Puhtaus on puoli matkaa
04.03.2026
Tampereen Ratikan toiminta perustuu allianssimalliin, jossa useat toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Ratikkaperheeseen kuuluvat muun muassa kaluston kunnossapidosta vastaava Škoda Transtech sekä puhtaanapidosta vastaava RTK-Palvelu Oy. Yhdessä he varmistavat, että 25 vaunua lähtee jokaisena aamuna Hervannan varikolta puhtaana kuljettamaan ja palvelemaan matkustajia.
Näkymätön työ takaa viihtyvyyden
Mitä matkustajan pitäisi huomata astuessaan vaunuun? RTK-Palvelun vuorovastaava Valtteri Virtanen vastaa lyhyesti: ei mitään häiritsevää.
– Penkit, lattiat ja lasit pitää olla siistit. Sotkut tarttuvat silmään ja näkymän pitäisi olla aina sellainen, ettei asiaa tarvitse pysähtyä miettimään, Virtanen pohtii.
Hän uskoo, että yleisin väärinkäsitys on nimenomaan siivouksen näkymättömyys. Harva matkustaja miettii, että jokainen vaunu käy läpi perusteellisen huollon yön pimeinä tunteina.
Yö on puhtauden sesonkiaikaa
Virtanen kuvailee työtä yhdellä sanalla, se on vauhdikasta. Ratikan siivouksen perusrytmi onkin tarkasti aikataulutettu. Työt alkavat Hervannan varikolla porrastetusti iltaisin kello kuuden jälkeen, kun ensimmäiset vaunut palaavat linjalta. Yön aikana varikolla siivotaan noin 25 ratikkaa.
– Ylläpitosiivouksessa käymme läpi ohjaamot, tasot, penkit, lattiat ja lasit. Joka päivä teemme myös peruspesuja, joissa vaunu pestään koneellisesti katosta lattiaan. Jokainen ratikka käy vähintään kerran kuukaudessa peruspesussa, tarvittaessa useamminkin, Virtanen kertoo.
Škoda Transtechin palvelupäällikkö Jonna Seppälä täsmentää, että vaunujen ulkopesun hoitaa Skodan oma tiimi, mihin kuluu noin 10–15 minuuttia vaunua kohden. Sisäsiivouksessa aika on kortilla: kesällä kaksi henkilöä suoriutuu ylläpitosiivouksesta kymmenessä minuutissa, mutta talvi muuttaa tilanteen täysin.
– Talvella siivoamiseen kuluu lähes puolet enemmän aikaa. Kengänpohjista kulkeutuva lumi ja suuri määrä hiekkaa tekevät lattioiden puhdistamisesta haastavaa, Virtanen kuvailee talviarkea.
RTK-Palvelun palveluesihenkilö Johanna Reponen korostaa, että hiekan määrä yllättää ammattilaisenkin.
– Sitä on oikeasti todella valtava määrä. Joskus on vain otettava reppuimuri selkään ja hoidettava hiekka pois, vaikka olisi juuri mopattu. Tarpeen mukainen reagointi on tässä työssä avainasemassa.
Fyysinen työ vaatii muutakin kuin moppaustaitoa
Ratikan siivoaminen vaatii tekijältään rautaista fyysistä kuntoa, tarkkuutta ja teknistä siivousosaamista. Reponen painottaa, että perehdytys on kohteessa poikkeuksellisen perusteellinen.
– Meillä käydään läpi paitsi siivoustyön tekniset vaiheet, myös RTK-Palvelun ja Skodan omat riskien ja vaarojen arvioinnit. Opetamme tehtävät kädestä pitäen ja varmistamme käytännössä, että oppi on mennyt perille. Työntekijän turvallisuus on meille ykkösasia, Reponen toteaa.
Virtanen kuvailee työtä kuormittavaksi. Kaloreita kuluu yön aikana valtavasti, ja vaikka asiat tekisi kuinka ergonomisesti, fyysisyys tuntuu kehossa. Työ vaatii myös kykyä hylätä robottimainen suorittaminen.
– Maalaisjärki on tässä työssä tärkeää. On osattava katsoa kohdetta laaja-alaisesti ja haasteita pitää toisinaan ratkoa lennossa. On kyettävä muuttamaan suunnitelmaa, jos tilanne vaunussa tai varikolla sitä vaatii, Virtanen selittää.
Tiimihenki on tärkeää, sillä yksinpuurtaja ei varikolla ei pärjää. Usein ratikkaa lähdetään siivoamaan sen molemmista päistä, puolivälissä työkaverukset kohtaavat ja voivat tarkistaa toistensa työjäljen.
