkonäön.

Lattiamateriaalien valinta ja tilan käyttötarkoitus

Opinnäytetyöhön päädyttiin rajaamaan julkisissa rakennuksissa käytetyt tyypilliset lattiamateriaalit. Työssä käytiin läpi keraamiset laatat, parketit, betonipinnat, tekstiililattiat ja erikoislattiat. Opinnäytetyössä on kaikista materiaaleista perustietoja ja havainnollistavia kuvia.

Lattiamateriaalin valinta tulisi aina perustua elinkaariajatteluun, sillä siivous- ja ylläpitokustannukset muodostavat suurimman yksittäisen kuluerän lattiapäällysteen elinkaaren aikana. Suunnittelijan tulisi huomioida tilan käyttötarkoitus, puhtausvaatimukset, siivousmenetelmät ja materiaalin huoltotarve.

Pinnoista lattiat joutuvat rakennuksessa kaikkein kovimmalle kulutukselle. Pitkäaikainen ja kustannustehokas ylläpito edellyttää, että lattiamateriaalit valitaan kunkin tilan kulutukseen sopivaksi. Materiaalia valitessa tulee huomioida myös vedenkesto-ominaisuudet.

Materiaalivalintojen vaikutus siivoustyön arkeen

Rakennuksen materiaalivalinnoilla on ratkaiseva merkitys sille, kuinka helposti ja tehokkaasti tiloja voidaan pitää puhtaina. Huolellisesti valitut pinnat helpottavat päivittäistä siivoustyötä, pidentävät pintojen käyttöikää ja vähentävät huollon tarvetta. Julkisissa rakennuksissa materiaalien kestävyys ja huollettavuus ovat keskeisiä, koska pinnat ovat kovassa käytössä päivittäin. Materiaalivalinnoilla on suora vaikutus myös siivoustyön ergonomiaan. Pinnat, jotka mahdollistavat tarkoituksenmukaisten siivouslaitteiden ja -koneiden käytön, vähentävät fyysistä kuormitusta ja nopeuttavat työtä. Hoidettavuudeltaan samanlaiset pintamateriaalit helpottavat työtä ja myös robotiikan hyödyntämistä, sillä esimerkiksi syvät saumat ja epätasaiset pinnat vaativat enemmän käsityötä.

Tiedosta työkaluiksi

Pintarakenteen laatu, materiaalien huokoisuus ja pintakäsittely määrittävät pitkälti siivottavuutta ja puhdistettavuutta. Helposti puhdistettavat pinnat vähentävät merkittävästi ylläpitokustannuksia ja pidentävät materiaalien käyttöikää.

Työssä esitetyt materiaalien ominaisuudet ja siivottavuuserot herättävät kysymyksen siitä, miten tämä tieto saadaan vietyä käytäntöön suunnitteluprosessissa. Vaikka materiaalien siivottavuuden merkitys on tutkimusten valossa ilmeinen, suunnittelijoilla ei tällä hetkellä ole käytössään konkreettisia työkaluja kokonaistaloudellisen arvioinnin tueksi. Toivottavasti tulossa oleva ”Ylläpidettävyys rakennussuunnittelussa -opas” tulee myös rakennussuunnittelualan tietoisuuteen.

Jotta siivottavuus tulisi osaksi suunnittelupäätöksiä, tarvitaan arviointityökaluja, jotka mahdollistaisivat eri materiaalien todellisten kokonaiskustannusten vertailun. Tällaiset työkalut auttaisivat suunnittelijoita perustelemaan alkuinvestoinniltaan kalliimpia materiaalivalintoja rakennuttajille ja tukisivat kokonaistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja.

Työn jatkokehityskohteena voisi olla arviointityökalujen kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Monitieteellinen yhteistyö arkkitehtien, materiaalitekniikan asiantuntijoiden ja puhtaanapidon ammattilaisten välillä auttaisi kehittämään kestävän rakentamisen periaatteita ja parantaisi rakennusten elinkaarilaatua.

Opinnäytetyö Theseuksessa.

………………………………………………………………………………