Puhtausala-lehtiYrityselämä

Tehtaalta pöytään – puhtaasti

Sahalahden tehdas on yksi Saarioisten neljästä tehtaasta, joka valmistaa ruokaa suomalaisten arkeen ja juhlaan.
Tehtaalta pöytään – puhtaasti
TEKSTI MIIA MANNER KUVAT SAARIOINEN OY PUHTAUSALA-LEHTI 2/22

10.08.2022

Sahalahden tehdas on yksi Saarioisten neljästä tehtaasta, joka valmistaa ruokaa suomalaisten arkeen ja juhlaan. Puhtaanapito on elintarviketeollisuudessa yksi tuoteturvallisuuden kulmakivistä, josta ei tingitä.

Puhtaanapito on tärkeä osa tuoteturvallisuudenhallintaa, jonka avulla taataan kuluttajille turvalliset tuotteet. Toimintamallien noudattaminen, oikeat pesumenetelmät ja henkilökunnan hygieeninen käyttäytyminen ovat elintarvikkeita valmistavan tehtaan puhtaanapidossa kaiken a ja o.

Tehdaspäällikkö Kaisa Virtanen-Holappa kertoo, että Sahalahden tehtaalla on noin 20 valmistuslinjaa ja 450 työntekijää. Ruokaa valmistetaan tehtaalla seitsemänä päivänä viikossa kolmessa vuorossa. Osaava ja alalle koulutettu henkilöstö huolehtii tilojen, laitteiden, koneiden ja välineiden puhtaudesta päivittäin. 

Puhtautta yhteistyössä

Tehtaan puhtaanapidosta huolehtii oman henkilökunnan lisäksi ulkopuolinen palveluntuottaja. Virtanen-Holappa kertoo, että on tärkeää tehdä hyvää ja tiivistä yhteistyötä palveluntuottajan kanssa.

Virtanen-Holappa ja Saarioisten laatupäällikkö Katja Pänkäläinen toteavat, että yhteistyötä tehdään palveluntarjoajan kanssa päivittäin, viikoittain ja kuukausittain eri yhteyksissä. Kerran kuukaudessa on yhteistyöpalaveri, jossa käydään lävitse muun muassa työturvallisuusasioita, toteutuneet laatumittarit, suurpesujen tilanne ja terveiset eri sidosryhmiltä.

– Sahalahden tehtaan puhtaanapidon kumppanina toimii EUP Puhdistuspalvelut Oy, kertoo Pänkäläinen. Sekä Virtanen-Holappa että Pänkäläinen ovat tyytyväisiä puhtaanapidon kumppaniinsa: yhteistyö on avointa, kommunikaatio toimii ja eteen tulevia asioita ratkotaan yhdessä.

Yhteistyötä tukemaan on luotu sopimuksen tueksi laatusopimus, jonka avulla varmistetaan toiminnan erinomaisuus. Laatusopimuksessa on kuvattuna siivouksen toteutus ja materiaalit sekä siivouksen laadunhallinta, joka pitää sisällään muun muassa hygieniatavoitteet ja sanktiokäytännöt. Lisäksi laatusopimukseen on kuvattu palaverikäytännöt sekä toiminnan kehittämiseen sekä henkilöstöön, ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä asioita.

Mittarit onnistumisen takeena

Yhteistyötä tukee myös mittaristo, jonka kautta kuukausittain seurataan yhteistyön onnistumista ja haetaan kehittymiskohteet asioihin. Tärkeää on vuosittain käydä lävitse tavoitteiden kokonaistoteutuminen, tehdyt kehitystoimet sekä tavoitteet tulevalle vuodelle. Pänkäläisen ja Virtanen-Holapan mukaan on tärkeää, että yhteistyö on avointa, selkeää ja mahdollistaa näiden kautta sen kehittymisen myös eteenpäin.

Virtanen-Holapan mukaan yhteistyötä tukemaan on luotu myös kolmikantayhteistyö tehtaan, puhtaanapitoyrityksen ja pesuainetoimittajan kanssa, jolla tuetaan nykyisen toiminnan kehittämistä, kustannustehokkuutta ja tuoteturvallisuutta. Puhtaanapidon toiminnan kannalta on tärkeää saada oikeat ja toimivat kemikaalit oikeilla pitoisuuksilla tukemaan päivittäistä pesutoimintaa. Lisäksi yhdeksi tärkeäksi asiaksi on noussut pesuainetoimittajan tuki koulutuksissa ja laitteiden teknisissä huolloissa.

Työturvallisuus on jokaisen yhteistyöpalaverin asialistalla.

– On tärkeää, että yhdessä tehdään kartoituksia, tarkastellaan riskejä pesutilanteessa ja mietitään myös uusien koneiden puhtaanpidon mahdollisuuksia palvelutuottajan kanssa. Työturvallisuus on osa jokapäiväistä tekemistämme ja on tärkeää huomioida tämä myös työskennellessä pesukemikaalien kanssa. Suojavaatetukseen olemme luoneet yhteiset vaateet ja valvomme niiden noudattamista. Yhteisten pelisääntöjen kautta tapa toimia muodostuu yhteiseksi.

Siivousta tekevän henkilökunnan osaamisen pitää olla korkealla tasolla. 

– Siivoaminen tehtaalla on täysin toisenlaista kuin vaikkapa toimistolla tehtävä siivous. Tämän kaltaisella tehtaalla pitää ymmärtää pesumenetelmistä ja kemikaaleista hyvinkin paljon ja niiden vaikutuksesta erilaisiin materiaaleihin, Pänkäläinen jatkaa.

Puhtaanapidon laatuvaatimukset

Tehtaan puhtaanapidon tekemistä määrittelevät lainsäädäntö, standardit ja viranomaismääräykset. Sahalahden tehtaalla on käytössä kolme standardia: FSSC 22 000, ISO 9 001 ja ISO 14 001, joista FSSC 22 000 on tuoteturvallisuustandardi. Nämä asettavat useita vaateita puhtaanapidolle.

Pänkäläinen toteaa, että heidän pitää muun muassa pystyä todentamaan, että pesuja tekevät työnsä osaavat ammattilaiset. Puhtaanapitoyrityksen työntekijöillä pitää olla hygieniapassi, työturvallisuuskortti ja negatiivinen salmonellatesti.

Standardien ja lainsäädännön lisäksi valvova viranomainen tekee säännöllisesti Oiva-tarkastuksia tehtaalla.

– Oiva-tarkastuksilla yhtenä asiakokonaisuuteena tarkastetaan elintarvikkeiden tuotantohygieniaa, jossa tarkastetaan muun muassa tuotantotilojen, rakenteiden ja varastoiden puhtautta. Lisäksi se asettaa vaatimuksia myös kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille tuotantotiloissa. Kaikista tehtävistä puhdistuksista pitää olla suunnitelma ja taajuus määriteltynä, miten niitä toteutetaan.

Pänkäläinen painottaa, että myös palveluntuottajan on erittäin tärkeä ymmärtää lainsäädännön ja tehtaalla käytössä olevien standardien vaateet ja edellytykset.

Allergeenien kanssa tarkkana

Tuoteturvallisuus on tärkeimpiä tekijöitä valmistusprosessissa, johon myös allergeenien hallinta kuuluu yhtenä osana.

– Allergeenien kanssa on oltava todella tarkkana. Tuotannossa on käytössä allergeeneja ja meidän tulee olla varmoja, että allergeeneja ei joudu sellaisiin tuotteisiin, mihin ne eivät kuulu. Tämän takia allergeenipesut on määritelty ja validoitu siten, että allergeenijäämiä ei jää lainkaan tuotantopintoihin sen jälkeen, kun linjalla on käsitelty allergeeneja ja pesut tehty, sanoo Pänkäläinen.

Hän lisää, että tehtaan laatuosasto ottaa säännöllisesti allergeeninäytteitä linjoista, joilla varmistetaan allergeenipesujen toimivuus jokapäiväisessä tekemisessä.

– Puhtaanapito on tärkeä osa tuoteturvallisuudenhallintaa, jonka avulla voimme taata turvalliset tuotteet kuluttajille. Pintojen puhtautta seurataan aistinvaraisesti joka pesun jälkeen ja viikoittain pintapuhtausnäytteiden avulla. Pintapuhtausnäytteet otetaan luminometrilla, joka kertoo valmistuslinjojen mikrobiologisesta puhtaudesta perustuen ATP:hen. Luminometrituloksille on hygienia-alueittain määritelty raja-arvot, ja jos nämä raja-arvot ylittyvät, pesu tehdään uudelleen, kertoo Pänkäläinen. 

Aistinvaraisella arvioinnilla on tärkeä tehtävä pesujen jälkeen. 

– Jokaisen pesun jälkeen tehdään lopuksi aistinvarainen tarkastus, jonka tehtaan työntekijä kuittaa omavalvontajärjestelmään. Eli silmämääräisesti katsotaan, ettei linjastossa ole tuote- tai pesuainejäämiä ja pinnat kiiltävät. Arvioinnissa käytetään apuna kolmiportaista asteikkoa: 0 = täysin puhdas, 1 = pientä huomautettavaa ja 2 = näkyvää likaa, pinnat pestävä uudelleen.

Kaikki pesut, arvioinnit ja tarkastukset kirjataan sähköiseen omavalvontajärjestelmään. Jos kirjaus puuttuu, se on sama kuin pesua tai tarkastusta ei olisi tehty lainkaan.

– Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty, toteaa Pänkäläinen. 

Puhtaanpidon yritykselle on oleellista se, että heidän työntekijänsä ymmärtävät kokonaisuuden tuoteturvallisuuden osalta. Tämän takia on tärkeää, että myös palveluntarjoajan henkilöstö osallistuu tehtaan tuoteturvallisuus- ja allergeenikoulutuksiin.

– Palveluntarjoajan on tärkeä tietää, mikä merkitys heidän työllään on tuoteturvallisuuteen.  Heidän tekemällä työllä on iso merkitys siihen, että tuote säilyy viimeisen käyttöpäivään asti ja on turvallinen kuluttajille, päättää Pänkäläinen.

 

 


 

 

SSTL Puhtausala ry