– Me opetamme toisiamme arjessa jatkuvasti. Muistutamme kinkkisistä paikoista, annamme vinkkejä uusille työntekijöille ja varmistamme työnjäljen laadun yhdessä. On oltava myös ripeä ja motivoitunut – vaunuja on rivissä aina se sama määrä, ja hihojen on heiluttava, jotta pysytään aikataulussa, Virtanen lisää.
Erikoistehtäviä ja teknistä osaamista
Ratikoiden siivous sisältää myös perinteisestä puhtaanapidosta poikkeavia tehtäviä. Yksi tällainen on hiekoitussäiliöiden täyttö. Ratikoiden penkkien alla on säiliöt hiekalle, jota vaunu laskee kiskolle automaattisesti, jos se alkaa sutia liukkaalla säällä. Siivoojat täyttävät nämä säiliöt ”hiekkamopolla”.
Materiaalien puhdistettavuus on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa, mutta haasteita riittää silti.
– Korotetut tasot penkkien välissä ovat hankalia, koska hiekka pakkautuu niiden kulmiin. Myös purukumien poisto tekstiilipenkeistä on hidasta, vaikka käytössämme on tekstiilipesurit, Reponen kertoo.
Puhtaanapidolla on suora yhteys kaluston elinkaareen ja turvallisuuteen. Seppälä huomauttaa, että liian vähäinen siivous on myös turvallisuusriski:
– Huomasimme alussa, että lattia muuttuu liukkaaksi, jos sitä ei pestä riittävän usein. Puhtaanapito on merkittävä tekijä materiaalien kestävyyden kannalta.
Varikko on vaativa ympäristö
Varikko on haastava työympäristö, jossa sähköjärjestelmät, kiskot ja liikkuvat vaunut vaativat jatkuvaa valppautta. Turvavarusteet – kengät, liivit, lasit ja kypärä – ovat kaikilla pakollisia.
– Yksi tärkeimmistä säännöistä on, ettei siivotessa saa käyttää kuulokkeita. On kuultava, mitä ympärillä tapahtuu, Virtanen painottaa.
Hän muistuttaa myös fyysisistä riskeistä: raiteiden välissä on monttuja, ja liukkaat raiteet voivat aiheuttaa nilkkavammoja. Rutiinit ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta.
– Ei saa esimerkiksi asettaa moppia nojaamaan ratikan oveen, se voi lähteä alta hyvinkin nopeasti. Itse teen aina kaikki samassa järjestyksessä, silloin on helpompi muistaa kaikki asiat.
Ilkivalta työllistää
Vaikka suurin osa matkustajista nauttii matkastaan siististi, ilkivalta työllistää siivousryhmää säännöllisesti. Ilkivallasta tehdään kymmeniä ilmoituksia joka kuukausi. Purkat, graffitit, tarrat ja valitettavasti myös eritteet ovat arkipäivää.
– Meidän siivoojillamme on oltava tarkka silmä puhtaudelle, mutta myös kyky kohdata ammattimaisesti näitä ikäviä yllätyksiä. Ilkivalta aiheuttaa aina turhaa työtä ja kuluja, joihin toivoisimme yleisönkin kiinnittävän huomiota, Reponen sanoo.
Laadunvalvontaa ja yhdessä oppimista
Puhtauden laatua seurataan Tampereen Ratikassa tarkasti. Viikoittaisilla kierroksilla varikolla varmistetaan, että palvelukuvauksen vaatimukset täyttyvät. Vaikka loppukäyttäjiltä ei palautetta valtavasti heru, kuljettajat ovat päivittäin tarkkana ja heidän antamaansa palautetta kuunnellaan herkällä korvalla.
– Olemme löytäneet parhaat menetelmät kokeilujen kautta. Alussa meillä oli käytössä kuusi eri tekniikkaa lattioille, nyt olemme löytäneet ne oikeat aineet ja välineet, Reponen kertoo kehitysaskelista.
Kun Seppälältä kysytään, mitä hän muuttaisi, jos voisi suunnitella jotain uudelleen, vastaus liittyy puhtaanapitoon ja visuaalisuuteen:
– Muuttaisin lattian värin sellaiseksi, etteivät pyyhintäjäljet näkyisi siinä niin selvästi. Lattiassa on nyt kahta väriä, jotka käyttäytyvät eri tavoin.
Lopulta kaikki kulminoituu yhteiseen tavoitteeseen: tyytyväiseen matkustajaan.
– Onnistuminen on sitä, kun talvella vaunun sisällä näyttää siltä kuin olisi nätti kesäpäivä, Seppälä hymyilee.
------------------------------
Haluatko lukea lisää?
Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehdessä 1/2026. Pääset lukemaan lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Puhtausala-lehden kotiisi tai työpaikalle näin:
