Laadun arviointia vai ikävää arvostelukulttuuria?

Moni siivooja on ollut tilanteessa, jossa omaa työtä ja sen jälkeä arvioidaan julkisesti usean henkilön toimesta. Samaan aikaan siivooja voi olla itse paikalla ilman, että hänellä on mahdollisuutta osallistua keskusteluun tai tuoda esiin omaa näkökulmaansa. Tällaiset tilanteet voivat aiheuttaa epävarmuutta, stressiä ja kokemuksen siitä, ettei omaa työtä arvosteta.

Laadunarvioinnin tarkoitus on tukea palvelun kehittämistä, mutta käytännöt voivat joskus lipsua arvostelun puolelle. Kun arviointi tapahtuu ilman siivoojan osallistumismahdollisuutta, se rikkoo osallisuuden ja oikeudenmukaisen kohtelun periaatteita. Arvioinnin tulisi olla vuoropuhelua, ei yksipuolinen tuomio.

Vertaus työpalaveriin on osuva: hyväksyisitkö itse, että joku tulisi kokoukseesi kyselemään kollegoiltasi, miten olet suoriutunut työtehtävistäsi, samalla kun sinä istut vieressä ilman kommentointimahdollisuutta? Tämä tuo esiin rakenteellisen epätasa-arvon, jonka siivousalan työntekijät voivat työssään kohdata.

Sävy ja menetelmät ratkaisevat

Arviointitilanteen sävy vaikuttaa merkittävästi siihen, miten se koetaan. Jos arviointi alkaa kysymyksellä "Onko jotain valittamista?", se voi luoda uhkaavan ilmapiirin. Samoin menetelmät, jotka perustuvat henkilökohtaisiin tulkintoihin, kuten pintojen pyyhkiminen paljain käsin pölyn etsimiseksi, eivät täytä objektiivisuuden vaatimuksia.

Laadunarvioinnin tulee perustua toistettaviin, dokumentoituihin menetelmiin, jotka ovat kaikkien osapuolten tiedossa ja hyväksymiä. Arvioinnin tulee olla johdonmukaista ja läpinäkyvää.

Syyttämätön kulttuuri tukee laatua

Yksi ratkaisu laadunarvioinnin kehittämiseen on syyttämätön eli blamefree-ajattelumalli. Sen ytimessä on ajatus siitä, että virheistä ei etsitä syyllisiä, vaan keskitytään oppimiseen, avoimeen viestintään ja yhteistyöhön. Tällainen kulttuuri luo turvallisen ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat kertoa virheistä ja osallistua kehittämiseen.

Syyttämätön toimintatapa ei tarkoita virheiden hyväksymistä, vaan niiden käsittelyä rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti. Kun virheet nähdään oppimismahdollisuuksina, koko työyhteisö voi kehittyä.

Esihenkilön rooli laadunarvioinnissa on ratkaiseva: hänen tehtävänään on mahdollistaa avoin vuorovaikutus ja luoda tilanne, jossa siivooja voi osallistua arviointiin täysivaltaisena asiantuntijana. Kun esihenkilö toimii johdonmukaisesti ja kunnioittavasti, hän sitouttaa siivoojan mukaan laadunarviointiin – ei vain arvioinnin kohteena, vaan oppimiskumppanina. Tällöin laadunarviointi muuttuu yhteiseksi oppimistapahtumaksi, jossa jokaisen näkemyksellä ja kokemuksella on merkitystä. Rakentava johtaminen tukee työyhteisön motivaatiota ja kehitystä.

INSTA 800 -laadunarviointistandardi lisää luottamusta

Laadunarvioinnin objektiivisuutta ja toistettavuutta voidaan vahvistaa hyödyntämällä INSTA 800 -laadunarviointistandardia. INSTA 800 määrittelee selkeät laatutasot ja arviointikriteerit, jotka perustuvat mitattaviin ja dokumentoitaviin asioihin. Standardin periaatteet – toistettavuus, objektiivisuus ja läpinäkyvyys – auttavat varmistamaan, että arviointi ei perustu yksittäisiin mielipiteisiin, vaan yhteisesti sovittuihin ja ymmärrettyihin laatutasomääritelmiin. Näin jokainen osapuoli tietää, mitä arvioinnissa mitataan ja millä perusteilla. INSTA 800:n mukainen arviointi lisää luottamusta ja selkeyttä työyhteisössä.

Kohti arvostavaa arviointikulttuuria

Siivouspalveluiden laadunarvioinnin tulisi olla rakentavaa, osallistavaa ja oikeudenmukaista. Arviointi ei saa olla pelottava hetki, vaan siinä on oltava mahdollisuus kehittää palvelua yhdessä. Kun siivoojat kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, myös palvelun laatu paranee.

Hyvä esimerkki osallistavasta ja arvostavasta laadunarvioinnista on siivouskävely, jota toteutetaan Helsingin kaupungin kouluissa. Siivouskävelyssä esihenkilö, siivooja ja asiakkaat kiertävät yhdessä tilat, havainnoivat siisteyttä ja keskustelevat havainnoista avoimesti. Menetelmä tukee oppimista ja yhteistä kehittämistä sananlaskun mukaan: "Yhdessä tehden syntyy paras jälki." Siivouskävely vahvistaa osallisuutta ja luo pohjan jatkuvalle laadun parantamiselle.

Lähde: Puhtausala-lehti 4/2025

------------------------------

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 1/2026. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin: 

1. Liity Puhtausala ry:n jäseneksi.
2. Tilaa lehti ilman jäsenyyttä. 
3. Osta digitaalinen näköislehti verkkokaupastamme.​​​​