Puhtausala-lehtiKehittyvä puhtausala

Vuoden 2021 esihenkilö Minna Junni: Keittiön kautta puhtausalalle

Palveluesimies Minna Junni valittiin Puhtausalan vuoden esimieheksi viime vuonna. Etelä-Karjalan keskussairaalassa laitospalveluesihenkilönä työskentelevä Junni hyppäsi viitisen vuotta sitten sairaalamaailmaan, eikä ole katunut päätöstään päivääkään.
Vuoden 2021 esihenkilö Minna Junni: Keittiön kautta puhtausalalle
Teksti Miia Manner Kuvat Mikko Nikkinen

04.12.2022

Minna Junni palaa viime vuotisiin hetkiin, kun hänet valittiin Vuoden esimieheksi. 

– Olin todella yllättynyt jo siitä, että minua oli ehdotettu kilpailuun. 

Tuomariston valitessa voittajaa perusteluissa mainittiin Junnin positiivinen asenne, ammattiylpeys ja kyky innostaa alaisiaan. Voitto poiki myös kutsun Linnan juhlaan. 

– Kutsu on upea kunnianosoitus koko puhtausalalle, Junni sanoo. 

Junni on kouluttautunut alun perin ruokapalveluihin. Hän työskenteli pitkään valmistuskeittiöissä kouluissa ja päiväkodeissa. Kun valmistuskeittiöt alkoivat vähentyä 2010-luvun alussa, Junni siirtyi laitospalveluohjaajaksi.

Kutsu Linnan juhliin on upea kunnianosoitus koko puhtausalalle.

Alun perin Junni valmistui suurtalousesimieheksi vuonna 1993 Lappeenrannan ammattioppilaitoksesta.

– Koulutus lienee vastaa tämän päivän restonomin tutkintoa. En kokenut ruuanvalmistusta aluekeittiössä omakseni. Olin perehtynyt puhtausalaan viimeisessä kohteessani eräässä päiväkodissa, ja mielenkiintoni oli herännyt. 

Junnin tie vei muutoksen myötä uudelleen koulun penkille. Hän opiskelin laitoshuoltajan ammattitutkinnon Lappeenrannan Sampossa ja siivousteknikon tutkinnon Lahden Salpauksessa. 

– En ollut koskaan pitänyt itseäni sairaalamaailman ihmisenä, koin ennemminkin koulu- ja päiväkotiympäristöt tutuksi. Hyppäsin tuiki tuntemattomaan, mutta työ sairaalassa on vienyt täysin mukanaan. 

Mieli virkeänä muuttuvissa tilanteissa

Sairaalassa oppii joka päivä jotain uutta, Junni sanoo. 

– Haluan hakea työpäiviin virikettä. Tylsistyn nopeasti, jos työ toistaa itseään. Täällä sairaalassa työ on vaihtelevaa ja viihdyn juuri siitä syystä, että jatkuvasti muuttuvat tilanteet pitävät mielen virkeänä. 

Korona-aikana on yhteistyötä asiakkaan kanssa tehty erityisen tiiviisti. 

– Normaalitilanteessakin annamme jatkuvasti parannusehdotuksia, jotta työ olisi kaikkien osapuolien kannalta mahdollisimman sujuvaa. Pyrimme ketterään kehitykseen kaikki ammattiryhmät huomioiden. 

Korona-aikana viestinnän merkitys on kasvanut, myös sairaalamaailmassa. 

– Ajan hermolla oleminen on entistä tärkeämpää. Panostamme ohjeistuksiin ja viestintään, ja siihen, että kaikki ovat ajan tasalla siitä, mitä missäkin tapahtuu. 

Asiakasyhteistyön kehittäminen oli yksi iso osa-alue sekä Junnin työssä, että hänen tämänhetkisestä opinnoissaan.

– Haluamme olla korvaamaton kumppani asiakkaallemme. Parhaimmillaan yhteistyö on todella saumatonta.

Vuodeosastolla laitoshuoltaja hoitaa myös ruokapalvelut. 

– Vastuu potilaan ruokailusta on hoitohenkilökunnalla, mutta laitoshuoltaja on mukana tiiviisti: hän hoitaa ruuanjakotilanteet, pitää huolen omalta osaltaan kirjaamisesta potilaskohtaiseen nestelistaan ja huolehtii astiahuollosta sekä keittiön siisteydestä. Laitoshuoltaja on yhteydessä tarvittaessa valmistuskeittiöön esimerkiksi omavalvonnan poikkeavuuksista ja ruokien ja kulutustavaroiden toimitusvirheistä. Lisäksi kulutustavaratilauksista huolehtiminen kuuluu laitoshuoltajan vastuulle. Ruokapalveluiden lisäksi yksiköiden siivous ja vuodehuolto ovat laitoshuoltajan vastuulla. 

Kutsu linnan juhliin voimassa

Valinta Vuoden esimieheksi poiki kutsun Linnan juhliin. Sekin tuli Junnille täytenä yllätyksenä. 

– En osannut odottaa lainkaan kutsua. Kun näin kutsun postilaatikossani, ensimmäinen ajatukseni oli, voiko kutsun perua. Tietysti tuntui hyvältäkin, mutta pieni paniikki kyllä iski ensin, Junni kertoo nauraen. 

Heti seuraavana päivänä tulikin jo tieto, että juhla vaihtuu virtuaaliseksi. 

– Kutsu on voimassa myös tämän vuoden juhlaan, joten pikkuhiljaa on alkanut mietinnät puvusta, mutta mitään hankintoja en ole vielä tehnyt. 

Junnia pyydettiin mukaan viime vuoden virtuaalijuhlan tv-lähetykseen.

– Kylmät väreet kulkivat selässä, kun Yleltä soitettiin ja pyydettiin mukaan. 

Itsenäisyyspäivän juhlalähetyksessä näytettiin lyhyt klippi Junnista työympäristössään. 

– Klippi on ihana, siinä välittyy juuri oikea tunnelma meidän työympäristöstä. Jännitin melkoisesti virallisessa osiossa, joka lähetettiin suorana. Siinä esitettiin kaikille haastateltaville yksi kysymys: miten oma ajattelu ammatista ja palvelusta on muuttunut korona-aikana.

Koneellinen siivous on ergonomisempaa

Junni kertoo, että Etelä-Karjalan keskussairaalan laitoshuollon palveluntuottajana toimii Saimaan Tukipalvelut Oy. 

– Eli minun palkan maksaa Saimaan Tukipalvelut. Meitä on täällä Etelä-Karjalan keskussairaalassa yhteensä noin 130 henkeä.

Jos sairaalaan saisi toivoa jotain työtä helpottavaa ratkaisua, Junni toivoisi huonekohtaisia pyykkikuiluja.

– Kun keskussairaalaan rakennettiin uusi siipi, sinne saatiin omat yksikkökohtaiset kuilut roskille ja pyykille. Huonekohtaisia kuiluja ei taida oikeasti missään olla, mutta kun pyykit kerätään yhteen säkkiin useammasta huoneesta, siitä tulee painava. Pienikokoisempi työntekijä joutuu nostamaan säkkiä aika paljon ylöspäin, jotta saa sen kuiluun. 

Realistisempi toive liittyy siivouskoneitten käyttöön.

– Siivouskoneita vierastetaan vielä jonkin verran. Erilaisia koneita, jotka korvaavat käsimenetelmät, on paljon. Ne saatetaan kuitenkin kokea hankalaksi puhdistaa ja aikaa vieviksi. Koneellinen siivous on kuitenkin ergonomisempaa kuin hartiavoimin tehtävä siivous ja jälki on puhtaampaa. Siitä yritän täällä säännöllisesti muistutella. Tietyt vanhat työskentelytavat saattavat tulla takaraivosta, eikä välttämättä luottamusta ole syntynyt uusiin työtapoihin, sanoo Junni. 

Hyväksyttävää likaa ei sairaalassa ole

Sairaalassa siivotaan näkymätöntä likaa, joka on se vaarallisin lika: myös puhtaalta näyttävät pinnat pitää siivota. Junni painottaa aseptista omaatuntoa. 

– Jos ihmisellä ei ole aseptista omaatuntoa, niin työt sairaalassa eivät suju. Esimerkiksi koulussa ja päiväkodissa on jonkin verran hyväksyttävää likaa, mutta sairaalassa sitä ei ole lainkaan. 

Alaa puhuttava ja koko ajan voimistuva ilmiö, työvoimapula, mietityttää myös Junnia. 

– Pelkästään tästä keskussairaalasta jää lähivuosina kymmeniä laitoshuoltajia eläkkeelle. Kyllä se mietityttää, mistä ihmisiä saadaan tilalle. 

Junni kertoo, että hänen työnantajansa Saimaan Tukipalvelut aloitti puhtausalan kampanjoinnin viime vuonna. Markkinoinnissa käytetään nuoria laitoshuoltajia, jotka kertovat omasta työstään. 

– Yhteishakuun osallistuville opiskelijoille käydään kertomassa puhtausalan työstä. Jonkin verran alalle tulee myös alanvaihtajia ja maahanmuuttajataustaisia tekijöitä meillä on noin viidennes henkilökunnasta. 

Jos työstä koetaan iloa, niin siitä kerrotaan eteenpäin.

Paras markkinoija on tyytyväinen työntekijä. 

– Jos työstä koetaan iloa, niin siitä kerrotaan eteenpäin.

Maahanmuuttajien osalta tietty kielitaitovaatimus pitää täyttyä, sillä työkieli on suomi.

– Etenkään täällä sairaalassa potilasturvallisuus ei saa vaarantua sen vuoksi, että ei ymmärrä kieltä. Kielitaidon pitää olla sillä tasolla, että myös takaa tulevat pyynnöt ja puhe tulevat ymmärretyksi, Junni sanoo. 

Laitoshuoltajan toimenkuvaan kuuluu myös laitteiden huoltaminen. 

– Esimerkiksi leikkaussalissa on valtava määrä laitteita, jotka laitoshuoltaja huoltaa. Lisäksi laitoshuoltaja huoltaa muun muassa imulaitteet. Jos ei ole ymmärtänyt, miten laite huolletaan ja laitetaan kasaan, niin laite ei toimi silloin kun sitä tarvitaan. Vastuu on suuri, ja sen vuoksi kielitaito on tärkeä. 

Työvoimapula, työn kuormitus ja korona-aika ovat kärjistäneet sairauspoissaoloja. 

– Vaatimustaso on noussut viimeisen viiden vuoden aikana. Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaoloihin vaikuttaa myös työntekijöiden keski-ikä. Varhaisella tuella ja töiden järjestelyillä pyrimme tukemaan työntekijöitä siten, että työkyky säilyisi eläkeikään asti. Tämä on kirjattu ihan strategiaan asti. Pyrimme olemaan askeleen edellä työkyvyn ylläpidossa.

Vastuun avulla innostaen

Palataanpa vielä innostamiseen ja innostumiseen. Miten Junni pitää yllä omaa ja työntekijöiden innostusta?

– Mielestäni palaute kuuluu vahvasti innostamiseen. Työ on näkyvää silloin, kun siitä saa palautetta. Kiitos sanotaan silloin, kun aihetta on. Tekaistua kiitosta en koskaan keksi, sillä se ei innosta ketään. 

Junni innostaa alaisiaan antamalla vastuuta mahdollisimman paljon. Myös rakentavalla palautteella on iso merkitys Junnille. 

– Työssään ei pysty kehittymään, jos ei saa rakentavaa palautetta. 

Innostamiseen liittyy Junnin mielestä myös se, että saman henkiset ihmiset työskentelevät yhdessä. 

– Kun ihmisten omat kiinnostuksen kohteet ja arvomaailma kohtaavat, niin tiimissä yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy.

Innostamiseen kuuluu Saimaan Tukipalveluissa myös palkitseminen. 

– Pienimuotoisesti voimme joskus palkita onnistumisista, vaikka yhteisen tiimitapaamisen tai muun vastaavan muodossa. Uskon, että oman innostuksen näyttäminen on myös tärkeää. 

Haastavat kohtaamiset palkitsevat

Junni painottaa, että työ on keskiraskasta, mutta monipuolista. 

– Työn monipuolisuutta pitäisi korostaa. Työ ei ole pelkkää siivoamista. Kun ajatellaan vuodeosastoa tai poliklinikkatyötä, siihen liittyy paljon esimerkiksi asiakaspalvelutyötä. Kohteita on erilaisia, pelkästään Saimaan Tukipalveluissa on monenlaisia työskentely-ympäristöjä: muun muassa jäähalleja, uimahalleja, päiväkoteja ja kouluja. Jos herää halu siirtyä yksiköstä toiseen, sitä tuetaan. 

Tällä hetkellä Junni on organisaatiomuutoksen keskellä, mutta hän päätti toivoa omaa paikkaansa. 

– Toiveeni toteutui, mutta tulevaisuudesta ei tietysti tiedä. Tällä hetkellä olen tyytyväinen omassa työssäni. 

Työntekijöiden auttaminen ja tukeminen ovat Junnin työpäivien suola. 

– Kaikki kohtaamiset eivät ole aina helppoja, mutta haastavien tilanteiden kääntäminen voitoksi on todella palkitsevaa. Avoin yhteistyö kaikkien osapuolien kesken motivoi minua ja pitää minut tässä työssä. Täällä on toki myös mukavat asiakkaatkin. 

 Inhimillisyys on työnteossa tärkeää, mutta isossa organisaatiossa myös ohjeistukset ovat tärkeitä. 

– Ne helpottavat työntekoa, ja ison organisaation tuki on myös vahva.

Ikuinen opiskelija

Junni asuu viiden kilometrin päässä sairaalasta vanhassa rintamamiestalossa. Vapaa-aikaansa hän viettää kahden karvakamunsa kanssa. 

– Kun työ on sosiaalista ja ihmisten välistä kommunikaatiota, niin vapaa-ajallani viihdyn itsekseni. Kutsun itseäni erakoksi nykyään, Junni sanoo nauraen. 

Rintamamiestalossa on aina tekemistä. 

– Harrastuksekseni lasken myös remontoinnin nykyään, sillä vanhassa talossa on aina jotain korjattavaa. 

Koirien kanssa liikkuminen on lähellä sydäntä. 

– Luonnossa liikkuminen on se juttu, millä lataan itseäni. Lenkkeilen ja metsästän koirien kanssa.

Ennen työpäivää Junni saattaa pyrähtää uimahallille. 

– Päivä lähtee käyntiin vesijuoksulla aivan loistavasti. Olen kuudelta uimahallilla ja kahdeksalta töissä. 

Opintojen avulla aivot pysyvät hereillä ja mieli virkeänä.

Työ tyydyttää pääosin Junnin sosiaaliset tarpeet, mutta korona-aikana hän on kaivannut työhön liittyviä verkostoja. 

– Ajan hermolla pysyminen on tuiki tärkeää, se onnistuu parhaiten oman alan kollegoiden kanssa. 

Junni hyödyntää nettiä monipuolisesti itsensä kehittämiseen.

– Somen kautta löytyy usein kiinnostavia artikkeleja, ja hyödynnän myös alaan liittyviä ilmaisia teams-koulutuksia. Viime aikoina on kuulokkeissa ollut esimerkiksi henkilöstöhallintoon liittyvää sisältöä ja Leania olen opiskellut myös. 

– Myös yhteistyökumppaneiden avulla pysymme ajan hermolla hyvin. 

Junni myöntää olevansa ikuinen opiskelija.

– Tällä hetkellä on näyttöä vaille valmiina tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Opintojen avulla aivot pysyvät hereillä ja mieli virkeänä, kun jatkuvasti oppii uutta ja saa uusia ajatuksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SSTL Puhtausala ry